Ammattikorkeasta kortistoon?!

Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi palata vanhaan kunnon malliin, jossa oli selkeästi kolme kerrosta:

1. Johtoporras ja asiantuntijat
2. Työnjohto ja toimihenkilöt
3. Suorittajataso eli duunarit

Koulutus oli selkeästi suunniteltu em. mallin mukaan:

1. Yliopistoista valmistuivat asiantuntijat
2. Opistoista valmistui keskitaso
3. Ammattikouluista tulivat duunarit

Ammattikorkeakoulu on huuhaata samoin kuin niiden tutkinnot. En ymmärrä, miksi noin typerä uudistus on yleensä maahamme luotu. Ennen vanhaan kauppaopistot, sairaanhoito-oppilaitokset tai vaikka teknilliset opistot olivat arvostettuja oppilaitoksia toisin kuin valtaosa ammattikorkeakouluista.

Väitit:

"Minä väitän, että jokainen jolla löytyy motivaatiota asiaansa, pystyy yliopistoon pääsemään---"

Todellisuus:

Etelä-Suomen sanomat 23.7.2009:
"ALLE KOLMANNES HAKIJOISTA PÄÄSI YLIOPISTOIHIN
Kaikista tänä vuonna yliopistoon pyrkineistä 27 prosenttia sai opiskelupaikan syksyllä alkavaan koulutukseen, kertoo Opetushallitus. Kevään yhteishaussa pyrkijöitä oli hieman alle 64 000, ja päävalintojen opiskelupaikkoja oli tarjolla 17 500."

http://www.ess.fi/?article=244332

Joko siis
1) tulit itse tehneeksi ihan samaa, mistä aloittajaa kritisoit: kirjoitit perusteetonta potaskaa
tai
2) kahdella kolmasosalla yliopistojen pääsykokeisiin osallistuvista ei sinun mukaasi ole motivaatiota pyrkiä yliopistoon -> palaa kohtaan 1).

:)

Monen kerroksen väkeä kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi palata vanhaan kunnon malliin, jossa oli selkeästi kolme kerrosta:

1. Johtoporras ja asiantuntijat
2. Työnjohto ja toimihenkilöt
3. Suorittajataso eli duunarit

Koulutus oli selkeästi suunniteltu em. mallin mukaan:

1. Yliopistoista valmistuivat asiantuntijat
2. Opistoista valmistui keskitaso
3. Ammattikouluista tulivat duunarit

Ammattikorkeakoulu on huuhaata samoin kuin niiden tutkinnot. En ymmärrä, miksi noin typerä uudistus on yleensä maahamme luotu. Ennen vanhaan kauppaopistot, sairaanhoito-oppilaitokset tai vaikka teknilliset opistot olivat arvostettuja oppilaitoksia toisin kuin valtaosa ammattikorkeakouluista.

Lue lisää

On hienompaa sanoa kesälomalla sukujuhlissa olevansa opettajana korkeakoulussa. Asioita huonosti tuntevalle syntyy käsitys, että sukulainen on yliopistoihmisiä, vaikka kysymyksessä on entisajan opisto-opettaja.

Muuta järkevää selitystä uudistukselle ei ole. Opiskelijoita uudistus ei ainakaan auta. He joutuvat tekemään jonnin joutavia tutkielmia aikana, jonka voisi käyttää ammatillisten taitojen hiomiseen. Kohta Suomessa ei enää ole kunnollisia ammatti-ihmisiä perustöissä, kun kaikki luulevat olevansa tutkijoita, johtajia tai muita esimiehiä. Tämä on ammattikorkeakoulu-uudistuksen pahin haittavaikutus yhteiskunnallemme. Kannatan paluuta vanhaan malliin.

Pata kattilaa ja silleen kirjoitti:

Väitit:

"Minä väitän, että jokainen jolla löytyy motivaatiota asiaansa, pystyy yliopistoon pääsemään---"

Todellisuus:

Etelä-Suomen sanomat 23.7.2009:
"ALLE KOLMANNES HAKIJOISTA PÄÄSI YLIOPISTOIHIN
Kaikista tänä vuonna yliopistoon pyrkineistä 27 prosenttia sai opiskelupaikan syksyllä alkavaan koulutukseen, kertoo Opetushallitus. Kevään yhteishaussa pyrkijöitä oli hieman alle 64 000, ja päävalintojen opiskelupaikkoja oli tarjolla 17 500."

http://www.ess.fi/?article=244332

Joko siis
1) tulit itse tehneeksi ihan samaa, mistä aloittajaa kritisoit: kirjoitit perusteetonta potaskaa
tai
2) kahdella kolmasosalla yliopistojen pääsykokeisiin osallistuvista ei sinun mukaasi ole motivaatiota pyrkiä yliopistoon -> palaa kohtaan 1).

:)

Lue lisää

Olen erittäin tietoinen tuosta Etelä-Suomen sanomien pätkästä, mutta pysyn täysin ja järkkymättömästi kannassani. En ole tietääkseni väittänyt, että jokainen vastaantuleva henkilö pääsee noin vaan yliopistoon jos heittää paperit sisään! En väitä, että kahdella kolmasosalla yliopistojen pääsykokeisiin osallistujista ei ole ollenkaan motivaatiota pyrkiä yliopistoon, tottakai sitä täytyy olla jonkinlaista motivaatiota jos laittaa paperit vetämään, mutta tarkoitan sitä, että sisään pääseminen vaatii alasta toki riippuen todella vankkaa motivaatiota, ja ei sitä kaikilla vain ole välttämättä tarpeeksi syystä tai toisesta. Ja suuri osa hakijoista hakee useita kertoja!
Olen täysin sitä mieltä, että mikäli on tosissaan motivoitunut ja valmis tekemään rutkasti töitä, yliopistoon pääseminen ei ole mikään mahdottomuus kenellekään. Enhän minä nyt herrantähden ole väittänyt, että yliopistoon mentäisi heittämällä sisään, vaan pointti on se, että jokaisella vankan motivaation ja asenteen omaavalla on täydet mahdollisuudet sisään päästä. Johan sen kertoo jo sekin, että sisään pääsee koko ajan porukkaa keskinkertaisilla tai heikoillakin lukion papereilla. Ja ei, en väitä että papereilla ei olisi mitään merkitystä, vaan väitän yhä vaan ja edelleen, että loppupeleissä on mitä suurimmassa määrin omasta itsestä kiinni pääseekö sisään vai ei. Ja enkä minä sitäkään väitä, että sinne jokainen niin vaan ensimmäisellä kerralla sisään kävelee. Ei sinne kukaan sisään niin vaan kävele millään hakukerralla, vaatihan se työtä, eikä sitä kukaan ole tässä kiistänyt. Monet hakevat useammankin kerran kunnes lopulta sitkeys palkitaan! Mutta ottakaapa huomioon sekin, että on myös tapauksia joissa henkilö on päässyt sisään yliopistoon, mutta ei ammattikorkeaan. Ei asiat ole niin mustavalkoisia, että amk vs. yliopisto, yliopisto vs. amk! En jaksa käsittää tuollaista.
Enkä jaksa käsittää sitä, miksi näiden opiskelijat mollaavat toisiaan jatkuvasti! Itse näen aina punaista jos kuulen että amk tulkitaan paikaksi niille raasuille, joilla ei yliopistoon ole kykyjä. Turha sitä yliopistoa on opiskelupaikakseen valita, jos amk:sta löytyy juuri se ala mikä kiinnostaa. On väärin luokitella ihmisiä kyvykkäisiin ja kyvyttömiin vaan opiskelupaikan perusteella. Ei asiat ole niin mustavalkoisia! Toivon mukaan jokaisella loppupeleissä ratkaisee se, mikä oikeasti itseä kiinnostaa ja mikä parhaalta tuntuu, eikä se oliko kyseessä ammattikoulu, ammattikorkeakoulu vai yliopisto.
Ihmisillä tuntuu olevan vaan kova tarve yrittää polkea toisia maanrakoon ja nostaa itseään jalustalle. Kyllä täällä luulisi olevan jokaiselle tilaa olla ja elää! Ei täällä kukaan toistaan ylempänä ole, vaikka kuinka niin haluaisi kuvitella.

