Kuulun suureen työttömien väliinputoajien joukkoon, joista ei yksikään puolue tai valtaeliittiin kuuluva ole huolissaan. Miksi olisivatkaan, kun en ole enää nuori, enkä ole jäänyt työttömäksi jostain tehtaalta satojen muiden kanssa samaan aikaan.
Työttömien A-ryhmää ovat juuri he, joilla on ollut etuoikeus saada olla töissä kenties kymmeniä vuosia, ja kun tehdas suljetaan, niin heti on kriisikokous tarpeen. Silloin kokoontuvat heti maan vaikutusvaltaisimmat poliitikot ja vaikuttajat, sekä kirkon edustajat yhteen ja irtisanotuille luvataan kriisiapua ja töitä. Siis näille joilla on ollut kymmeniä vuosia aikaa koota omaisuutta, ja järjestää asioitaan palkkansa turvin.
Työttömien (lähes) A- rymää ovat myös nuoret, semmoiset noin parikymppiset. Heille poliitikot myös puheissaan lupailevat kovasti töitä, ja korostavat miten tärkeätä on että nämä nuoret saisivat työpaikat. Puheissa siis asian tärkeyttä korostetaan, mutta ilmeisesti käytännössä ei kumminkaan hirveästi sen eteen tehdä töitä.
Kaukana noiden työttömien perässä tulee sitten ryhmä johon itsekkin kuulun, semmoiset noin 40- vuotiaat, joilla ei ole koskaan ollut pysyvää työpaikkaa. Luokittelen tämmöiset työttömät Ö-luokkaan. Heidät on täysin unohdettu, ja kukaan ei aja mitenkään heidän etujaan.
Olen itse syntyperäinen Jyväskyläläinen mies, 39- vuotias, raitis ja terve. Olen hakenut ahkerasti työtä 80- luvulta lähtien, mutta olen saanut vain noita määräaikaisia / osapäivä hommia. Pisin yhtämittainen työsuhteeni on kestänyt vuoden, se oli semmonen 30 tuntia viikossa työ. Eniten minulla on takana semmoisia 6 kk. työpaikkoja. Yhteenlaskettuna työhistoriani pituus on alta 5 vuotta, eläkettä muistaakseni saan jotain parikymmentä euroa.
Minä olen opiskellut paljonkin, kun olen elätellyt toiveita että sen avulla joskus saisin ensimmäisen vakityöpaikkani minäkin. Minulla on 5 eri ammattitutkintoa, kaikki palvelualoilta. Tuon lisäksi on todella paljon muutakin koulutusta, ja kielitaitoakin löytyy. Jatkuvasti kurssitan itseäni lisää ja opiskelen uutta, jotta tietoni olisivat ajantasalla. Aiemmin vuoden verran hain töitä myös muualta kuin Jyväskylästä, mutta muuttuneen elämäntilanteeni vuoksi en enää halua muuttaa muualle. Helsingistä saisin heti luultavasti töitä, mutta pitääkö kaikkien työpaikkojen sijaita Helsingissä? Olen sitä mieltä että ei, joten enää en ole muuttamassa ainakaan sinne. En tunne sieltä edes ketään, ja hintataso on siellä maan korkein. Minun sukujuureni ovat täällä.
Miksi Jyväskylän arvoisat päättäjät eivät edes yritä järjestää paikkakunnalla oleville ihmisille työtä? He mieluummin maksavat miljoonasakkoja saamattomuudestaan yhteiskunnalle, kun työnjärjestämis velvoiteet rikotaan. Lakihan velvoittaa kaupungit ja kunnat järjestämään työttömille töitä, tai muuten tulee sakkoja maksettavaksi. Jyväskylä maksaa muistaakseni miljoonasakkoja siitä velvoitteestaan luistamisesta, miksi ihmeessä näin? Jyväskylässä on hirveästi työttömiä, valtakunnan pahimpia alueita, ja työtä järjestämällä vältyisi sakoilta, ja saisi lisäksi verotuloja. Lisäksi saataisiin valtava joukko ihmisiä takaisin elämään, kun nyt ovat täysin syrjäytyneet kaikesta. MIKSI TÄTÄ EI TEHDÄ JYVÄSKYLÄSSÄ?
Kyyjärvellä kunnanjohtaja on paljon fiksumpi, ja kantaa huolta asukkaistaan. Hänen toimiaan arvostan kovasti. Ollappa täälläkin samanlainen johtaja, eikä sitä kolmikkoa mikä nyt on.
