tai pari! Tuntuu, että kaikki asiat kaipaavat muutosta;työ, asunto, ihmissuhteet. Osaanko toimia niin, että muutos tulee parempaan suuntaan? Kiitos mahdolliselle nostajalle!
Voisikohan joku
nostaa kortin,
8445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nostin sinulle kolme korttia. Koska sinulla oli niin monelta elämänalueelta kysyttävää, annoin korttien päättää, mihin alueeseen ne haluavat vastata. En tahdo varsinaisesti ennustaa, vaan antaa korttien neuvoa, miten sinun kannattaisi toimia, jotta voisit itse saada aikaan muutoksen parempaan suuntaan.
Nämä kortit nostin:
1. Mihin asiaan sinun tulee nyt keskittyä; mihin ongelmaan tämä pöytä liittyy.
2. Mitä sinun ei kannata tehdä.
3. Mitä sinun kannattaa tehdä.
1. Mihin sinun tulee keskittyä: Maljojen 2, Rakkaus. Nämä nostamani kortit liittyvät siis erityisesti ihmissuhdekysymykseesi. Yleensä Maljojen 2 tarkoittaa romanttista rakkautta, joka on vakaalla pohjalla mutta vielä hiukan alullaan, kuherruskuukauden vaiheessa. Toki se voi tarkoittaa jotakin muutakin samassa vaiheessa olevaa läheistä ihmissuhdetta, esim. ystävän kanssa. Tässä tapauksessa kortti haluaa sanoa, että sinulla voisi olla mahdollisuus tällaiseen rakkauteen ja/tai ystävyyteen - mutta jotta voisit nauttia jostakin uudesta, tulee sinun päästää irti vanhasta.
2. Mitä sinun ei kannata tehdä: Lanttien prinssi. Kortissa Lanttien Prinssi on istahtanut lepäämään. Hän nojaa kallioon - joka kuvaa niitä menneisyyden saavutuksia ja asioita, joihin nykyhetki perustuu, joihin hän voi vielä nytkin nojautua - ja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Koska sinun EI pidä toimia näin, tarkoittaa tämä kortti sitä, että älä jää paikoillesi! Älä nojaa enää menneisyyden kallioon. Älä takerru itsepintaisesti menneisyyteen ja siihen, mitä menneisyydessä on tapahtunut. On aika jättää menneisyys taakse ja siirtyä eteenpäin. On aika jättää taakse kaikenlainen itsepäisyys ja jämähtäneisyys - sen sijaan tarvitset avointa mieltä ja seikkailunhalua!
3. Mitä sinun tulee tehdä: XX, Tuomiopäivä. Tämäkin korostaa uudistumista ja eteenpäin menemistä. Kortissa on ihmisiä, jotka nousevat pimeästä luolasta - tai haudasta - auringon valoon. Samalla he syntyvät uudelleen. He ovat jättäneet vanhat murheensa taakseen sinne luolaan, he ovat kuvaannollisesti "saaneet syntinsä anteeksi", joten he voivat jättää ne lopullisesti taakseen. He ovat kaivaneet luurangot kaapistaan päivänvaloon, niin että ne voidaan kohdata vielä kerran, minkä jälkeen niistä voidaan hankkiutua lopullisesti eroon. Näin sinunkin tulisi toimia. Oletko joutunut viettämään aikaasi "pimeässä luolassa"? Nyt on aika nousta sieltä ylös auringon valoon, kohdata sinua vielä kalvavat menneisyyden murheet vielä kerran - ja sen jälkeen jättää ne lopullisesti taaksesi! Kenen "synnit" sinä voisit antaa anteeksi ja unohtaa? Jonkun toisen vai omasi? Ainakin itsellesi voisit antaa anteeksi.