Se mitä yritän tässä sanoa, on se, että asioita ei pidä nähdä niin yksioikoisina ja mustavalkoisina.

pointtiini kirjoitti:

Olen erittäin tietoinen tuosta Etelä-Suomen sanomien pätkästä, mutta pysyn täysin ja järkkymättömästi kannassani. En ole tietääkseni väittänyt, että jokainen vastaantuleva henkilö pääsee noin vaan yliopistoon jos heittää paperit sisään! En väitä, että kahdella kolmasosalla yliopistojen pääsykokeisiin osallistujista ei ole ollenkaan motivaatiota pyrkiä yliopistoon, tottakai sitä täytyy olla jonkinlaista motivaatiota jos laittaa paperit vetämään, mutta tarkoitan sitä, että sisään pääseminen vaatii alasta toki riippuen todella vankkaa motivaatiota, ja ei sitä kaikilla vain ole välttämättä tarpeeksi syystä tai toisesta. Ja suuri osa hakijoista hakee useita kertoja!
Olen täysin sitä mieltä, että mikäli on tosissaan motivoitunut ja valmis tekemään rutkasti töitä, yliopistoon pääseminen ei ole mikään mahdottomuus kenellekään. Enhän minä nyt herrantähden ole väittänyt, että yliopistoon mentäisi heittämällä sisään, vaan pointti on se, että jokaisella vankan motivaation ja asenteen omaavalla on täydet mahdollisuudet sisään päästä. Johan sen kertoo jo sekin, että sisään pääsee koko ajan porukkaa keskinkertaisilla tai heikoillakin lukion papereilla. Ja ei, en väitä että papereilla ei olisi mitään merkitystä, vaan väitän yhä vaan ja edelleen, että loppupeleissä on mitä suurimmassa määrin omasta itsestä kiinni pääseekö sisään vai ei. Ja enkä minä sitäkään väitä, että sinne jokainen niin vaan ensimmäisellä kerralla sisään kävelee. Ei sinne kukaan sisään niin vaan kävele millään hakukerralla, vaatihan se työtä, eikä sitä kukaan ole tässä kiistänyt. Monet hakevat useammankin kerran kunnes lopulta sitkeys palkitaan! Mutta ottakaapa huomioon sekin, että on myös tapauksia joissa henkilö on päässyt sisään yliopistoon, mutta ei ammattikorkeaan. Ei asiat ole niin mustavalkoisia, että amk vs. yliopisto, yliopisto vs. amk! En jaksa käsittää tuollaista.
Enkä jaksa käsittää sitä, miksi näiden opiskelijat mollaavat toisiaan jatkuvasti! Itse näen aina punaista jos kuulen että amk tulkitaan paikaksi niille raasuille, joilla ei yliopistoon ole kykyjä. Turha sitä yliopistoa on opiskelupaikakseen valita, jos amk:sta löytyy juuri se ala mikä kiinnostaa. On väärin luokitella ihmisiä kyvykkäisiin ja kyvyttömiin vaan opiskelupaikan perusteella. Ei asiat ole niin mustavalkoisia! Toivon mukaan jokaisella loppupeleissä ratkaisee se, mikä oikeasti itseä kiinnostaa ja mikä parhaalta tuntuu, eikä se oliko kyseessä ammattikoulu, ammattikorkeakoulu vai yliopisto.
Ihmisillä tuntuu olevan vaan kova tarve yrittää polkea toisia maanrakoon ja nostaa itseään jalustalle. Kyllä täällä luulisi olevan jokaiselle tilaa olla ja elää! Ei täällä kukaan toistaan ylempänä ole, vaikka kuinka niin haluaisi kuvitella.

Se mitä yritän tässä sanoa, on se, että asioita ei pidä nähdä niin yksioikoisina ja mustavalkoisina.

Lue lisää

Hyviä pointteja, ei tosiaankaan sovi yleistää. Ja niin kuin kirjoititkin, montaa alaa joita AMKista löytyy, ei edes voi opiskella muualla.

Mutta toisaalta: AMK:n pääsee kuka tahansa. Tämä väkisinkin johtaa siihen, että opiskelijaprofiilit (sekä tulevat työpaikat) ovat keskimäärin hieeeman erilaisia..

Monen kerroksen väkeä kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi palata vanhaan kunnon malliin, jossa oli selkeästi kolme kerrosta:

1. Johtoporras ja asiantuntijat
2. Työnjohto ja toimihenkilöt
3. Suorittajataso eli duunarit

Koulutus oli selkeästi suunniteltu em. mallin mukaan:

1. Yliopistoista valmistuivat asiantuntijat
2. Opistoista valmistui keskitaso
3. Ammattikouluista tulivat duunarit

Ammattikorkeakoulu on huuhaata samoin kuin niiden tutkinnot. En ymmärrä, miksi noin typerä uudistus on yleensä maahamme luotu. Ennen vanhaan kauppaopistot, sairaanhoito-oppilaitokset tai vaikka teknilliset opistot olivat arvostettuja oppilaitoksia toisin kuin valtaosa ammattikorkeakouluista.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa. Nykyinen malli on täysin epäonnistunut eikä tuota työelämän tarvitsemia ammattilaisia.

Opetusministeriöön iski täysi vauhtisokeus sen asetettua tavoitteeksi korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Jotta tuo tavoite voisi toteutua täytyy tie korkeakoulutukseen avautua noin älykkyysosamäärällä 85 - 90. Tuolla älykkyydellä täytyy pystyä myös valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimuksen on mitoitettu sen mukaisesti.

Kriteerit ja seula opistoihin olivat aivan toista luokkaa, mikä näkyi myös opiskelija-aineksen ja opetuksen laadussa.

Sitä saa, mitä tilaa!

riutu kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Nykyinen malli on täysin epäonnistunut eikä tuota työelämän tarvitsemia ammattilaisia.

Opetusministeriöön iski täysi vauhtisokeus sen asetettua tavoitteeksi korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Jotta tuo tavoite voisi toteutua täytyy tie korkeakoulutukseen avautua noin älykkyysosamäärällä 85 - 90. Tuolla älykkyydellä täytyy pystyä myös valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimuksen on mitoitettu sen mukaisesti.

Kriteerit ja seula opistoihin olivat aivan toista luokkaa, mikä näkyi myös opiskelija-aineksen ja opetuksen laadussa.

Sitä saa, mitä tilaa!

Lue lisää

Taannoin opistoihin ja (oikeisiin) korkeakouluhin jatkoi keskimääräistä fiksumpi aines.

Kuinka 70 % ikäluokasta voi olla keskimääräistä fiksumpaa?

HY kirjoitti:

Hyviä pointteja, ei tosiaankaan sovi yleistää. Ja niin kuin kirjoititkin, montaa alaa joita AMKista löytyy, ei edes voi opiskella muualla.

Mutta toisaalta: AMK:n pääsee kuka tahansa. Tämä väkisinkin johtaa siihen, että opiskelijaprofiilit (sekä tulevat työpaikat) ovat keskimäärin hieeeman erilaisia..

Lue lisää

AMK:ssa on linjoja, kuten sosiaaliala, esim. sosionomi AMK, johon ei läheskään kaikki halukkaat pääse.

riutu kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Nykyinen malli on täysin epäonnistunut eikä tuota työelämän tarvitsemia ammattilaisia.

Opetusministeriöön iski täysi vauhtisokeus sen asetettua tavoitteeksi korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Jotta tuo tavoite voisi toteutua täytyy tie korkeakoulutukseen avautua noin älykkyysosamäärällä 85 - 90. Tuolla älykkyydellä täytyy pystyä myös valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimuksen on mitoitettu sen mukaisesti.

Kriteerit ja seula opistoihin olivat aivan toista luokkaa, mikä näkyi myös opiskelija-aineksen ja opetuksen laadussa.

Sitä saa, mitä tilaa!

Lue lisää

O-P Heinonen puhui aikoinaan opetusministerinä 90 -luvulla toimiessaan, että tavoitteeena oli korkeakouluttaa 60% ikäluokasta, mihinkään viralliseen paperiin tuo luku ei sitten päätynyt.

"Tuolla älykkyydellä (85-90) täytyy pystyä myös valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimuksen on mitoitettu sen mukaisesti."

Sen takiahan suoritukset ne suoritukset arvostellaankin yksilöllissti. Toisekseen n. 68%:lla suomalaista ÄO on 85-115, eli tuo mainitsemasi 85-90 on vielä ihan normaalin rajoissa. Lisäksi ÄO on vain yksi lahjakkuuden määritelmä, joka ei esimerksi mittaa sosiaalisia- tai musikaalisiataitoja, mutta siitä enemmän siitä kiinnostuneille alla olevasta linkistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

fiksummat... kirjoitti:

Taannoin opistoihin ja (oikeisiin) korkeakouluhin jatkoi keskimääräistä fiksumpi aines.

Kuinka 70 % ikäluokasta voi olla keskimääräistä fiksumpaa?

Taannoin opistoihin ja (oikeisiin) korkeakouluihin EI päässytkään yhteensä 70% väestöstä. Ennen AMK-uudistusta niihin todella valikoitui fiksuin osa väestöstä.

Tuollaisiin lukuihin ruvettiin tähtämään vasta sitten kun joku epämääräisiä sieniä syönyt hörhö opetusministeriössä keksi, että 70% kansasta pitää "korkea"kouluttaa. Kun tämä ei muuten ollut mahdollista (säilyttäen korkeakoulutuksen taso), vanhat opistot ristittiin uudelleen ammatti"korkea"kouluiksi ja niiden sisäänotto tuplattiin ja kontaktiopetuksen määrä puolitettiin. Ja nyt sitten jokainen Takahikiän tradenomi kuvittelee olevansa "korkea"koulutettu "kauppatieteilijä" ja lukeutuvunsa kansakunnan fiksuimpaan osaan... :)

Ei tuommoista tietenkään yksittäinen hörhö virkamies saa aikaan, siihen tarvitaan poliittista tukea - ja sitähän löytyi. Aina yhtä katkerat ja herrakateelliset demarit tukivat ajatusta "korkea"kouluttaa 70% väestöstä, jotta "korkea"koulutus saataisiin tasa-arvoisesti kaikkien (tyhmimpienkin) ulottuville; heidän pyrkimyksenään oli inflatoida oikea korkeakoulutus tasapäisyyden nimissä. Kepulaiset puolestaan kannatttivat hanketta hajasijoituksen ja "aluepolitiikan" nimissä = jotta jokaisen kepun syrjäkyläpoliitikon kotipitäjän (ääntenkeruualueen) suurin navetta saataisiin nimetä oikein (ammatti)"korkea"kouluksi ja pitäjään ropisisi valtiolta rahaa.

