Hankin juuri ekan digijärkkärin. Paljastakaapa, miten prokuvaajat ottavat kuvia, joissa on sekä kuvan etu- että taka-ala täysin terävä?
Tietysti aukkoa suurentamalla, mutta silloin pitää valotusaikaa pidentää, ja "nopeissa" tilanteissa se ei oikein käy.
Onko joitain erikoisobjektiiveja, jotka ovat hyviä tällaisissa kuvissa? Vai miten ammattilaiset hoitavat tuon homman?
Löytyykö netistä joitain hyviä ohjeita tähän ongelmaan? Mitään perusteellista ja järkevää esitystä en ole löytänyt.
Tietysti aukkoa suurentamalla, mutta silloin pitää valotusaikaa pidentää, ja "nopeissa" tilanteissa se ei oikein käy.
Onko joitain erikoisobjektiiveja, jotka ovat hyviä tällaisissa kuvissa? Vai miten ammattilaiset hoitavat tuon homman?
Löytyykö netistä joitain hyviä ohjeita tähän ongelmaan? Mitään perusteellista ja järkevää esitystä en ole löytänyt.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aukkoa siis pienennetään, kun halutaan syvyysterävyyttä lisää. Tässä laskuri, jolla voit laskea oman kamerasi syvyysterävyyksiä:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Ammattilaiset käyttävät arkkitehtuurikuvauksessa kääntyviä objektiiveja tai palkkikameroita, joissa kääntyy sekä etulauta että filmitaso. Sillä ei saada lisää syvysterävyyttä, mutta terävä taso saadaan oikeaan paikkaan.
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/Tilt-and-Shift_Lenses/TS_E_24mm_f35L/index.asp
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=105184294
Kyllä kittilinssilläkin 17 mm polttovälillä ja pienellä aukolla (suuri luku) saa ison terävyysalueen. Joissakin laseissa on etäisyysasteikon yhteyteen merkitty terävyysalue eri aukoilla, joilla saa terävyysalueen optimoitua äärettömästä alaspäin.
Syväterävyysalue kasvaa kun välimatka kameran ja kohteen välillä kasvaa vaikka aukko pysyy samana. Samoin käy kun vaihdat lyhyemmän polttovälin ja seisot paikoillasi.
Aukkoa ei suurenneta vaan pienennetään (huom: 2.8 on iso aukko, 16 pieni aukko), jos pienennät aukkoa, nosta herkkyyttä.
Mitä isompi kenno, sitä pienemmällä aukolla pitää kuvata että saa kaikki näkyvä syväterävyysalueen sisälle. Juuri tästä syystä pokkareilla(mikroskooppisen pieni kenno) ei tahdo saada muuta kuin äärettömän syväteräviä kuvia. Sellainen sopii maisemakuviin mutta jos kuvataan esim ihmistä/eläintä/kukkaa/muuta pienempää kohdetta (selkeä pääkohde jonka ympäristö ei ole kuvassa niin merkityksellinen), ääretön syväterävyysalue on perseestä koska siinä ei sitten oikein selviä mikä on pääkohde, joten sellaisen kuvan näkeminen ottaa suoraan sanottuna aivoon.
aukolla ja kuvausetäisyydellä on merityst. Pokkarissa on pieni valovoimainen obiska, joten (= sama kuin pieniaukko, *) syväterävyys on ns. hyvä.
Joten ed. kirjoittan tiedot ovat osittan virheellisiä.
Laita pelle järkkäri ja pokkari jalustalle ja molemmista polttovälin kinovastaavuus samoiksi, samoin aukot keskenään samoiksi. Huomaat että pienemmällä kennolla tulee tulee laajempi syväterävyysalue.
Missään pokkarissa ei ole valovoimaista obiskaa, tiedoksi vain että 2.8 ei ole mikään valovoimainen ellei kyseessä ole vähintään 300mm polttoväli.
Myöskin kennon koko vaikuttaa. Otetaan rautalankamalli asiasta:
Canon 450d:
Polttoväli 23mm/f4 (kinovastaavuus 35mm), etäisyys kohteeseen 5m,syväterävyysalue 2.92m->17.5m.
Canon powershot a630:
Polttoväli 7.3/f4 (kinovastaavuus 35mm), etäisyys kohteeseen 5 m, syväterävyysalue 1.54m->ääretön.
Tutustu netissä dofmasteriin, opit taas paljon uutta valokuvauksesta. Jatkossa älä ala märkäkorva neuvomaan sellaisia joilla on kokemusta valokuvauksesta enemmän kuin sinulla on ikävuosia. Olkoon tämä sinulle ilmainen oppitunti valokuvauksen perusasioissa, loput puuttelliset tiedot voit opiskella itsenäisesti, käy vaikka kirjastossa mutka.
ensin edes prerusasiat, olehyvä!
Sen jälkeen ehkä voit neuvoa muita, mutta varovasti sittenkin.
jo pääsyt madollisesti yläluokille, vai kenties?
Apukoululaiset on lukuerikseen.
Ottaako se nyt noin vitusti siihen pikkuruiseen päähän kun huomautti että olet väärässä? Minä kävin koulut jo silloin kun sinä olit pelkkä polttava tunne isukkisi nivusissa...