Yhdessä nämä kortit näyttäisivät siis viittaavan johonkin ihmissuhteeseen, joka sinun tulisi lopulta jättää taaksesi. Kyseessä voi olla pitkäkin ihmissuhde. Teidän yhteinen, pitkä menneisyytenne voi olla kuin se kallio, johon vieläkin nojaat härkäpäisesti - vaikka sinun tulisi nousta ylös ja jatkaa matkaa tulevaisuuteen, jossa voit löytää uuden alun, uuden ja paremman ihmissuhteen. Olet jo kökkinyt tarpeeksi kauan siellä pimeässä luolassasi. Nyt on aika nousta sieltä auringon valoon, uudistua! Mutta jos tässä ihmissuhteessa (tai suhteissa) on jotakin selvitettävää, joitakin luurankoja kaapissa, ne tulisi nostaa päivänvaloon, käsitellä ja sitten päästää menemään.
Tämmöistä nämä kortit siis näyttäisivät neuvovan. :) Haluatko lisäselvennystä asiaan vai haluatko selventää minua? Onko elämässäsi tällä hetkellä jokin tällainen ihmissuhde tai suhteita, joista tulisi päästää irti?
Oli iloinen yllätys! Voisin selventää, että minulla on todella vaikea äitisuhde, paljon on tapahtunut sellaista, jota tosiaankin yritän antaa anteeksi hänelle ja myös itselleni. Itselleni lähinnä sitä, että pidän huononlaisesti yhteyttä häneen. Meillä ei ole läheiset välit. Tunnen siitä syyllisyyttä. Mutta en voi vierauden tunteelle mitään.
Koen etten ole oikein hyväksytty hänen silmissään.
Sitten on suhde aikuiseen lapseeni. Olen ollut kauan yksinhuoltaja ja minun taitaa olla vaikea irtautua hänestä. Opettelen sitä koko ajan, aina on opittavaa sillä alueella! Olisihan minulla hänellekin enemmän annettavaa, jos minulla olisi tapahtumarikas elämä, tai edes sinne päin..
Ihan oikein kortit näytti, pimeässä luolassa olen elänyt vuosikaudet, noin kuvaannollisesti. Noita ihmis-suhteita ei juuri ole, että voisiko nuo yllämainitut näkyä ennnustuksessasi.
Ystävyys-suhteet tosin minulla on myös muutoksen tilassa. Olen muuttunut sen verran, etten enää halua suostua huonoon kohteluun, haluan löytää arvostavia ja toista kunnioittavia ihmisiä lähelleni.
Työasia minua vaivaa kovasti, että löydänkö uutta työtä, vai pitääkö tyytyä pieniin sijaisuustöihin silloin tällöin.
Eli luolan suulta tässä ollaan kurkkimassa uuteen, antoisampaan elämään! Valoa näkyy, mutta kaikki on alkutekijöissään..
Olen kiitollinen jos ehdit vielä täydentää vähän.
Kiitos palautteesta ja tilanteesi selventämisestä!
Näyttää siis siltä, että nuo ihmissuhteet, joissa sinun pitäisi osata päästää irti, ovat sekä suhteesi omaan äitiisi että tyttäreesi - tosin kyseessä on tietysti kaksi ihan erilaista irti päästämistä. Ja haluan korostaa vielä, että irti päästäminen tässä tarkoittaa sitä, että et anna näiden suhteiden enää hallita itseäsi henkisesti - kyseessä ei siis ole mikään välien katkaiseminen.
Äitisuhteesi vaikuttaa erityisen vaikealta. Ehkäpä sinun kannattaisi keskittyä sen kohdalla ihan ensin antamaan anteeksi itsellesi, antamaan anteeksi ja hyväksymään sen, että et ole läheisissä väleissä hänen kanssaan, että et tunne olevasi hyväksytty hänen silmissään. (Sinulla on varmaan jokin syy tälle tunteelle - ei tällaiset tunteet tyhjästä tule, todellakaan - mutta asia ei minulle kuulu enkä rupea sitä utelemaan.)