Työpaikka mistä saa oikeaa, kunnollista palkkaa, on ihmisten perusoikeus! Samoin kuin muuten asunnnotkin, täällä on paljon myös asunnottomia. Ei kaikki asunnottomat ole "viallisia", vaan köyhiä, ahdingossa olevia ihmisiä! Sitäpaitsi, myös "viallisille" (sijoitan tuon sanan alle ihmiset jotka ovat alkoholisteja tai vastaavia, sekä myös maksuista luistavat, yms.) ihmisille pitää olla paikka mihin mennä. Kaikilla pitää olla asunto, edes pieni huone. Sitäkään ei nämä kaupungin herrat välitä järjestää huonompiosaisille, se on käsittämätöntä.
Työttömien A-ryhmää ovat juuri he, joilla on ollut etuoikeus saada olla töissä kenties kymmeniä vuosia, ja kun tehdas suljetaan, niin heti on kriisikokous tarpeen. Silloin kokoontuvat heti maan vaikutusvaltaisimmat poliitikot ja vaikuttajat, sekä kirkon edustajat yhteen ja irtisanotuille luvataan kriisiapua ja töitä. Siis näille joilla on ollut kymmeniä vuosia aikaa koota omaisuutta, ja järjestää asioitaan palkkansa turvin.
Työttömien (lähes) A- rymää ovat myös nuoret, semmoiset noin parikymppiset. Heille poliitikot myös puheissaan lupailevat kovasti töitä, ja korostavat miten tärkeätä on että nämä nuoret saisivat työpaikat. Puheissa siis asian tärkeyttä korostetaan, mutta ilmeisesti käytännössä ei kumminkaan hirveästi sen eteen tehdä töitä.
Kaukana noiden työttömien perässä tulee sitten ryhmä johon itsekkin kuulun, semmoiset noin 40- vuotiaat, joilla ei ole koskaan ollut pysyvää työpaikkaa. Luokittelen tämmöiset työttömät Ö-luokkaan. Heidät on täysin unohdettu, ja kukaan ei aja mitenkään heidän etujaan.
Olen itse syntyperäinen Jyväskyläläinen mies, 39- vuotias, raitis ja terve. Olen hakenut ahkerasti työtä 80- luvulta lähtien, mutta olen saanut vain noita määräaikaisia / osapäivä hommia. Pisin yhtämittainen työsuhteeni on kestänyt vuoden, se oli semmonen 30 tuntia viikossa työ. Eniten minulla on takana semmoisia 6 kk. työpaikkoja. Yhteenlaskettuna työhistoriani pituus on alta 5 vuotta, eläkettä muistaakseni saan jotain parikymmentä euroa.
Minä olen opiskellut paljonkin, kun olen elätellyt toiveita että sen avulla joskus saisin ensimmäisen vakityöpaikkani minäkin. Minulla on 5 eri ammattitutkintoa, kaikki palvelualoilta. Tuon lisäksi on todella paljon muutakin koulutusta, ja kielitaitoakin löytyy. Jatkuvasti kurssitan itseäni lisää ja opiskelen uutta, jotta tietoni olisivat ajantasalla. Aiemmin vuoden verran hain töitä myös muualta kuin Jyväskylästä, mutta muuttuneen elämäntilanteeni vuoksi en enää halua muuttaa muualle. Helsingistä saisin heti luultavasti töitä, mutta pitääkö kaikkien työpaikkojen sijaita Helsingissä? Olen sitä mieltä että ei, joten enää en ole muuttamassa ainakaan sinne. En tunne sieltä edes ketään, ja hintataso on siellä maan korkein. Minun sukujuureni ovat täällä.
Miksi Jyväskylän arvoisat päättäjät eivät edes yritä järjestää paikkakunnalla oleville ihmisille työtä? He mieluummin maksavat miljoonasakkoja saamattomuudestaan yhteiskunnalle, kun työnjärjestämis velvoiteet rikotaan. Lakihan velvoittaa kaupungit ja kunnat järjestämään työttömille töitä, tai muuten tulee sakkoja maksettavaksi. Jyväskylä maksaa muistaakseni miljoonasakkoja siitä velvoitteestaan luistamisesta, miksi ihmeessä näin? Jyväskylässä on hirveästi työttömiä, valtakunnan pahimpia alueita, ja työtä järjestämällä vältyisi sakoilta, ja saisi lisäksi verotuloja. Lisäksi saataisiin valtava joukko ihmisiä takaisin elämään, kun nyt ovat täysin syrjäytyneet kaikesta. MIKSI TÄTÄ EI TEHDÄ JYVÄSKYLÄSSÄ?
Kyyjärvellä kunnanjohtaja on paljon fiksumpi, ja kantaa huolta asukkaistaan. Hänen toimiaan arvostan kovasti. Ollappa täälläkin samanlainen johtaja, eikä sitä kolmikkoa mikä nyt on.