älä jätä! kirjoitti:

O-P Heinonen puhui aikoinaan opetusministerinä 90 -luvulla toimiessaan, että tavoitteeena oli korkeakouluttaa 60% ikäluokasta, mihinkään viralliseen paperiin tuo luku ei sitten päätynyt.

"Tuolla älykkyydellä (85-90) täytyy pystyä myös valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimuksen on mitoitettu sen mukaisesti."

Sen takiahan suoritukset ne suoritukset arvostellaankin yksilöllissti. Toisekseen n. 68%:lla suomalaista ÄO on 85-115, eli tuo mainitsemasi 85-90 on vielä ihan normaalin rajoissa. Lisäksi ÄO on vain yksi lahjakkuuden määritelmä, joka ei esimerksi mittaa sosiaalisia- tai musikaalisiataitoja, mutta siitä enemmän siitä kiinnostuneille alla olevasta linkistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Lue lisää

"Toisekseen n. 68%:lla suomalaista ÄO on 85-115, eli tuo mainitsemasi 85-90 on vielä ihan normaalin rajoissa. "

Epäilemättä näin on, mutta se ei tarkoita, että tuo älykkyys antaisi edellytyksiä entisajan opisto- tai korkeakoulututkinnon tasoisen tutkinnon suorittamiseen. Siksi rimaa on laskettu, mikä on työpaikoilla kauhulla pantu merkille.

Monen kerroksen väkeä kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi palata vanhaan kunnon malliin, jossa oli selkeästi kolme kerrosta:

1. Johtoporras ja asiantuntijat
2. Työnjohto ja toimihenkilöt
3. Suorittajataso eli duunarit

Koulutus oli selkeästi suunniteltu em. mallin mukaan:

1. Yliopistoista valmistuivat asiantuntijat
2. Opistoista valmistui keskitaso
3. Ammattikouluista tulivat duunarit

Ammattikorkeakoulu on huuhaata samoin kuin niiden tutkinnot. En ymmärrä, miksi noin typerä uudistus on yleensä maahamme luotu. Ennen vanhaan kauppaopistot, sairaanhoito-oppilaitokset tai vaikka teknilliset opistot olivat arvostettuja oppilaitoksia toisin kuin valtaosa ammattikorkeakouluista.

Lue lisää

Taitaa joku vanhan ja säälittävän opistoasteen koulutuksen saanut fantasioida ihan omiaan. :D Vai että opistotaso päihittäisi AMK:n arvostuksessa, voi luoja! Onneksi nykyisin tuollaiset pällit karsitaan AMK:sta pois yksinkertaisesti niin, ettei tule kutsua edes valintakokeeseen!

arvostettu opisto ;D kirjoitti:

Taitaa joku vanhan ja säälittävän opistoasteen koulutuksen saanut fantasioida ihan omiaan. :D Vai että opistotaso päihittäisi AMK:n arvostuksessa, voi luoja! Onneksi nykyisin tuollaiset pällit karsitaan AMK:sta pois yksinkertaisesti niin, ettei tule kutsua edes valintakokeeseen!

Lue lisää

"Vai että opistotaso päihittäisi AMK:n arvostuksessa, voi luoja! "

Opisto- ja AMK-koulutuksien erosta on tehty Turun Yliopistossa tutkimus:

http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

Kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota lauseeseen: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

Ei ihme, että työelämässä arvostetaan enemmän koulutusta, joka tuottaa kaikki osa-alueet paremmin hallitsevia ammattilaisia!

juttu... kirjoitti:

"Vai että opistotaso päihittäisi AMK:n arvostuksessa, voi luoja! "

Opisto- ja AMK-koulutuksien erosta on tehty Turun Yliopistossa tutkimus:

http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

Kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota lauseeseen: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

Ei ihme, että työelämässä arvostetaan enemmän koulutusta, joka tuottaa kaikki osa-alueet paremmin hallitsevia ammattilaisia!

Lue lisää

Subjektiivisiin osaamisen tunteisiin perustuva kyselytutkimus ei kyllä anna todellista kuvaa osaamisesta ja ammattitaidosta. Opistotason opetuksen omaksuisi apinakin, minkä vuoksi tunne osaamisesta voi olla korkeampi kuin vaativan amk-tason opetuksen käyneillä oppilailla. AMK:ssa osattavien osa-alueiden määrä on suurempi. minkä vuoksi tunne osaamisesta on myös alhaisempi. Simple as that. Silti AMK:sta valmistuu ammattitaitoisempaa työväkeä.

"Jatkotutkimuksia ehdotetaan kohdennettavaksi oppimistuloksiin, hoitotyön toimintojen hallintaan, koulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin ja oppilaitosten toimintakulttuuriin ja arviointijärjestelmään. " Huomaa erityisesti, että koulutuksen ja työelämän yhteyksiä - joista mainitset - ei tutkimuksessa käsitelty lainkaan.

subjektiobjekti kirjoitti:

Subjektiivisiin osaamisen tunteisiin perustuva kyselytutkimus ei kyllä anna todellista kuvaa osaamisesta ja ammattitaidosta. Opistotason opetuksen omaksuisi apinakin, minkä vuoksi tunne osaamisesta voi olla korkeampi kuin vaativan amk-tason opetuksen käyneillä oppilailla. AMK:ssa osattavien osa-alueiden määrä on suurempi. minkä vuoksi tunne osaamisesta on myös alhaisempi. Simple as that. Silti AMK:sta valmistuu ammattitaitoisempaa työväkeä.

"Jatkotutkimuksia ehdotetaan kohdennettavaksi oppimistuloksiin, hoitotyön toimintojen hallintaan, koulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin ja oppilaitosten toimintakulttuuriin ja arviointijärjestelmään. " Huomaa erityisesti, että koulutuksen ja työelämän yhteyksiä - joista mainitset - ei tutkimuksessa käsitelty lainkaan.

Lue lisää

Toimin esimiehenä useille insinööreille. Osa on opisto- ja osa AMK-pohjaisia. Valitettavasti käytännön työelämän valmiudet eivät ole AMK-insinööreillä lainkaan sitä luokkaa mitä ne olivat opistoaikana.

AMK-insinöörit hallitsevat usein kapean erikoisalansa hyvin, mutta laajempien kokonaisuuksien hahmottajiksi heistä ei ole. Toivomisen varaa on myös kirjallisessa ulosannissa, esimiestaidoissa jne. Vaatii vuosien perehdytyksen työpaikalla ennen kuin AMK-insinööriä voi laittaa yksin projektivastuuseen, esimieheksi tai asiakasrajapintaan.

En tiedä mitä koulutukselle on tapahtunut, mutta valitettava muutos joka tapauksessa.

Lasu kirjoitti:

AMK:ssa on linjoja, kuten sosiaaliala, esim. sosionomi AMK, johon ei läheskään kaikki halukkaat pääse.

Tälläkään alalla ei pärjää, mikäli ei ole motivaatiota. Myöskään mikään koulutus ei takaa niitä taitoja, vaan täytyy itse opiskella.

Meillä ammattikorkeassa tietotekniikan puolella selvästi pääsi sisään helposti, mutta opiskelu käy silti ihan työstä. Puolet meistä on syystä tai toisesta tippunut pois matkalta ja meidän kaksi ryhmäämme yhdistettiin. Ei se pääseminen ole se kriteeri tuossa.

Myöskin ammattikoulussa kävi samaan tapaan. Sisään otettiin vielä helpommin ja ensimmäisenä päivänä ei kaikki mahtuneet luokkaan istumaan. Lopulta aloittaneista valmistui alle 25%. Tuossa karsiutuu heti ne joilla ei ole mitään kiinnostusta.

Itse valitsin ammattikorkeakoulun muunmuassa siksi, että minulla on eräitä tavoitteita ja tämä koulutus tukee parhaiten niiden saavuttamista.

Enkä kadu yhtään. Ensimmäinen vuosi takana ja kesän olen ollut tekemässä omaa projektia itselleni opintotuella ja opintopisteillä. Kyseessä on sellainen laite, joita ei suomessa ole ilmeisesti käytössä kenelläkään, mutta jonka on usein povattu mullistavan tietotekniikan alaa, muita aloja jossa tietotekniikkaa käytetään ja vielä sellaisiakin missä sitä ei vielä käytetä. Myöskään sci-fissä tuo laite ei ole ennennäkemätön, mutta pieni harrastajajoukko tietää että ne ovat ihan todellisuutta ja nykypäivän tekniikoilla voitaisiin saada aikaan paljon uskomattomia asioita.