Kun pystyt hyväksymään omat tunteesi ja pystyt lopulta päästämään irti (siihen voi mennä vuosiakin!) voit uudistaa suhteesi äitiisi. Tämä ei tarkoita sitä, että teistä tulisi maailman läheisimmät, vaan sitä, että pystyt suhtautumaan luontevasti siihenkin, että välinne ovat etäiset ja tulevat sellaisina pysymään. Siis kun olet pystynyt antamaan anteeksi teille molemmille, pystyt pohtimaan, kuinka paljon haluat olla äitisi kanssa tekemisissä, haluatko läheiset vai etäiset välit - ja pystyt tekemään tämän ilman syyllisyyden tunteita.
Voi muuten hyvinkin olla, että tuo luolassa oleminen voi viitata ihan kirjaimellisesti ihmissuhteiden vähyyteen. Ja kun sanoit, että et halua enää suostua huonoon kohteluun - no, siinä on sinulle yksi "uudestisyntymisen" ja "luolasta ulos tulemisen" paikka. Eli olet päättänyt, että haluat ja ansaitset ystäviksesi arvostavia ja kunnioittavia ihmisiä. Olet päästänyt irti aikaisemmasta käyttäytymisestäsi. Tämä mahdollistaa sen, että voit vetää puoleesi uusia, aidompia ystävyyssuhteita - siksi kenties tuo Maljojen kakkonen. Aikaa se toki tulee viemään...
Voin vilkaista työasioitasi, mutta nyt en ehdi enkä pysty. Olen huomannut, että en pysty katsomaan kortteja yhdelle ihmiselle useita kertoja peräkkäin, tarvitsen väliin vähän taukoa. :)
uudelleen!
Tuli mieleen kun näit lapseni tyttärenä, että jos se olikin sisareni, jonka kanssa
myös etäiset välit (ei halua olla tekemisissä) yms.
Aikuinen lapseni on nimittäin poika. Meillä on sitä rakkautta välillämme, ainakin minulla häntä kohtaan. Olemme vain molemmat herkkiä, hän on hyvin itsenäinen ihminen, että kai olen jossain onnistunut, kun rohkean pojan olen maailmalle saattanut ; ) !
Tuntuu varmaan hassulta, että olin iloinen kun näit äitisuhteen vaikeana. Johtuen siitä, että hänhän on hyvä ihminen ja auttavainen ym. Meidän välillä ei vaan ole luottamusta, jäykistyn hänen seurassaan, en pysty olemaan oma itseni. Siinä mielessä olen iloinen kun ajattelen aina, että ovatko tunteeni vääriä ja epätosia.
Ehkä hän ei vaan pysty rakastamaan minua, kuten esim. siskoani.
Hienoa jos jossain vaiheessa ehdit katsomaan tuota työasiaa. Kiitos vielä ja lämmintä elokuuta!
että noin juuri olen alkanut ajattelemaan kuin neuvot. Minähän olen ainakin yrittänyt mennä vastaan ja ihan velvollisuudesta yrittänyt tavata, vaikka olen lähtenyt äidiltäni ahdistuneena ja syyttänyt itseäni, että tein taas jotain väärin. Ehkä se hänen torjuntansa on sen saanut aikaan. Päällisin puolin puhutaan kaikenlaista, mutta läheisyyttä ei ole. Eikä varmaan tule.
Mutta se vie aikaa niinkuin sanoit löytää se uusi asennoituminen. Toivottavasti muut eivät itsenäisty hallitsevasta äidistään näin vanhana kuin minä! Sama.
Kiitoksia lisäpalautteesta!
Tosiaan, jostakin syystä näin aika vahvasti lapsesi tyttärenä, mutta haluan korostaa sitä, että kortit eivät ottaneet kantaa tuohon sukupuoleen. Kyseessä oli siis oma tunteeni, joka voi olla joko intuitio tai sitten pelkkä arvaus. ;)
Näkisin tuon asian niin, että kenties nämä irtipäästämisen ja anteeksiantamisen teemat näkyvät *kaikissa* ihmissuhteissasi tällä hetkellä, vaikka äitisuhteesi taitaa tällä hetkellä olla kaikkein vahvimmin esillä. Muista, että tämä teema pätee myös siinä suhteessa, joka sinulla on omaan itseesi.
