Haluaisin kysyä, että onko muilla perheillä samanlaisia kokemuksia kuin mulla. Elättekö erilaisten lomatyylien perheessä?
Meidän perheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi teini-ikäistä lasta. Meillä toistuu joka kesä sama tilanne kun ollaan matkustamassa jonnekin. Meidän perhe ikään kuin jakautuu kahtia lomailutyyleissä. Isä ja minä eli vanhin tyttö ollaan rentoja matkailijoita mutta äiti ja mun veli on vähän vähemmän rentoja eli tiukkapipoja.
Ongelmat alkaa usein jo matkan suunnitteluvaiheessa, minne mennä kun jokainen haluaa eri paikkaan. Miten te muut ratkotte tän ongelman? Tiedän yhdet perhetuttavat jotka ei matkusta koskaan koko perheen kesken koska siitä ei tulisi muuta kuin riitaa ja huutamista, eikä kukaan voisi nauttia lomasta. Perheen vanhemmatkaan eivät koskaan lomaile keskenään. Meillä vuorotellaan rantaloman, kaupunkiloman ja muiden erikoispaikkojen välillä joka vuosi.
Meidän äiti ja veli ei kestä yhtään jonoissa odottamista ja aina pitää alkaa valittamaan jostain kun kaikki on aina huonosti. Me voitais isän kans esim. istua lentokoneessa ja odottaa kun muut poistuu eka ettei tarvii rynniä heti käytävälle seisoskelemaan. Jos joku asia on erilailla kuin kotona niin siitä muistetan aina sanoa. Ja se ainainen tinkiminen. menee hermo! Ei se nyt oo niin vakavaa jos jollekin köyhälle kaupustelijalle maksaa sen 50 senttiä ylimääräistä kun ei se meillä tunnu kuitenkaan missään. Ravintoln etsiminen on aina kans yhtä tuskaa, sit kävellää edestakas ravintoloiden välillä kun ei tiedetä et mikä nyt olis tarpeeks hyvä ja just oikeanlinen.
Aina kun tullan takas lomalta niin vanhemmat on melkeen avioeron partaalla ja aina vannotaan ettei enää koskaan perhelomalle kunnes ens kesä taas tulee. Ei oikeen enään huvita matkustaa perheen kanssa kun ei jaksa sitä ainaista vääntöä ja valittamista. Musta tuntuu etten voi nauttia perhelomista ollenkaan. Help, mikä neuvoksi?
Meidän perheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi teini-ikäistä lasta. Meillä toistuu joka kesä sama tilanne kun ollaan matkustamassa jonnekin. Meidän perhe ikään kuin jakautuu kahtia lomailutyyleissä. Isä ja minä eli vanhin tyttö ollaan rentoja matkailijoita mutta äiti ja mun veli on vähän vähemmän rentoja eli tiukkapipoja.
Ongelmat alkaa usein jo matkan suunnitteluvaiheessa, minne mennä kun jokainen haluaa eri paikkaan. Miten te muut ratkotte tän ongelman? Tiedän yhdet perhetuttavat jotka ei matkusta koskaan koko perheen kesken koska siitä ei tulisi muuta kuin riitaa ja huutamista, eikä kukaan voisi nauttia lomasta. Perheen vanhemmatkaan eivät koskaan lomaile keskenään. Meillä vuorotellaan rantaloman, kaupunkiloman ja muiden erikoispaikkojen välillä joka vuosi.
Meidän äiti ja veli ei kestä yhtään jonoissa odottamista ja aina pitää alkaa valittamaan jostain kun kaikki on aina huonosti. Me voitais isän kans esim. istua lentokoneessa ja odottaa kun muut poistuu eka ettei tarvii rynniä heti käytävälle seisoskelemaan. Jos joku asia on erilailla kuin kotona niin siitä muistetan aina sanoa. Ja se ainainen tinkiminen. menee hermo! Ei se nyt oo niin vakavaa jos jollekin köyhälle kaupustelijalle maksaa sen 50 senttiä ylimääräistä kun ei se meillä tunnu kuitenkaan missään. Ravintoln etsiminen on aina kans yhtä tuskaa, sit kävellää edestakas ravintoloiden välillä kun ei tiedetä et mikä nyt olis tarpeeks hyvä ja just oikeanlinen.
Aina kun tullan takas lomalta niin vanhemmat on melkeen avioeron partaalla ja aina vannotaan ettei enää koskaan perhelomalle kunnes ens kesä taas tulee. Ei oikeen enään huvita matkustaa perheen kanssa kun ei jaksa sitä ainaista vääntöä ja valittamista. Musta tuntuu etten voi nauttia perhelomista ollenkaan. Help, mikä neuvoksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kuulosta kovin mukavalta lomalta tuollainen.
Mä itse olen kotona joskus kauhea tiukkis (raha-asioissa jne), mutta lomalla otan rennosti. Lentokoneessa tosiaan voi odottaa rauhassa, että kiireisimmät menee ensin ulos. Mun ei yleensä edes tarvitse jonottaa matkatavaroita hihnalta, koska menomatkalla mulla ei ole ruumassa mitään.
Miksi lomalla kaiken pitäisi olla samalla tavalla, kuin kotona? Eihän silloin kannata lähteä ollenkaan, jos kotona kaikki on paremmin.
Mun mies on lentopelkoinen ja muutenkin tykkää enemmän kotimaan ja pohjoismaiden kiertelystä, mutta kyllä hän lähtee silti muuallekin, koska itse haluan nähdä muutakin, kuin kotinurkkia. Rantalomat ei kumpaakaan kiinnosta. Kun hänet saa lähtemään reissuun, niin kyllä itsekin nauttii matkasta, mutta lähtemisen kynnys on välillä aika korkea.