Jos kuvittelee, että älykkyys tai muut kyvyt ovat nähtävissä koulutuksesta, on varsin rajoittunut ajattelumaailma. Jos ajattelee, että on kauhean tärkeää muiden ajattelevan sinua älykkäänä, voi olla jonkinlaisia itsetunto-ongelmia.

Ja kuitenkin, tässä vasta jossain uutisoivat että sellaiset insinöörit, jotka ovat oman alansa töissä, ovat työhönsä kaikkein tyytyväisimpiä ja väittäisinkin, että hakeutuminen alalle josta tykkää ja mihin ei kyllästy myöhemminkään, on varsin älykästä.

aare- kirjoitti:

Toimin esimiehenä useille insinööreille. Osa on opisto- ja osa AMK-pohjaisia. Valitettavasti käytännön työelämän valmiudet eivät ole AMK-insinööreillä lainkaan sitä luokkaa mitä ne olivat opistoaikana.

AMK-insinöörit hallitsevat usein kapean erikoisalansa hyvin, mutta laajempien kokonaisuuksien hahmottajiksi heistä ei ole. Toivomisen varaa on myös kirjallisessa ulosannissa, esimiestaidoissa jne. Vaatii vuosien perehdytyksen työpaikalla ennen kuin AMK-insinööriä voi laittaa yksin projektivastuuseen, esimieheksi tai asiakasrajapintaan.

En tiedä mitä koulutukselle on tapahtunut, mutta valitettava muutos joka tapauksessa.

Lue lisää

On insinöörejä ja AMK-insinöörejä.

Niinkuin on kyljyksiä ja talouskyljyksiä...

Nimenomaan kirjoitti:

Taannoin opistoihin ja (oikeisiin) korkeakouluihin EI päässytkään yhteensä 70% väestöstä. Ennen AMK-uudistusta niihin todella valikoitui fiksuin osa väestöstä.

Tuollaisiin lukuihin ruvettiin tähtämään vasta sitten kun joku epämääräisiä sieniä syönyt hörhö opetusministeriössä keksi, että 70% kansasta pitää "korkea"kouluttaa. Kun tämä ei muuten ollut mahdollista (säilyttäen korkeakoulutuksen taso), vanhat opistot ristittiin uudelleen ammatti"korkea"kouluiksi ja niiden sisäänotto tuplattiin ja kontaktiopetuksen määrä puolitettiin. Ja nyt sitten jokainen Takahikiän tradenomi kuvittelee olevansa "korkea"koulutettu "kauppatieteilijä" ja lukeutuvunsa kansakunnan fiksuimpaan osaan... :)

Ei tuommoista tietenkään yksittäinen hörhö virkamies saa aikaan, siihen tarvitaan poliittista tukea - ja sitähän löytyi. Aina yhtä katkerat ja herrakateelliset demarit tukivat ajatusta "korkea"kouluttaa 70% väestöstä, jotta "korkea"koulutus saataisiin tasa-arvoisesti kaikkien (tyhmimpienkin) ulottuville; heidän pyrkimyksenään oli inflatoida oikea korkeakoulutus tasapäisyyden nimissä. Kepulaiset puolestaan kannatttivat hanketta hajasijoituksen ja "aluepolitiikan" nimissä = jotta jokaisen kepun syrjäkyläpoliitikon kotipitäjän (ääntenkeruualueen) suurin navetta saataisiin nimetä oikein (ammatti)"korkea"kouluksi ja pitäjään ropisisi valtiolta rahaa.

Lue lisää

Miten hieno kirjoitus. Veit jalat suustani. Milloinkahan älytään palata entiseen malliin. "Korkea"koulutus on tosiaan kärsinyt inflaation amkkien takia. Älyisiköhän kokoomuslainen opetusministeri korjata demarien tekemät virheet. Lukevatkohan ministerien avustajat näitä kirjoituksia?

Samaa mieltä kirjoitti:

Miten hieno kirjoitus. Veit jalat suustani. Milloinkahan älytään palata entiseen malliin. "Korkea"koulutus on tosiaan kärsinyt inflaation amkkien takia. Älyisiköhän kokoomuslainen opetusministeri korjata demarien tekemät virheet. Lukevatkohan ministerien avustajat näitä kirjoituksia?

Lue lisää

Nyt sanon sitten omakohtaisesta kokemuksesta. Olen käynyt taannoin AMK:n liiketalouden linjan ja vuoden työelämässä olon jälkeen menin työnantajan kannustuksesta Hkkk:n suorittamaan maisterin papereita.

Uskottelin itselleni vuosia, ettei minusta ole Kauppakorkean tai Yliopiston opiskelija ja hain "vähemmän vaativaan" AMK:n. Sain sieltä keskitasoa hieman paremmat paperit ja niiden turvin sain paikan Hkkk:sta. Olen tutustunut myös Saksan ja Englannin opintorakenteeseen työn puolesta ja täytyy sanoa, että Suomessa taso AMK:ssa on korkealaatuista. Lisäksi Euroopassa arvostetaan AMK tasoista koulua enemmän, kuin yliopistotasoista ja syy on selvä. Ulkomailla halutaan tehokkaita ja osaavia työntekijäitä, joita AMK tasoinen opetus tuottaa. Yliopistot tarjoavat oppilaita, joille tärkeämpää on analysointi, kuin käytännön taidot. Mielipiteet ovat siis siitä kiinni, miten arvostat. Joillekin työnantajille älykäs analysointi on tuottavampaa yritykselle ja joillekkin tehokas organisointi ja järjestelykyky. Täällä suomessa arvostetaan yliopistoja, koska AMK kulttuuri on suhteellisen nuorta. Muissa euroopan maissa se on toisinpäin.

Luulen, että tähtäimenä on lakkauttaa vaiheittain kandin tutkinnot ja siirtää ne AMK:n tarjoamien titteleiden alle. Itse en huomannut maisterin opinnoissa kurssitovereiden olevan mitenkään ekstra älykkäämpiä kuin minä. Itseasiassa sain paljon parempaa palautetta ja arvosanoja, kuin moni muu kanditasoinen opiskellija.

Lisäksi pitää huomioida, ettei älykkyys ole lukutaidosta kiinni. Ihmiset jakaantuvat 3 eri oppimisryhmään (auditiivinen / visuaalinen / kinesteettinen) ja AMK tarjosi minunlaiselle käytännön ja visuaalisen oppimiskyvyn ihmiselle mahdollisuutta edetä elämässä. Yliopistojen opetus on myötämielisempi kinesteetikoille ja virtuaaliopetus auditiivisille. Kaikella on puolensa.

Jos synnyt ympäristöön, jossa punaista arvostetaan enemmän kuin sinistä, niin jatkamalla perinnettä uskot hautaan asti, että punainen on parempi. Jos taas tutustut myös siniseen niin alat näkemään myös lilan sävyjä. Älykkyys on minusta sitä, että osaa nähdä kolikon toienkin puolen ja vetää johtopäätöksiä koko olemassaolevan datan perusteella, eikä uskoa vain yhteen suppeaan alueeseen.

Tyhmä tietää vastauksen ja viisas tietää, ettei oikeaa vastausta ole olemassa.

Naurettavaa kirjoitti:

On hienompaa sanoa kesälomalla sukujuhlissa olevansa opettajana korkeakoulussa. Asioita huonosti tuntevalle syntyy käsitys, että sukulainen on yliopistoihmisiä, vaikka kysymyksessä on entisajan opisto-opettaja.

Muuta järkevää selitystä uudistukselle ei ole. Opiskelijoita uudistus ei ainakaan auta. He joutuvat tekemään jonnin joutavia tutkielmia aikana, jonka voisi käyttää ammatillisten taitojen hiomiseen. Kohta Suomessa ei enää ole kunnollisia ammatti-ihmisiä perustöissä, kun kaikki luulevat olevansa tutkijoita, johtajia tai muita esimiehiä. Tämä on ammattikorkeakoulu-uudistuksen pahin haittavaikutus yhteiskunnallemme. Kannatan paluuta vanhaan malliin.

Lue lisää

Olen aikoinaan käynyt tekniikan alan opistotutkinnon ja nyt amk-tutkinto aikuisena toiselle alalle, samat kurssit kuin nuorillakin. Taso on kyllä romahtanut. Vaativuus ei ole lähelläkään sitä mitä ennen. Kun ennen olin nippanappa keskinkertainen, niin nyt saan kiitettäviä sangen vähäisellä tekemisellä. Ammattiaineita on vähennetty, koska amk:ssa kuuluu olla kaikenmaailman sivuaineita iso määrä. Näillä sivuaineilla on perusteensa, mutta hyvin voisi niputtaa yhdeksi yleisaineeksi ja pistää takaisin alakohtaisia ammattiaineita. Työn psykologiaa, johtamista yms. Ongelma on siinä, että johtamista opettava ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista johtamiskokemusta itsellään, vaan ovat vain opettaneet. Ammattipuolella on sentään joitain opettajia, joilla on työkokemustakin.