Mieleeni juolahti sellainenkin ajatus, että olet ilmeisesti kokenut jääneesi vaille pyyteetöntä äidin rakkautta? Silloin sisälläsi saattaa asustaa "pikkutyttö" tai "sisäinen lapsi", joka kokee vieläkin olonsa turvattomaksi. Sinä voit kohdata tämän "sisäisen tyttäresi" ja antaa hänelle sen rakkauden ja hyväksynnän, jota et ole saanut omalta äidiltäsi. Että hyväksyt tämän sisäisen lapsen ja hänen tunteensa, negatiivisetkin, juuri sellaisena kuin hän on - eli toisin sanoen hyväksyt itsesi. Tästä "sisäinen lapsi" -aiheesta löytyy netistä ihan hakukoneella infoa, kannattaa katsoa.
Sitten noihin sinun työasioihisi. Nostin kolme korttia, ja päällimmäisenä nousi mieleen jonkinlainen jämähtäneisyys.
Tilanteesi nyt: Sauvojen Isä (vastaa Sauvojen Kuningasta, mutta tämä käyttämäni pakka ei ole perinteinen, joten kortin tulkinta poikkeaa todella paljon perinteisestä.) Tämä kortti kuuluu siis Sauvoihin, jotka kuvaavat intohimoa, innostusta, luovuutta ja uraa. Toisin kuin muissa pakoissa, tässä Sauvojen Isä on paikoilleen jämähtänyt. Toiminnan sijasta hän istuu suuren kirjan päällä miettimässä. Kirja taas on kahlehdittu maahan. Kirja kuvaa tietoa ja tiedon hankkimista, mutta kahle muistuttaa siitä, että liika pohdiskelu ja vatvominen vain kahlehtivat sinut paikoillesi. Sauvojen Isä on älykäs ja tietää paljon, mutta toiminnan sijasta hän on jämähtänyt paikoilleen pohtimaan, mitäs sitä seuraavaksi tekisi.
Koetko sinä nyt jonkinlaista jämähtäneisyyttä urallasi? Oletko tyytyväinen uraasi tällä hetkellä vai haluaisitko heittäytyä johonkin uuteen? Mietitkö ja vatvotko joitakin uraasi liittyviä asioita? En siis tarkoita sellaista tavallista huolestuneisuutta työtilanteesta, vaan sitä, että kulkevatko ajatuksesi jatkuvasti jotakin samaa, rajoittavaa uraa?
Mitä sinun ei pitäisi tehdä: Hirtetty. Tässä kortissa hahmo roikkuu jalastaan ylösalaisin puusta. Kortin vahvin symboliikka on paikoillaan oleminen, jämähtäneisyys, liikkumattomuus... myös avuttomuus ja tilanteen edessä antautuminen. Toisaalta kortin positiivisina puolina ovat rauhallisuus ja vanhojenkin asioiden tarkasteleminen uudesta näkökulmasta. Mutta tässä tapauksessa olet siis "roikkunut" tarpeeksi kauan, nyt olisi aika lopettaa pohdinnat ja jatkaa eteenpäin. Mihin? En tiedä.
