meillä on 2,5 kk vaavi.mitäs hänen kanssan voi tehdä päivisin.kun en jaksa minnekkään lähteä.kaikki tutut asuu niin kaukana ja ei ole ajokorttia.ulos menokin on työn ja tuskan takana.ollaan hankittu leikkimatto missä vaavi viihtyy ja sit välil laitan sen sitteriin kattomaan mun puuhia...olenko huono äiti kun en keksi mitään.odotan innolla aikaa kun voin mennä hiekkalaatikolle hänen kanssaan.
mitä teen?vinkkejä
jaani
191887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eipä semmosen pienen kanssa ihmeellistä tarvitse tehdäkään.Vauvan päivä ja aika kuluu ihan rattoisasti vaikkai meistä näyttääkin ettei vauva "tee" mitään.
Lattialla maatessaan vauva opettelee oman kehon hallintaa, opettelee tuntemaan omat kätensä ja kannattelemaan päätä ja kääntymään. Luin jostakin, että noin pienen vauvan leikkikalu on hänen oma kehonsa. Hän saa ajan kulumaan hyvin kun "leikkii itsellään".
Kaikki se uuden opettelu on fyysisesti rankkaa ja näkä ja väsy tulee.
Voit tietysti harrastaa vauvan kansa kotona vauvajumppaa musiikin tahdissa. Ja vauvahierontaa. Juttele, laula, pidä sylissä. Ja anna lapsen olla omissa oloissaan = itsekseen lattialla tai sitterissä.
Mulla on jo ½ v vauva, enkä minä kauhean paljon vauvan kanssa leiki. Joskus, silloin tällöin. Mutta en joka hetki. Vähän laiska kait olen. Mutta ennenkaikkea olen äärettömän yksinäinen.
Minua muuten ihmetyttää tämä äitien yksinäisyys. Kaikki tuntuvat olevan yksin, mutta kukaan ei huoli joukkoon, ei tee tuttavuutta tai torjuu . Olen muutamissa mamma-kerhoissa käynyt ja ainakin näissä tuntui olevan niin tiivis ryhmä, ettei sekaan sopinut. Olin kauhean yksinäinen näiden jälkeen.
Aloitin toisessa ryhmässä ja täällä sentään olen mukana / minut otetaan mukaan keskusteluihin.
Tässä samassa talossa asuu monta pikkuvauvan äitiä. Yksi oli mammakerhossakin, mutta ???? ehkä minä olen hänen kaverikseen liian vanha, ikäeroa meillä kyllä on! ?? Ja toista äitiä pyysin uloskin kävelylle vauvojen kanssa. Lupasi lähteä kunhan ilman lämpenee. No, nolla-keliä on nytkin, ei ole soittanut ei tullut ei käynyt...
En minä muuta keksi, kuin ikäeron, jonka nuoret kai kokee isona asiana. Minä olen ns. vanha äiti, ja tuntuu että kaikki äidit, jotka kulkevat rinnakkain vaunujensa kanssa, ovat nuoria äitejä. Minun ikäisiä vauvojen äitejä on vähän. On meitä, mutta vähän. Ja heillä kaikilla on jo niin paljon kavereita, ettei joukkoon sovi enempää.
Kesällä vaavi-taavi on hiekkalaatikkoikäinen. Mutten jaksa uskoa että sieltäkään ketään kaveriksi asti löytyy, juttuseruaa kyllä muttei sen enempää. En usko muuhun.
Minulla on kirjekamuja ja nettikamuja, mutta liveystäviä ei.