Tuosta että yliopistosta tuli johtajia olen kyllä eri mieltä. Tiedän useita entsiajan teknikoita ja opistoinsinöörejä, jotka ovat johtajina. Aika usein kyllä omissa firmoissaan, jotka ovat laajentuneet. Yhden ammattikoulupohjaisen johtajankin olen jossain elämäni vaiheessa tuntenut, tuossa firmassa n. 150 työntekijää ja tämä tapaus on edennyt ihan työssä ollessaan. Minusta on kyllä vähän huvittavaa, että nuoret eivät osaa ajatella, että moni on perustanut firman aika vähäiseltä koulutuspohjalta, firma on laajentunut ja perustajat ovat siinä johtajana yhä. Ei - nämä eivät ole automaattisesti huonoja johtajia, itsellä on kokemusta hyvästä johtajasta. Tietty, että tällainen ammattikoulupohjainen on ankara ja vaativa johtaja, saa heikoimmat tekijät sanomaan häntä huonoksi ja vetoamaan siihen, että kun itsellä on enemmän koulutusta.

HY kirjoitti:

Hyviä pointteja, ei tosiaankaan sovi yleistää. Ja niin kuin kirjoititkin, montaa alaa joita AMKista löytyy, ei edes voi opiskella muualla.

Mutta toisaalta: AMK:n pääsee kuka tahansa. Tämä väkisinkin johtaa siihen, että opiskelijaprofiilit (sekä tulevat työpaikat) ovat keskimäärin hieeeman erilaisia..

Lue lisää

Esimerkiksi muotoilun koulutusohjelmiin ei todellakaan pääse ihan kuka tahansa...

Monen kerroksen väkeä kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi palata vanhaan kunnon malliin, jossa oli selkeästi kolme kerrosta:

1. Johtoporras ja asiantuntijat
2. Työnjohto ja toimihenkilöt
3. Suorittajataso eli duunarit

Koulutus oli selkeästi suunniteltu em. mallin mukaan:

1. Yliopistoista valmistuivat asiantuntijat
2. Opistoista valmistui keskitaso
3. Ammattikouluista tulivat duunarit

Ammattikorkeakoulu on huuhaata samoin kuin niiden tutkinnot. En ymmärrä, miksi noin typerä uudistus on yleensä maahamme luotu. Ennen vanhaan kauppaopistot, sairaanhoito-oppilaitokset tai vaikka teknilliset opistot olivat arvostettuja oppilaitoksia toisin kuin valtaosa ammattikorkeakouluista.

Lue lisää

Mistä sinun mielestä nuo ennen opistoista valmistuneet voisivat nyt valmistua muualta kuin ammattikorkeasta. Opistot on mennyttä aikaa ja sen perään on turha porata. Ei ne "kerrokset" mihinkään ole kadonneet. Perustatko asiasi nyt joillekkin tietyille faktoille vai puhtaasti tunteella ajatellen.

Oletko oikeasti perillä asiasta josta puhut vai oletko opistoajan kasvatti, joka pelkää AMK opiskelijan vievän paikkansa vai yliopiston kasvatti, jotka joukolla ovatkin käyneet ammattikorkekoulun vastustajiksi. Ammattikorkeakoulu palstalla on eniten vähän joka asiaa kritisoineet yleensä yliopistossa opiskelevat. Ilmeisesti hekin pelkäävät paikkojensa puolesta ja ihan turhaan. Kyllä tähän maahan tekijöitä tarvittaisiin, ongelma on, että se johtoporras on eri mieltä.

selventää kirjoitti:

Mistä sinun mielestä nuo ennen opistoista valmistuneet voisivat nyt valmistua muualta kuin ammattikorkeasta. Opistot on mennyttä aikaa ja sen perään on turha porata. Ei ne "kerrokset" mihinkään ole kadonneet. Perustatko asiasi nyt joillekkin tietyille faktoille vai puhtaasti tunteella ajatellen.

Oletko oikeasti perillä asiasta josta puhut vai oletko opistoajan kasvatti, joka pelkää AMK opiskelijan vievän paikkansa vai yliopiston kasvatti, jotka joukolla ovatkin käyneet ammattikorkekoulun vastustajiksi. Ammattikorkeakoulu palstalla on eniten vähän joka asiaa kritisoineet yleensä yliopistossa opiskelevat. Ilmeisesti hekin pelkäävät paikkojensa puolesta ja ihan turhaan. Kyllä tähän maahan tekijöitä tarvittaisiin, ongelma on, että se johtoporras on eri mieltä.

Lue lisää

Eivätköhän he valmistuisi tekuista kuten ennenkin. AMKhan on käytännössä vanha teku, joka yhden yön ihmeenä muuttui nimenvaihdoksella "korkeakouluksi".

Valitettavasti tuossa yhteydessä luovuttiin tiukoista pääsykriteereistä ja päätettiin laskea sisään korkeakouluihin jopa 70 % ikäluokasta. Mitä tästä voi muuta seurata kuin tason romahtaminen?

aare- kirjoitti:

Eivätköhän he valmistuisi tekuista kuten ennenkin. AMKhan on käytännössä vanha teku, joka yhden yön ihmeenä muuttui nimenvaihdoksella "korkeakouluksi".

Valitettavasti tuossa yhteydessä luovuttiin tiukoista pääsykriteereistä ja päätettiin laskea sisään korkeakouluihin jopa 70 % ikäluokasta. Mitä tästä voi muuta seurata kuin tason romahtaminen?

Lue lisää

Oletko tietoinen, että ammattikorkeakoulu muutos oli osaa suurempaa uudistusta, joka koski myös keskiasteen oppilaitoksia. Muutoksissa oli kyse myös taata tasavertaisuus kaikkien opiskelioiden kesken. Tämä nimestä vuosia jatkunut jupina on minusta saivartelua ja täysin turhaa. Minusta se etuliite on se selkeä erotus muihin korkeakouluihin ja omien alojensa ammattilaisia sieltäkin tulee ja eri tehtäviin kuin esim yliopistosta tulevat. Toki joukkoon mahtuu tunareitakin, mutta niitä mahtuu yliopistoonkin sekä ammattikouluihin. Pelkkä tutkinto kun ei ole tae siitä, että osaa sitä soveltaa käytännössä.

närästää kirjoitti:

Oletko tietoinen, että ammattikorkeakoulu muutos oli osaa suurempaa uudistusta, joka koski myös keskiasteen oppilaitoksia. Muutoksissa oli kyse myös taata tasavertaisuus kaikkien opiskelioiden kesken. Tämä nimestä vuosia jatkunut jupina on minusta saivartelua ja täysin turhaa. Minusta se etuliite on se selkeä erotus muihin korkeakouluihin ja omien alojensa ammattilaisia sieltäkin tulee ja eri tehtäviin kuin esim yliopistosta tulevat. Toki joukkoon mahtuu tunareitakin, mutta niitä mahtuu yliopistoonkin sekä ammattikouluihin. Pelkkä tutkinto kun ei ole tae siitä, että osaa sitä soveltaa käytännössä.

Lue lisää

Tämä tasapäistäminen ja kaikkien "korkeakouluttaminen" taitaa olla se ydinsyy nykyisten insinöörien (vast) tason romahtamiselle. Onhan se selvää, että jos käytännössä kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan "korkeakouluun", niin ei opiskelijoilta voi vaatia sitä mitä ennen vaadittiin: Voisi muuten jäädä puolet valmistumatta.

Hyvä esimerkki tulee hoitajien puolelta: Väitöstutkimuksessa on todettu, että AMK-hoitajat jäävät osaamisessa kaikilla osa-alueilla jälkeen opistosisaristaan. Kun lisäksi muistetaan, että opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin, on tulos järkyttävä.

Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että AMK-insinöörit häviävät osaamisessa kaikilla osa-alueilla teknikoille!

kehitys... kirjoitti:

Tämä tasapäistäminen ja kaikkien "korkeakouluttaminen" taitaa olla se ydinsyy nykyisten insinöörien (vast) tason romahtamiselle. Onhan se selvää, että jos käytännössä kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan "korkeakouluun", niin ei opiskelijoilta voi vaatia sitä mitä ennen vaadittiin: Voisi muuten jäädä puolet valmistumatta.

Hyvä esimerkki tulee hoitajien puolelta: Väitöstutkimuksessa on todettu, että AMK-hoitajat jäävät osaamisessa kaikilla osa-alueilla jälkeen opistosisaristaan. Kun lisäksi muistetaan, että opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin, on tulos järkyttävä.

Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että AMK-insinöörit häviävät osaamisessa kaikilla osa-alueilla teknikoille!

Lue lisää

Pitää paikkansa. Käyn aikuislinjaa ja entisajan teknikot pärjäävät parhaiten, ja tietty opistoinssit, joille suurin osa kursseista on kertausta, mutta kun se pitää olla se amk-taso....Itse olen entisajan pölkkypääteknikko, pärjäsin huonosti ja nyt amk:ssa menee aika hyvin. En ole teknikon töitä tehnytkään, duunaritasolla vain teollisuustyötä, sitten vaihdoin alaa ja palasin nyt "vanhaan".