Työpaikka mistä saa oikeaa, kunnollista palkkaa, on ihmisten perusoikeus! Samoin kuin muuten asunnnotkin, täällä on paljon myös asunnottomia. Ei kaikki asunnottomat ole "viallisia", vaan köyhiä, ahdingossa olevia ihmisiä! Sitäpaitsi, myös "viallisille" (sijoitan tuon sanan alle ihmiset jotka ovat alkoholisteja tai vastaavia, sekä myös maksuista luistavat, yms.) ihmisille pitää olla paikka mihin mennä. Kaikilla pitää olla asunto, edes pieni huone. Sitäkään ei nämä kaupungin herrat välitä järjestää huonompiosaisille, se on käsittämätöntä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"...raitis ja terve."
Tuossapa syy työttömyyteesi. Et ryyppää etkä täten verkostoidu ja pääse ryyppyporukoihin. Työpaikat suomessa syntyy lähes täysin alkoholin vaikutuksella.
Ala juomaan ja alat saamaan työtäkin!
"Ala juomaan ja alat saamaan työtäkin!"
Jos neuvosi pätisi niin pitäisi olla jo vähintään jonkun ison tehtaan pamppu ja vuorineuvoksen titteli alla. Sen verran on tullut ryypättyä erilaisten köyhien ja rikkaiden kanssa kuluneina vuosina.
Siinä verkostoitumisessa pärjää piennelläkin pääomalla, ei tarvitse kuin antaa kaverille huikka niin taas sujuu.
Se on kumma kun tätä yhteistyökykyä jauhetaan. Minä olen sitä yhteistyötä tehnyt, mutta on se, kun kyseessä on oikein temppuiluverkosto. Joissa samat henkilöt perää yhteistyötä ja kun on avoimesti tiedottanut sekä kertonut suunnitelman niin eikö tätä heti käytetä omaksi hyödyksi ja toisen tuhoksi. Tähän ei auta muu kuin hivuttaa verkostolle paikkansa pitämätön suunnitelma tai tehdä muutos suunnitelmaan. Tämä kun paljastuu niin sitten se koston kierre alkaa.
Samat henkilöt ohjeistaa tai vaatii tee yhteistyötä. No, kun menee sitä tekemään niin itse heittäytyvät täysin yhteistyökyvyttömäksi, siihen auttaa vain setelit kouraan, mutta se muisti on niin lyhyt ja taas sama toistuu.
Tämähän on temppuiluverkoston pyrkimys leimata henkilö yhteistyökyvyttömäksi ja saada toiminta loppumaan.
omaa yritystä, vai eikö rahkeet riitä?
Kyllä olen monesti sitäkin mahdollisuutta miettinyt, mutta kynnys on kumminkin kova. Ei kaikista ole yrittäjiksi, pitää olla realisti.
Oletko tullut ajatelleeksi miten kallista yrityksen perustaminen ja ylläpitäminen on, minä olen miettinyt. Se vaatii rahaa, jota taas ei ole. Jos ihminen on joutunut kituuttelemaan vuosikausia alimmalla mahdollisella työttömyyspäivärahalla, ei siitä todellakaan pysty säästämään yhtään mitään sivuun. Pakollisten laskujen jälkeen rahat ovat menneet, hyvä kun ruokaa saa. Pankkitili on tyhjä, ei ole varaa edes maksulliseen pankkikorttiin.
saa yrityksen perustamiseen, oletkos kysynyt sitä?
Otit esille asian, joka ei hyväosaisia, suuriin ikäluiokkin kuuluvia poliitikkoja juuri kiinnosta. Heille eheä työura on itsestäänselvyys ja siksi lyhyesti koulutettujen ja hyväpalkkaisten teollisuustyöläisten eli lähinnä metalli- ja paperiteollisuudessa työskentelevien miesten asia on heille tunnistettavin ja läheisin.
Me "yli-ikäiset" ylikoulutetut olemme heille mysteeri. Itse olen kolunnut läpi kaikki koulutusasteet ja kehittänyt osaamistani kouluttautuen koulu-, opisto- ja korkea-asteella neljään eri ammattiin. jotka ovat siis samaa ammattialaa. Ikävä kyllä valmistuin opistoasteelta 1990-luvun lama-aikaan ja sen jälkeen ei ole ollut tarjollak kuin määräaikaisia työtehtäviä. Määräaikaiset työsuhteet ovat estäneet mm. omistusasunnon hankkimisen ja luottokortin saamisen. Lisäksi erilaiset konttoristit valittavat, kun työtodistuksessa on niin paljon keikkatyötä ja muutenkin lyhyitä työsuhteita. Heille ikänsä saman (kunta)työnantajan palveluksessa olleille se antaa tilaisuuden "kyykyttää" ja vedättää esim. työtodistuskoontien saamista.
Olen siis tehnyt vuosikausia työtä sijaisena ja aina yli voimieni, jotta minut muistettaisiin potentiaalisena jatkosijaisuuden saajana. Syksyyn mennessä olen ollut 500 päivää työttömänä ja sitten lähden taas keikalle.