Mitä sinun tulisi tehdä: Kivien Äiti (vastaa periaatteessa lanttien kuningatarta, mutta tätäkään korttia ei voi tulkita perinteisellä tavalla). Kortissa mietiskelyasennossa istuva naishahmo kohoaa labyrintin yläpuolelle. Täältä yläpuolelta hän näkee labyrintin paljon selkeämmin, hän pystyy hahmottamaan kokonaiskuvan ja pystyy näin ollen paremmin päättämään, mihin mennä seuraavaksi. Luonteeltaan Kivien Äiti on lempeä ja ymmärtäväinen, mutta rauhallisen jämäkkä. Tämä kortti kehottaisi siis sinua "nousemaan tilanteen yläpuolelle", tarkastelemaan suurempia kokonaisuuksia. Voisikohan tämä tarkoittaa työasioidesi pohtimista jotenkin suurempana kokonaisuutena kuin tähän asti? Tuntuuko sinusta, että urasi suhteen juokset labyrintissä, että et voi olla varma, mihin tie seuraavaksi menee tai mistä kulmasta pitäisi seuraavaksi kääntyä? Voisiko kokonaiskuvan tarkastelu helpottaa miettimistä?
Pakasta halusi vielä ehdottomasti tulla esiin yksi ylimääräinen kortti, joten otin sen sitten eräänlaisena yleisneuvona: Kivien (lanttien) Ässä. Kortti tarkoittaa uusia alkuja rahaan, kotiin tai työasioihin liittyen. Jotain uutta siis olisi ehkä luvassa. :)
Nyt täytyy vielä kysyä, millä alalla työskentelet? Korteissa oli nimittäin vahvaa symboliikkaa, mutta en osaa sanoa, pitäisikö se tulkita kirjaimellisesti. Liittyykö työhösi miettimistä ja kirjoja, joko ihan kirjaimellisesti (kirjasto, kirjanpitäjä, opettaja) tai kuvaannollisesti (toimistotyötä, paljon työskentelyä tietokoneella, erityisesti tekstinkäsittelyä, tai muuta tiedon keräämistä tai käsittelyä)? Tuon neuvo-kortin symboliikka puolestaan sisältää rahaa ja käytännön järjestelyjä (toimistotyötä, pankissa työskentelyä, kirjanpitoa) ja/tai hoivaamista ja huolenpitoa (opettaja, hoitaja, lääkäri). Yhdessä näiden korttien symboliikat viittaisivat siis käytännönläheiseen, ehkä myös ihmisläheiseen, työhön johon sisältyy kuitenkin paljon pohtimista sekä informaation käsittelyä ja hallintaa.
En yleensä katso mitään näin yksityiskohtaisia juttuja noista korteista, mutta olisi kiva tietää, pitäisikö tässä sinun tapauksessasi tulkita tuo symboliikka ihan kirjaimellisestikin?
Kyllä meni todella kohdalleen, mitä sieltä näit!
Aloittaen siitä, että haluan tosiaan antaa anteeksi monelle ihmiselle ja antaa heidän häipyä ajatusmaailmastani! Opettelen myös sitä. etten edes suuren yksinäisyyden hetkellä ota ysteyttä "puoliystäviin", jotka ovat aiemmin kohdelleet aliarvoisesti! Olen aikani totaalisen yksin ja yritän tavata ihmisiä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, siinä mielessä, etteivät yritä hallita ja hyötyä ihmisitä. Samalla yritän päästä uhrin osasta irti.
Tuo mitä sanoit äitisuhteestani pitää paikkansa, en ole saanut tuntea hyväksyntää ihan vain minuna. Jonkinlaista kiintymystä tietysti, ehkä ja velvollisuutensa hoitamista. Jonkinlaista vaientamista olen kokenut ja koen edelleenkin, myös siskoni suusta.
Olen tuota työelämääni yrittänyt katsoakin kokonaisuutena, olen käynyt läpi oma-aloitteisesti eri alueitakin opin vuoksi, että pääsisin työssä eteenpäin, oppisin ammattilaiseksi! Mutta tarkottaisikohan se sitä, että pystyisi tekemään tuosta sokkoilusta ympäri oman alan labyrinttia, alan eri yksiköissä työskentelystä, johtopäätöksiä. Summata tilanne ja jättää taakse.
Ainakin olen miettinyt alanvaihtoa, en vain ole keksinyt mitä se voisi olla.