"Ainahan sitä voi vaihtaa ..."

Älä unta nää. Kun joskus valmistut sieltä amkista, et enää lähde yliopistoon. Eikä sinulla ole edes sitä saamaasi opiskelupaikkaakaan enää. Et taatusti mene enää uudestaan pääsykokeisiin ja tosi harva pääse kiintiöpaikalle yliopistoon. Jos olet kaupallisella alalla, sinulla voi olla siihen pieni mahdollisuus. Mutta kyseessä ovatkin noissa tapauksissa valioyksilöt.

Käy vaan se amkki loppuun ja mene sitten töihin tai mitä todennäköisimmin ... kortistoon.

Älä unta nää kirjoitti:

"Ainahan sitä voi vaihtaa ..."

Älä unta nää. Kun joskus valmistut sieltä amkista, et enää lähde yliopistoon. Eikä sinulla ole edes sitä saamaasi opiskelupaikkaakaan enää. Et taatusti mene enää uudestaan pääsykokeisiin ja tosi harva pääse kiintiöpaikalle yliopistoon. Jos olet kaupallisella alalla, sinulla voi olla siihen pieni mahdollisuus. Mutta kyseessä ovatkin noissa tapauksissa valioyksilöt.

Käy vaan se amkki loppuun ja mene sitten töihin tai mitä todennäköisimmin ... kortistoon.

Lue lisää

Se se on sitten ihana piirre ihmisessä, ja todistaa ihmisen älykkyyden ja sivistymättömyyden aukottomasti. Siinä ei paljon koulutustittelit paina kun ei osata edes toisia kunnioittaa.

Älä unta nää kirjoitti:

"Ainahan sitä voi vaihtaa ..."

Älä unta nää. Kun joskus valmistut sieltä amkista, et enää lähde yliopistoon. Eikä sinulla ole edes sitä saamaasi opiskelupaikkaakaan enää. Et taatusti mene enää uudestaan pääsykokeisiin ja tosi harva pääse kiintiöpaikalle yliopistoon. Jos olet kaupallisella alalla, sinulla voi olla siihen pieni mahdollisuus. Mutta kyseessä ovatkin noissa tapauksissa valioyksilöt.

Käy vaan se amkki loppuun ja mene sitten töihin tai mitä todennäköisimmin ... kortistoon.

Lue lisää

löysin itseni, vaikka on yliopistotutkinto kasassa!! Vuoden ketkuttelun ja epämääräisten hanttihommien jälkeen tein päätöksen ja hain ammattikorkeaan. Opiskeluja nyt kolme vuotta takana ja vakituinen työpaikka lähes varma!
KAIKKI yo-tutkinnot eivät todellakaan takaa varmoja työpaikkoja, myös meitä "akateemisia" löytyy pilvin pimein kortistosta tai kaupan kassoilta - aivan turhaa ja aiheetonta mollata pelkästään AMK:n tutkintoja!

Älä unta nää kirjoitti:

"Ainahan sitä voi vaihtaa ..."

Älä unta nää. Kun joskus valmistut sieltä amkista, et enää lähde yliopistoon. Eikä sinulla ole edes sitä saamaasi opiskelupaikkaakaan enää. Et taatusti mene enää uudestaan pääsykokeisiin ja tosi harva pääse kiintiöpaikalle yliopistoon. Jos olet kaupallisella alalla, sinulla voi olla siihen pieni mahdollisuus. Mutta kyseessä ovatkin noissa tapauksissa valioyksilöt.

Käy vaan se amkki loppuun ja mene sitten töihin tai mitä todennäköisimmin ... kortistoon.

Lue lisää

Tuo väitteesi ei kyllä ihan kaikilta osin pidä paikkaansa. En väitä tuntevani "koko" yliopistoa tai jokaista AMK koulutusta. Hoitoalalta tiedän sen verran että alaa vielä opiskelevat työllistyvät ihan mukavasti. Puhumattakaan valmistuneista hoitureista.

Hoitotieteen laitoksessa (Kuopio) voi opiskella mm. hoitotyön johtamista, preventiivistä hoitotiedettä sekä terveystieteiden opettajankoulutusta, kandeja ja maistereita siis tuutista ulos tulee. Näihin opintoihin on mahdollista päästä ihmisten jotka ovat suorittaneet terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, väistyvän terveydenhuollon opistoasteen tutkinnon tai 1994 päättyneen terveydenhuollon opisto-asteen erikoistumistutkinnon.

Kyllä niitäkin siis joukosta löytyy jotka AMK tutkinnon jälkeen lähtevät yliopistoon.
Ja niin; ei ole mitenkään hienoa päästä yliopistoon, tärkeämpää on päästä sieltä ulos, tutkinnon kera. Sama pätee myös amkkiin.

Turha haukkua ammattikorkeakoulua ja ja amk-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu vastaa yliopistoa ja on osittain jopa arvostetumpi. Meidän tutkintomme ovat akateemisia korkeakoulututkintoja, joten pulinat pois meitä mollaavat. Me saamme myös töitä yhtä hyvin ja sijoitumme samoihin tehtäviin kuin esimerkiksi kauppakorkeakoulusta tai teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet. He ovat vain tyhmyyttään tai tietämättömyyttään käyttäneet opintoihinsa turhaan meitä enemmän aikaa ja rahaa.

Näin on!!! kirjoitti:

Turha haukkua ammattikorkeakoulua ja ja amk-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu vastaa yliopistoa ja on osittain jopa arvostetumpi. Meidän tutkintomme ovat akateemisia korkeakoulututkintoja, joten pulinat pois meitä mollaavat. Me saamme myös töitä yhtä hyvin ja sijoitumme samoihin tehtäviin kuin esimerkiksi kauppakorkeakoulusta tai teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet. He ovat vain tyhmyyttään tai tietämättömyyttään käyttäneet opintoihinsa turhaan meitä enemmän aikaa ja rahaa.

Lue lisää

Voi, hyvä jysäys sentään näitä järjen jättiläisiä. Mitähän vielä?

Näin on!!! kirjoitti:

Turha haukkua ammattikorkeakoulua ja ja amk-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu vastaa yliopistoa ja on osittain jopa arvostetumpi. Meidän tutkintomme ovat akateemisia korkeakoulututkintoja, joten pulinat pois meitä mollaavat. Me saamme myös töitä yhtä hyvin ja sijoitumme samoihin tehtäviin kuin esimerkiksi kauppakorkeakoulusta tai teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet. He ovat vain tyhmyyttään tai tietämättömyyttään käyttäneet opintoihinsa turhaan meitä enemmän aikaa ja rahaa.

Lue lisää

Että jaksat...

joo! kirjoitti:

Että jaksat...

"AMK:n pääsee kuka tahansa"

Joku tuolla ylempänä heitti tällaisen. Perustelut kiitos? On nimittäin melkoisen omituinen väite. Minä tiedän vaikka kuinka monta tapausta, joissa henkilö on päässyt yliopistoon, mutta ei amk:uun. Viimeisin tapaus on sellainen, missä tyyppi pääsi lukemaan psykologiaa, mutta ei päässyt ammattikorkeaan sosiaali- ja terveyslalle. Eli eipä asiat ole ihan niin yksiselitteisiä!

taas... kirjoitti:

"AMK:n pääsee kuka tahansa"

Joku tuolla ylempänä heitti tällaisen. Perustelut kiitos? On nimittäin melkoisen omituinen väite. Minä tiedän vaikka kuinka monta tapausta, joissa henkilö on päässyt yliopistoon, mutta ei amk:uun. Viimeisin tapaus on sellainen, missä tyyppi pääsi lukemaan psykologiaa, mutta ei päässyt ammattikorkeaan sosiaali- ja terveyslalle. Eli eipä asiat ole ihan niin yksiselitteisiä!

Lue lisää

Feilasko tämä tyyppi psykologisissa testeissä? =D

psykopatti kirjoitti:

Feilasko tämä tyyppi psykologisissa testeissä? =D

En sen kummemmin tiedä missä meni metsään, mutta oli miten oli, tuo jo on loistava esimerkki siitä että asioita ei pidä ajatella ihan niin yksiselitteisinä.

.... kirjoitti:

En sen kummemmin tiedä missä meni metsään, mutta oli miten oli, tuo jo on loistava esimerkki siitä että asioita ei pidä ajatella ihan niin yksiselitteisinä.

Olet täysin oikeassa!

Tutkintosi ei ole yhtään hienomman oloinen, vaikka voitkin sanoa "suorittaneesi joitakin kursseja kauppakorkeakoulussa".

Eikö olisikin hienompaa sanoa valmistuneensa kauppakorkeakoulusta ja olla ekonomi? Myönnä pois.

Mitä tulee hakemaasi työpaikkaan voi vain todeta, että yliopistoväkeä pidettiin varmaan ylikoulutettuna ko. tehtävään. Siksi sinä sait sen.

HSE:hen tai TSE:hen kirjoitti:

Tutkintosi ei ole yhtään hienomman oloinen, vaikka voitkin sanoa "suorittaneesi joitakin kursseja kauppakorkeakoulussa".