Roikun täällä että olisi edes vähän kontaktia muihin ihmisiin. Mutta tämä väsyttää ja on tylsää. Kaipaan oikeita ihmisiä ystäväksi. Mistä ja miten niitä saa????
mä olen 19 ja kenelläkään vanhoista ystävistäni ei ole lapsia,välillä
tuntuu tosi yksinäiseltä.olen yrittänyt saada kirjekaverita ja niitä sitten tapailla mutta yhtäkään en viellä ole tavannut,pyydän niitä usen meille mutta ei ne kamalan innokkaita ole tulemaan,haluaisivat vain johonkin lenkille...
nyt tilannetta helpotti että siskoni sai lapsen ja voidaan sitten yhdessä puuhastella jotain.voimia sinne.meidänkään pihapiirissä ei ketään pientenlapsien perheitä asu...joten yksin varmaan joutuu sit ulkona istuskelee.
No ei kukaan ainakaan tule sinua kotoa hakemaan! Mene itse sen naapurin oven taakse ja pyydä häntä mukaan ulkoilemaan, mene lapsesi kanssa uudestaan niihin mammakerhoihin, hiekkalaatikolle.. Minne tahansa, ja ota ITSE kontaktia muihin.
On se kumma miten paljon teitä "yksinäisiä" äitejä on, kun ulkona ei paljon muita näekään kuin mammoja vaunuineen.
Tietysti jos päivät pitkät roikkuu netissä tai jossain telkkarin 4-deitissä, ei kai se ole ihmekään ettei mitään tekemistä ole ja on tylsää.
Lähde ulos kotoa ihmisten ilmoille niin eiköhän sieltä ala ystäviä löytymään!!!
Tuskinpa niihin väkisin kannattaa ahtaantua mukaan kerhoihin kun niissä on jo valmis piiri ja niillä omat juttunsa. En minä ainakaan kehtaisi edes väkisin kenenkään oven taakse menne pimpottelemaan ja lenkille kinuaan....
Taitais mammakerhot kuivua nopeasti kokoon, jos niihin ei koskaan tulisi ketään uusia. Vauvat kasvavat ja äidit lähtevät takaisin työelämään, eikä heillä enää ole aikaa eikä tarvetta käydä kerhoissa.
Rohkeasti vaan mukaan.
ei mulle ne ystävät niin tärkeitä vaan kysymys oli että mitä vauvan kans teen.ja onhan se kiva että vaik ne vanhat kaverit tulis käymään vaik ei vauva perheitä olekkaan...mä viihdyn hyvin vauvani kanssa.enkä roiku netissä tai missään deitissä.koti asiat minulla on hyvin.mies löytyy josta on seuraa tarpeeksi.
ootko kokeillu puistoja joissa perhepäivähoitajat käy?Hehän ovat yleensä vähän vanhempia ja innokkaita juttelemaan hieman lapsikeskeisessä työssään.Ja jos lapsesi jo istuu että voit viedä hänet jo vaikka keinumaan niin siinä varmaan tutustuu hyvin...Ja minäkin olen sitä mieltä että ei vauvan kanssa tarvitse koko ajan tehdä jotain,että oppii vähän niihin omiin juttuihinsakin.Meillä 1v5kk on jo kauan aikaa esim "lueskellut" itsekseen,osaa käsitellä jo kirjoja repimättä niitä ensimmäisenä.Sitten siinä pelaillaan välillä palloa ja rakennellaan torneja ja sitten taas touhutaan molemmat omia.
no kukas muu se täällä vinkuukaan kun evian..olipa asia ku asia ni tämä idiootti se jaksaa tulla heittämään kakkaa niskaan.edelleen olen sitä mieltä että elämäsi on surkeeta ja purat sitä tänne.
siis voit olettaa jonkun toisen tulevan SINUN ovikelloasi pimpottamaan ja pyytämään mukaan.
Jos et itse uskalla ja osaa lähteä mukaan, saat syyttää vain itseäsi. Kuten jo sanoin, kukaan ei tule sinua sieltä neljän seinän sisältä hakemaan.
Miten muuten luulet niiden kerhojen "sisäpiirien" syntyneen?! Ehkäpä siten, että äidit ja lapset ovat tutustuneet toisiinsa. JOKAINEN on ollut joskus se ensikertalainen.
lähinnä tuolle joka valitteli yksinäisyyttään ja tekemisen puutettaan.