Paljon olen myös matkustellut ilman miestäni erilaisilla kokoonpanoilla. Esim. siskon, äidin ja kummitädin kanssa.
Äiti haluaisi matkustella, mutta isä taas ei välitä lähteä mihinkään. Tai välittäisi kyllä, mutta hän ei oikein osaa lähteä ja "jättää kaikkea taakseen". Niinpä äiti pääsee sitten matkaan meidän muiden kanssa.
Ei aina ole pakko matkustaa koko perheen voimin, jos puolet porukasta haluaa jotain ihan erilaista ja sitten pilaavat samalla niiden toistenkin lomatunnelman. Tai jos teette kompromissi ratkaisun, niin toisten pitäisi sitten tyytyä siihen, eikä terrorisoida. Seuraavana vuonna sitten teette matkan, joka miellyttää toisia perheenjäseniä.
voin kyllä tunnistaa tästä kirjoituksesta oman perheeni. emme ole matkustaneet koko perheen kokoonpanossa sitten vuoden 1983 ja hyvin sujuu erikseen matkailu. erilaiset matkailutyylit pitää ottaa huomioon eikä olla niin itsekäs että raahaa aina muun perheen omien mieltymysten mukaiselle matkalle. on se kyllä ikävä jos lapset joutuu jotenkin kärsimään siitä että vanhemmat ei osaa tulla sivistyneesti toimeen lomamatkalla.
Menkää vaikkapa samaan lomakohteeseen MUTTA vietätte aikaa kahtena ryhmänä (tms.) ja vierailette noilla porukoilla kohteissa jotka kiinnostavat ketä nyt ryhmään kuuluukaan. Esim. tytär ja isä menevät syömään ja kiertoajelulle, äiti ja poika taas suuntaavat hienoon museoon tms. (ihan vaan esimerkki).
Itse en juuri nuukaile lomalla, vaikka muutoin säästeliäs olenkin. Lapsuuden kodissa käytiin useissa paikoissa, mutta äidillä teki tosi tiukkaa löysätä rahapussin nyöriä. Varmaan taloudellisesti oli tiukkaa, mutta onko kiva mennä Linnanmäelle, jos pääsee kuin 1 tai korkeintaan 2 laitteeseen?
Oletteko ajatelleet mennä johonkin sellaiseen paikkaan, josta löytyy tekemistä vähän kaikille? Joku suurempi kaupunki tarjoaa sen verran monipuolista toimintaa matkailijoille, että luulisi jokaiselle löytyvän mieleistä tekemistä. Eikä koko loman aikaa tarvitse samassa paikassa tököttää, voi lähteä läheisille paikkakunnille esimerkiksi junalla, vaikka sitten sinne rannalle tai vaikka etsimään hieman edullisempia ruoka- ja ostospaikkoja.
Ei perhe ole mikään kompleksi, jonka on koko ajan suoritettava yhdessä samoja asioita. Varsinkin kun perheeseenne kuuluu jo neljä ihmistä, joilla on kaikilla omat mieltymyksensä ja tapansa, miksi ihmeessä kiduttaa siis toisia vaatimalla kaikkien kiinnostuvan omista mieltymyksen kohteistaan. Toki lomalle lähdetään yhdessä olemisen vuoksi, ja mukavaa siis näin ollen olisi varmasti viettää aikaa yhdessä.
Voisitteko ratkaista ongelman antamalla kaikille omaa aikaa. Jokainen voisi päivällä tehdä mitä haluaa vaikka tietyn ajan? Ruokailupaikan voisitte katsella jo valmiiksi yhdessä vaikka internetistä, jonne sitten menisitte illalla tms. yhdessä syömään. Näin ei tulisi turhauduttua nälkäisenä eikä tulisi turhaa ravaamista ravintoloiden välillä. Tai sitten että jokainen valitsee vuorollaan paikan johon mennään syömään ja muut tyytyvät valittamatta osaansa.
Tinkiminen taas voi olla joissain maissa kaupankäyntiin vakiintunut tapa jota kuuluukin harrastaa. Jos tinkiminen ja rahasta pihistäminen tuntuu ylimitoitetulta, voisitteko sopia porukalla jonkin päiväbudjetin tai tietyn rahamäärän mikä kenelläkin on käytettävissä, käyttäköön sen kukin miten haluaa? Kuulostaa hieman typerältä, mutta ehkä sitä kautta asiaan tulisi edes jotain tolkkua.
Mitä tulee kiirehtimiseen ja valittamiseen, niin antakaa toisten stressata. Siinäpähän työntyköön ensimmäisenä ulos koneesta, odottavat sitten teitä vaikka aulassa tai muualla.
Vaikka toisten valitus ärsyttääkin, antakaa sen mennä toisesta korvasta ulos, provosoituminen toisten kitinästä ei ainakaan paranna tilannetta. Tämä tosin on helpommin sanottu kuin tehty...
Jokatapauksessa teidän varmaankin kannattaisi jo ennen lomaa puhua puhua ja puhua porukalla, sekä myöskin kuunnella toisten toiveita ja haluja. Kompromissejahan on tosin tehtävä aina, mutta ehkä tekin löydätte jonkinlaisen keskitien lomailunne suhteen.
Menkää sellaiseen paikkaan, joka miellyttä toisia. Ensi vuonna taas toiset päättävät. Käyttäkää samaa taktiikka myös ravintoloissa. Vuoropäivät. Ja tehkää vaikka niin, että joka päivä yksi tai kaksi teistä saa suunnitella, minne mennään, ja muut tottelevat enempiä valittamatta.
hajaantukaa