Eikö olisikin hienompaa sanoa valmistuneensa kauppakorkeakoulusta ja olla ekonomi? Myönnä pois.

Mitä tulee hakemaasi työpaikkaan voi vain todeta, että yliopistoväkeä pidettiin varmaan ylikoulutettuna ko. tehtävään. Siksi sinä sait sen.

Lue lisää

Tai ketä te kaikki muut ylimieliset ja toisia nenänvarttanne pitkin katsovat luulette olevanne?? Järkyttävää luettavaa! Kyllä te onnistutte erittäin tehokkaasti vesittämään kuvitelmanne omasta sivistyneisyydestänne ja ylemmyydestänne noilla asenteilla! Ei voi muuta kuin ihmetellä! Luulette olevanne niin ja niin paljon muita ylempänä kun olette sen ja sen opinahjon rämpineet läpi, mutta samalla paljastatte sen ettette osaa kunnioittaa muita ollenkaan ettekä näköjään omaa edes hitusta nöyryyttä. Kyllä ei ole hitonkaan vertaa väliä mistä oppilaitoksesta valmistuu, jos luonne on todella sitä mitä täällä näkyy monella olevan. Ei siinä vaiheessa minkäänlainen titteli pelasta mitään! En voi edes uskoa todeksi tätä ylimielisyyden määrää!

Uskomatonta! kirjoitti:

Tai ketä te kaikki muut ylimieliset ja toisia nenänvarttanne pitkin katsovat luulette olevanne?? Järkyttävää luettavaa! Kyllä te onnistutte erittäin tehokkaasti vesittämään kuvitelmanne omasta sivistyneisyydestänne ja ylemmyydestänne noilla asenteilla! Ei voi muuta kuin ihmetellä! Luulette olevanne niin ja niin paljon muita ylempänä kun olette sen ja sen opinahjon rämpineet läpi, mutta samalla paljastatte sen ettette osaa kunnioittaa muita ollenkaan ettekä näköjään omaa edes hitusta nöyryyttä. Kyllä ei ole hitonkaan vertaa väliä mistä oppilaitoksesta valmistuu, jos luonne on todella sitä mitä täällä näkyy monella olevan. Ei siinä vaiheessa minkäänlainen titteli pelasta mitään! En voi edes uskoa todeksi tätä ylimielisyyden määrää!

Lue lisää

Kun ekonomi kouluttaa Suomi24-palstalla tradenomeja, on se kuule pientä sen rinnalla, mitä bisnesmaailmassa saa kokea. Siellä eivät tuollaiset säikyt pärjää.

Kyse ei ole ylimielisyydestä vaan asioitten laittamisesta oikeaan järjestykseen ja oikeisiin mittasuhteisiin.

Uskomatonta! kirjoitti:

Tai ketä te kaikki muut ylimieliset ja toisia nenänvarttanne pitkin katsovat luulette olevanne?? Järkyttävää luettavaa! Kyllä te onnistutte erittäin tehokkaasti vesittämään kuvitelmanne omasta sivistyneisyydestänne ja ylemmyydestänne noilla asenteilla! Ei voi muuta kuin ihmetellä! Luulette olevanne niin ja niin paljon muita ylempänä kun olette sen ja sen opinahjon rämpineet läpi, mutta samalla paljastatte sen ettette osaa kunnioittaa muita ollenkaan ettekä näköjään omaa edes hitusta nöyryyttä. Kyllä ei ole hitonkaan vertaa väliä mistä oppilaitoksesta valmistuu, jos luonne on todella sitä mitä täällä näkyy monella olevan. Ei siinä vaiheessa minkäänlainen titteli pelasta mitään! En voi edes uskoa todeksi tätä ylimielisyyden määrää!

Lue lisää

että sinä olet se, jolta kunnioitusta puuttuu muita kohtaan. Olen itse törmännyt lukemattomia kertoja noihin esim. tradenomien ylisuuriin kuvitelmiin itsestään. Osa varmasti johtuu siitä, että kouluissa mainostetaan väärällä tavalla koulutusta, ja on selvää että nuori uskoo.
Mene sinne yliopistoon tai kauppakorkeaan, tai mihin nyt menisitkin. Ja kun olet sen käynyt, tule tänne ja toista puheesi.

Maailma on kova paikka kirjoitti:

Kun ekonomi kouluttaa Suomi24-palstalla tradenomeja, on se kuule pientä sen rinnalla, mitä bisnesmaailmassa saa kokea. Siellä eivät tuollaiset säikyt pärjää.

Kyse ei ole ylimielisyydestä vaan asioitten laittamisesta oikeaan järjestykseen ja oikeisiin mittasuhteisiin.

Lue lisää

Huvittavaa seurata miten korkeakoululaiset kiistelevät keskenään (amk ja kauppis). Tosiasiahan on ettei kumpikaan ole ihan oikea yliopisto, vaan lähinnä poikkitieteellisiä leikkikouluja. :)

nauran teille :D kirjoitti:

Huvittavaa seurata miten korkeakoululaiset kiistelevät keskenään (amk ja kauppis). Tosiasiahan on ettei kumpikaan ole ihan oikea yliopisto, vaan lähinnä poikkitieteellisiä leikkikouluja. :)

Lue lisää

Eihän näistä kumpikaan korkeakoulu sisällä edes vaativaa matematiikkaa, kuten yliopistoissa.

Lukija kirjoitti:

että sinä olet se, jolta kunnioitusta puuttuu muita kohtaan. Olen itse törmännyt lukemattomia kertoja noihin esim. tradenomien ylisuuriin kuvitelmiin itsestään. Osa varmasti johtuu siitä, että kouluissa mainostetaan väärällä tavalla koulutusta, ja on selvää että nuori uskoo.
Mene sinne yliopistoon tai kauppakorkeaan, tai mihin nyt menisitkin. Ja kun olet sen käynyt, tule tänne ja toista puheesi.

Lue lisää

Kuule pätee ihan samalla tavalla tuo väitteesi myös ekonomeihin. Läheltä seuranneena tiedän, että ko. koulussa (eikä ole ainoa) nimenomaan opetetaan opiskelijat sisäsiittoisuuteen ja statusajatteluun! Naurettavaa nykyajan Suomessa.

Olen samaa mieltä siinä, että AMK:n puolelta löytyy enemmän mielekkäitä opiskeluvaihtoehtoja kuin yliopiston puolelta. Money yliopiston koulutusohjelmista sitä paitsi ovat vanhentuneita ja juuri niillä aloilla ei nimenomaan ole töitä, opettajaksi voit päästä! Tällä hetkellä töitä ei löydy oikein kenellekään; ihan yhtä lailla yliopistosta valmistuneet makaavat nyt kortistossa.

Edellisiin viesteihin viitaten, on kyllä ihan järkyttävää käytöstä "aikuisilta" ihmisiltä.

toisaalta ei yllätä kirjoitti:

Kuule pätee ihan samalla tavalla tuo väitteesi myös ekonomeihin. Läheltä seuranneena tiedän, että ko. koulussa (eikä ole ainoa) nimenomaan opetetaan opiskelijat sisäsiittoisuuteen ja statusajatteluun! Naurettavaa nykyajan Suomessa.

Olen samaa mieltä siinä, että AMK:n puolelta löytyy enemmän mielekkäitä opiskeluvaihtoehtoja kuin yliopiston puolelta. Money yliopiston koulutusohjelmista sitä paitsi ovat vanhentuneita ja juuri niillä aloilla ei nimenomaan ole töitä, opettajaksi voit päästä! Tällä hetkellä töitä ei löydy oikein kenellekään; ihan yhtä lailla yliopistosta valmistuneet makaavat nyt kortistossa.

Edellisiin viesteihin viitaten, on kyllä ihan järkyttävää käytöstä "aikuisilta" ihmisiltä.

Lue lisää

"--- opettajaksi voit [yliopistostutkinnolla] päästä!"

Niinpä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettajaksi. :)

toisaalta ei yllätä kirjoitti:

Kuule pätee ihan samalla tavalla tuo väitteesi myös ekonomeihin. Läheltä seuranneena tiedän, että ko. koulussa (eikä ole ainoa) nimenomaan opetetaan opiskelijat sisäsiittoisuuteen ja statusajatteluun! Naurettavaa nykyajan Suomessa.

Olen samaa mieltä siinä, että AMK:n puolelta löytyy enemmän mielekkäitä opiskeluvaihtoehtoja kuin yliopiston puolelta. Money yliopiston koulutusohjelmista sitä paitsi ovat vanhentuneita ja juuri niillä aloilla ei nimenomaan ole töitä, opettajaksi voit päästä! Tällä hetkellä töitä ei löydy oikein kenellekään; ihan yhtä lailla yliopistosta valmistuneet makaavat nyt kortistossa.

Edellisiin viesteihin viitaten, on kyllä ihan järkyttävää käytöstä "aikuisilta" ihmisiltä.