Sinun pulmaasi en oikein osaa mitään vastata, omia lapsia kun ei minulla vielä ole. Toki olen touhuillut jo noinkin pienten kanssa, mutta en 24h kuten sinä.
Sinäkin voit ottaa ITSE yhteyttä niihin (entisiin) ystäviisi ja pyytää heitä kyläilemään. Monet kun ajattelevat uuden perheen keskittyvän nyt siihen lapseen eivätkä siis halua "häiritä" ja näin yhteydenpito voi lopahtaa.
kuten asia on. Ei kukaan saa ystäviä (oli sitten äiti, lapsi tai kuka tahansa) murjottamalla yksinään kotona neljän seinän sisällä ja säälimällä itseään.
On se muuten kumma, että kaikki te jotka kritisoitte kirjoituksiani ette huomaa IKINÄ niitä minun POSITIIVISIA kommentteja joita toki niitäkin löytyy! Saatika sitten että huomaisitte OMAT kritiikkinne ja negatiivisen asenteenne, sinäkin haukuit juuri minun tekstiäni ja elämääni josta et tiedä yhtään mitään!!!
..taisi pilkka osua omaan nilkkaan.. Älä siis jaksa AINA nipottaa.
onko niitä?herää kysymys..
Luepa tarkemmin.
Mistäpäin olet?
niin kenelle kysymys oli..mutta minä olen keravalta
Hanki kantoliina. Siinä lapsi kulkee kätevästi mukana vaikka tekisit omia hommiasi, jos tulee huono omatunto siitä, että lapsi vain lattialla kököttää. (Internetistä löytää tietoa liinoista ja mistä niitä voi ostaa.) Aika yksinkertaisia noin pienen huvit ovat. Itsellä 2-kuinen poika, joka ei viihdy kauaa yksin lattialla. Hänestä on oikein mukavaa vain köllötellä äidin vierellä sängyllä ja höpötellä ja naureskella. Pinnasänkyyn olen ripustanut helistimiä, (jotka otetaan pois kun nukutetaan) joita tykkää katsella hetken yksinkin.
Muuten, lopettakaa nuo "olenko huono äiti" kyselyt. Mikään ei ärsytä niin kuin nämä "hyvä äiti huono äiti-höpinät". Jos rakastat lastasi ja hoidat häntä, et ole huono äiti. Ja se siitä.
Kun vauvasi on vielä noin pieni, 2,5 kk, ei hänen kanssaan tarvitse "tehdä" oikeastaan mitään kummallisempaa. Annat hänen köllötellä lattialla niin kauan kuin hän viihtyy. Hoitotilanteissa juttelet, kutitettelet ja jumppailet vauvan kanssa. Laulelet ja luet lapsellesi pitäen häntä sylissäsi. Ulkoilette pari kertaa päivässä. Siinähän sitä jo on täytettä vauvan hereilläoloaikoihin (joita ei vielä tuossa iässä niin kauhean pitkästi kerrallaan ole).
siinähän se juttu just on kun meijän neiti herää noin klo 8 ja nukkumaan menee noin klo 23.ja nukkuu päivällä alle tunnin!!!!!! eli puuhaa pitäs keksiä moneksi tunniksi.
On varmaan tosi raskasta jos noin pieni valvoo noin paljon päivässä.. Meidän yks vuotiaskii nukkuu enemmän.. noh, mutta olen samaa mieltä noiden edellisten kans että ei vauvalle tarvii koko ajan keksiä mitään! Annat silloin vauvan olla omissa oloissaan kun viihtyy itsekseen.. Muuten lue kirjoja vauvalle.. (tai vaikka sanomalehteä samalla kun itse luet) Ja ota "kaveriksi" muutenkin omiin askareisiin, mahdollisuuksien mukaan!