Ei nyt noinkaan. Oletetaan, että kamera on tarkennettu äärettömään ja tarkastellaan sitä virhettä, jonka piste etäisyydellä d aiheuttaa niin tämä on (kinopolttoväli)^2 / (a*k*d), jossa a on aukkoluku ja k kroppikerroin (järkkäreillä 1-2; pokkareilla n. 5-6). Virhe siis on todellisella tai kuvitteellisella kinoruudulla. Kun kuvaa suurennetaan kasvaa virhe toki samassa suhteessa. Kaava on likimääräinen ja pätee, kun etäisyys on paljon suurempi kuin todellinen polttoväli.
Kaavan voi ilmaista myös todellisella polttovälillä (f), jolloin se on k*(f^2)/(a*d). Siis todellisen polttovälin ollessa sama virhe itseasiassa kasvaa kennon pienetessä. Tämä siksi, että pienen kennon kuvaa pitää suurentaa enemmän, jolloin virhe kasvaa mukana.
Todellisuudessahan kamera harvoin tallennetaan äärettömyyteen, jos syväterävyydellä on merkitystä. Tämä ei kuitenkaan muuta itse periaatetta. Asiat on yksinkertaisempi laskea äärettömyyteen tarkennettaessa.
Minulle oli aluksi vaikea sisäistää kennokoon vaikutus syväterävyyteen. Sitten tajusin, että homma pysyy samana jos kaikki mittasuhteet skaalataan samassa suhteessa. Pokkarissa kenno ja objektiivi on pienennetty. Kohde kuitenkin on skaalaamatta. Jos myös kohde ja etäisyys skaalataan samassa suhteessa on vaikutelma sama kuin kuvatessa järkkärillä. Siis pientä syväterävyyttä halutessa pokkarilla pitää kuvata pienoismallia.
Kyllähän 10x zoomipokkareilla ja superzoomeilla saa haluaa kohteen erotettua taustasta minikennosta huolimatta. Samoin phonescopingilla eli ruuvaamalla kamerapuhelin kaukoputkeen.
Flickr on esimerkkejä täynnä.
No valokuvaustietämyksen ja juttujen perusteella sopisit ihan hyvin sinne peruskoululaisten sekaan...
mennä vaikeatajuiseksi aloittelijalla..kertokaas mikä sitten oikein on VALOVOIMAINEN objektiivi..onko sille yksiselitteistä vastausta? onko esim 800mm f=5.6..onko tämä valovoimainen vai mikä? Entäs 50mm f=1.4?
Kyllä nuo 800mm/5.6 ja 50mm/1.4 on valovoimaisia. Kittizoomia 18-55mm/3.5-5.6 en sanoisi valovoimaiseksi vaikka joku valovoimahan kaikilla objektiiveilla on. 300mm/2.8 on minusta valovoimainen, kun taas 300mm/5.6 ei oikein ole.
Valovoiman tarve riippuu kuvauskohteesta. Maisemakuvaaja ei tarvi 5.6 parempaa valooimaa koska maisemat pitää kuitenkin kuvata pienellä aukolla että syväterävyysalue on riittävä. Tosin valovoima helpottaa aina kuvaamista koska valovoima vaikuttaa etsimen kirkkauteen ja automaattitarkennuksen toimintaan huonossa valaistuksessa koska tarkennus tapahtuu aina täydellä aukolla.
Jos haluaa kuvata kukkia niin että vain osa kukasta on syväterävyysalueen sisällä, siihen sopii esim 50mm/1.8, 70mm/2.8 tai 180mm/3.5.
Syväterävyysalue lyhenee kun tarkennetaan lähelle. 1:1 makrokuvissa ei tahdo saada kärpästä kokonaan syväterävyysalueen sisälle edes aukolla 16.
Tarvitaan vain pitkä polttoväli suhteessa kuvausetäisyyteen. Kinokennoisella järkkärillä saa lyhyen syväterävyysalueen vaikka fisheyellä, pokkarilla ei.
voitaisiin unohtaa vajaakennoiset kokonaan, ja myös ns. taskuräpsyttmet. Oikestaan oikeat kamerat alkavat kinokoon filmiä käyttävistä kunnollisita kameroista.
Joten se siitä. Karkeasti ottan, ja ilman pikkukohtiin menemistä, oletavasti ole samaamieltä kanssani. Semminkin kun näille nuorille hukkaan menee nyansit.
Teineille kelpaa ne satasen ixuksittet. Vakavampi kuvaaja ottaa sitten keskarin tai laakan. Välimallin kuvaajat ottaa sitten niitä pikkukennoisia järkkäreitä.
Satasella ei saa yhtään Ixusta eikä koskaan ole saanut. Ixukset nimenomaan ovat laatukameroita. Kyllä moni ns. parempikin kuvaaja pitää sellaista mukanaan, kun aina ei ole sitä järkkäriä mukana.
minkäänlaista kunnolista _filmille_ polttavaa konetta, mutta ei päärlyjä porsaille.
"Jos haluaa kuvata kukkia niin että vain osa kukasta on syväterävyysalueen sisällä, siihen sopii esim 50mm/1.8, 70mm/2.8 tai 180mm/3.5."
-Kuvaisi sitten kukkia?
Kannattaa myös miettiä mihin kohtaan tarkentaa, jos haluaa maksimoida syväterävyysalueen.
Tutustu hyperfokaaliseen etäisyyteen em. mainitussa linkissä http://www.dofmaster.com/dofjs.html