Näit hyvin oman alani: Olen hoitoalalla. Viimeksi olen tehnyt sitä kouluympäristössä! Olen työni puitteissa ohjannut, hoitanut, avustanut, olllut asumispalveluissa. Tuolla kouluympäristössä käytetään myös tuota tietokonettakin ja toimitaan eri menetelmiä avuksi käyttäen opiksi ja
kuntoutukseksi. Ja niitähän mietitään, mikä on kellekin avuksi.
Olisiko tuo muutoskortti voinut tarkoittaa, että se uusi työ löytyisi. Siitä olisin tosi onnellinen, samoin olisin onnellinen jos voisin saada uuden asunnon, se olisi niiin onnenpotku. Työtä olen senkin eteen yrittänyt tehdä, ei ole onnistanut.
Kirjoitin muuten tuossa aikaisemmin jo sinulle, mutta hävitin sen vahingossa, se oli ehkä perusteellisempi kirjoitus kuin tämö. Jos se kuitenkin pullahtaa esiin tämän mukana älä ihmettele kahta vastausta ; )!
Jos sinulle sopivan tilaisuuden tullen tulee vielä jotain mieleen, otan isolla kiitollisuudella vastaan! Kiitos sinulle ja kaikkea hyvää omaan elämääsi!
palata kertomaan ja kiittämään suuresta avustasi! Olet herätellyt minua ja laittanut ajattelemaan. Sain eilen illalla yhtäkkiä oivalluksen, kesken muiden touhujen.
Kun olen aina ihmetellyt, miksi en pysty olemaan oma vapautunut itseni äitini seurassa. Olen sitä vuosikaudet pähkäillyt! Olen ajatellut, että se johtuu vanhoista asioista, joista on mennyt luottamus häneen. Nyt sainkin päähäni ajatuksen, että en pysty aidosti olemaan itseni, koska hän ei ole "auki" minulle. Hän on erittäin pidättyväinen, kohtelias ja välillä vähemmän kohtelias. Välillä häneltä tulee yllättävän aggressiivisen kuuloisia kommentteja.
Itse olen ollut sellainen, että olen yrittänyt kaikkeni omalta puoleltani, ollut avoin, antautunut saamatta vastaavaa. Viime vuosina olen hieman alkanut etääntymään.
Niin se oivallus: Hän ei pidä minusta, vaistoan sen vaikken ole halunnut nähdä sitä, siksi se ahdistus ja valtava väsymys hänet tavattuani.
Tuosta sisäisestä lapsesta. Aika hassua, että pari kuukautta sitten otin kuunteluun vanhan kasetin, johon olen äänittänyt mielestäni Louise Hayn kasetin, jossa puhutaan anteeksiantamisesta ja sisäisestä lapsesta.
Kasetti on tosi vanha ja ehkä nyt vasta olen valmis sisäistämään sen sisältöä.
Eilen luin taas kirjaa, jossa puhuttiin sisäisen lapsen löytämisen seminaarista, jossa kirjoittaja oli aikanaan käynyt. Samoin kirjoittaja kertoi saaneensa vanhoista kurssitovereista itselleen uudet sukulaiset!
Mielenkiintoista sikäli, että tuollainen sattuu silmiin, kun olen itse monta vuotta haaveillut siitä, että haluan löytää itselleni oman suvun, uusista ihmisistä.
Niinhän sitä sanotaan, että tietoa tippuu syliin kun itsellä on sen aika.
Olisin pyytänyt jos ehdit jossain vaiheessa nostaa kortin poikani ja minun väleille, en tiedä missä mennään. Hän vaikuttaa erittäin sulkeutuneelta minua kohtaa. Haluaisin tietää olenko tehnyt jotain väärin, vai onko hänellä omia ongelmia. Tilannne on tosi ahdistava, enkä halua ahdistella häntä kyselemällä tästä.
Aurinkoista elokuun päivää ja kiitos vielä!