olin uniesi vanki
Sinä, kävelevä sielu
kanssani kulkeva kuu
olinko väsynyt rakkauteesi
vai liian kauniista unelmoiva
pudonnut tähti punaisella taivaalla
jonka musta yö sulkee viimein sisäänsä
elokuun ensimmäisenä yönä
kesä kääntyy kohti syksyä
pimeys palaa, sytytämme kynttilöt
toistemme sylit sisältä roihuten
Sinä, kävelevä sielu
kanssani kulkeva kuu
olinko väsynyt rakkauteesi
vai liian kauniista unelmoiva
pudonnut tähti punaisella taivaalla
jonka musta yö sulkee viimein sisäänsä
elokuun ensimmäisenä yönä
kesä kääntyy kohti syksyä
pimeys palaa, sytytämme kynttilöt
toistemme sylit sisältä roihuten
Vastaukset 2
Vanhimmat
sytytti sisintä tämä runosi elokuun yöstä. Kaunis, koskettava ja sykähdyttävä. Mieleinen minulle. :)
Sinä se et petä milloinkaan,
jokaisella runollasi saat lukijan lumottua -
niin nytkin.
Haikea, utuinen ja koskettava teksti.
Eihän tästä voi olla pitämättä.