Lue lisää

kyseisen ammattitutkinnon omaavista kaikki työnhakijat, poisluettuna työttömyyseläkkeellä olevat
TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKIN 3535
KAUPPATIET. KAND (ALEMPI) 155
EKONOMI (ALEMPI) 524

TRADENOMI, LIIKETAL. YL. AMK-TU 171
KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. 1081
EKONOMI (YLEMPI) 776

Minusta näyttäisi vaakakuppi kallistuvan ikävästi tradenomien puolelle.

toukokuulta 2009. kirjoitti:

kyseisen ammattitutkinnon omaavista kaikki työnhakijat, poisluettuna työttömyyseläkkeellä olevat
TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKIN 3535
KAUPPATIET. KAND (ALEMPI) 155
EKONOMI (ALEMPI) 524

TRADENOMI, LIIKETAL. YL. AMK-TU 171
KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. 1081
EKONOMI (YLEMPI) 776

Minusta näyttäisi vaakakuppi kallistuvan ikävästi tradenomien puolelle.

Lue lisää

olevan suurimmaksi osaksi työttöminä tällä hetkellä ja ekonomien töissä. Mutta kyse ei nyt käsittääkseni ole vain jaosta tradenomit vs. ekonomit, vaan paljon laajemmasta ? Aloittajan mukaan suurin osa koko AMKista valmistuneista päätyy kortistoon ja yliopistolta töihin. Tämän väitteen pohjalta tulisi mielestäni vertailla kaikkien alojen työnhakijoita amk vs. yo. Tarkoitukseni ei ollut kytkeä asiaan nimenomaan tradenomeja ja ekonomeja. Ekonomit otin esille ottaessani kantaa edellisen kirjoittajan mielipiteeseen ylimielisistä tradenomeista, en siis tässä työttömyysasiassa.

tradenomien kirjoitti:

olevan suurimmaksi osaksi työttöminä tällä hetkellä ja ekonomien töissä. Mutta kyse ei nyt käsittääkseni ole vain jaosta tradenomit vs. ekonomit, vaan paljon laajemmasta ? Aloittajan mukaan suurin osa koko AMKista valmistuneista päätyy kortistoon ja yliopistolta töihin. Tämän väitteen pohjalta tulisi mielestäni vertailla kaikkien alojen työnhakijoita amk vs. yo. Tarkoitukseni ei ollut kytkeä asiaan nimenomaan tradenomeja ja ekonomeja. Ekonomit otin esille ottaessani kantaa edellisen kirjoittajan mielipiteeseen ylimielisistä tradenomeista, en siis tässä työttömyysasiassa.

Lue lisää

Korjaan pikkasen tota aiempaa, en huomannut että noissa lukemissa on mukanamyös ne työnhakijat, jotka ovat jollain tavalla töissä.

TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKIN
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 3535
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 832
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 1820
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 293


KAUPPATIET. KAND (ALEMPI)
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 155
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 17
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 80
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 11

EKONOMI (ALEMPI)
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 524
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 75
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 322
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1

Tässä kokonaislukuja toukokuulta 2009... En rupea tässä luettelemaan kaikkia, eri asia olisi jos tähän pystyisi tekemään kunnon taulukon, mutta kun se siivotaan pois....

Alin korkea-aste:
TYÖNHAKIJAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 24931
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 5700
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 12195
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1190


YLEMPI KORKEAKOULUASTE
TYÖNHAKIJAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 19491
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 4533
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 10267
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1052

Lähde: TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 29.05.2009
Selvensikö mitään? ... Toivottavasti ei tullut isoja virheitä :o :)
 

matemaatikko2 kirjoitti:

Eihän näistä kumpikaan korkeakoulu sisällä edes vaativaa matematiikkaa, kuten yliopistoissa.

Ai humanistitko opiskelevat vaativaa matematiikkaa? Mitenkä vaikka kielenkääntäjät?

Ja kun tarkemmin ajat... kirjoitti:

"--- opettajaksi voit [yliopistostutkinnolla] päästä!"

Niinpä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettajaksi. :)

Eikö se olisi mielestäsi varsin noloa?
Ajattele nyt, ei edes oikea korkeakoulu!

Mitenkä tuo nyt mihinkään vaikuttaa? Pääseehän sillä myös ala-asteen opettajaksi. Onko ala-aste jotenkin halvempi kuin yliopisto? Sanoisin jopa paljon tärkeämmäksi, mutta sehän ei ole statussymboli.

Itse uskon lujasti siihen, että osaajalla tulee olla näyttöä osaamisestaan. Paperi ei riitä ja voi olla jopa turha, mikäli keskitytään siihen että saadaan se paperi, sen sijaan että opittaisiin kunnolla.

Olen kääntänyt ja julkaissut kirjan, mitä on mainittu jopa kulttuuriteoksi. Olen rakentamassa eräitä laitteita, jotka muodostavat yhdessä erään tietotekniikkaa tulevaisuudessa muodostavan konseptin. Minun laitteeni ei sitä vielä tee, niin kuin ei aiemmatkaan vastaavat, mutta sitten kun maailma on valmis siihen...

Nuo ovat sitä näyttöä mitä tulee hankkia. Kirja on osoituksena muunmuassa kielitaidostani, toinen taas tietoteknisistä taidoistani. Kirjan käänsin jo aiemmin, nyt olen menossa AMKissa toiselle vuodelle. Olen parikymppinen. Kuinka monella yliopisto-opiskelijalla on mitään vastaavaa?

Olisivat viisaita, mikäli lakkaisivat kuvittelemasta että yliopisto on jokin älykkyyttä mittaava tekijä. Motivaatiota? Voi olla, mutta niin on AMK myös. Mitä mieltä olette niistä iankaikkisuusopiskelijoista, jotka vain hengaavat kirjoilla eivätkä edes jaksa hommata sitä diplomia?

Edellinen. kirjoitti:

Korjaan pikkasen tota aiempaa, en huomannut että noissa lukemissa on mukanamyös ne työnhakijat, jotka ovat jollain tavalla töissä.

TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKIN
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 3535
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 832
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 1820
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 293


KAUPPATIET. KAND (ALEMPI)
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 155
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 17
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 80
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 11

EKONOMI (ALEMPI)
TYÖNHAKI-JAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 524
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 75
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 322
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1

Tässä kokonaislukuja toukokuulta 2009... En rupea tässä luettelemaan kaikkia, eri asia olisi jos tähän pystyisi tekemään kunnon taulukon, mutta kun se siivotaan pois....

Alin korkea-aste:
TYÖNHAKIJAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 24931
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 5700
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 12195
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1190


YLEMPI KORKEAKOULUASTE
TYÖNHAKIJAT PL. TYÖTTÖM.ELÄKEL. 19491
TYÖSSÄ OLEVAT TYÖNHAKIJAT PL.SIJOITETUT 4533
TYÖTTÖMÄT ILMAN LOMAUTETTUJA 10267
TYÖTTÖMISTÄ VASTAVALMISTUNEET 1052

Lähde: TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 29.05.2009
Selvensikö mitään? ... Toivottavasti ei tullut isoja virheitä :o :)
 

Lue lisää

Kerros nyt vielä paljonko nuo ovat prosentteina? Eli montako alempaa tradenomia on yhteensä, ja niistä tuo työttömien määrä prosentteina. Sama ekonomeista kiitos.

On kuvaavampi, kun kuitenkin tiedetään että tradenomeja on enemmän, on aika selvää että niitä myös on työttömänä enemmän.
Se kertoo siitä, että niitä koulutetaan liikaa, ei siitä että se koulutus olisi huonompi.

AMKlainen kirjoitti:

Kerros nyt vielä paljonko nuo ovat prosentteina? Eli montako alempaa tradenomia on yhteensä, ja niistä tuo työttömien määrä prosentteina. Sama ekonomeista kiitos.

On kuvaavampi, kun kuitenkin tiedetään että tradenomeja on enemmän, on aika selvää että niitä myös on työttömänä enemmän.
Se kertoo siitä, että niitä koulutetaan liikaa, ei siitä että se koulutus olisi huonompi.

Lue lisää

 
lukuja ihan avausta silmällä pitäen. Jos tradenomeja koulutetaan liikaa, niin kannattaa harkita ehkä jotain muuta. Jo työttömyystilstojenkin valossa.
Vai mitä?
Lisäksi siinä oli vastavalmistuneiden osuus työtömistä.
Ja unohdit tuossa senkin seikan että kaikki tradenomit eivät ole "samasta puusta veistettyjä".
Suurin kansoittaja työkkärissä on talous,hallinto,markkin -alueen tradenomeja. Seuraavaksi suurin ryhmä on tietojenkäsittely.
Ja tunnettua on että tradenomeilla on hiukan liian suuret luulot itsestään.
Otetaan huomioon myös se, että moni talous-ym. -tradenomi on koulutustaan vastaamattomassa työssä.
Perustelusi ei mitenkään tue tradenomikoulutuksen hyvyyttä.
Onko itselläsi jotain faktoja asian perusteeksi? Lukisin mielelläni.
 

lue noita kirjoitti:

 
lukuja ihan avausta silmällä pitäen. Jos tradenomeja koulutetaan liikaa, niin kannattaa harkita ehkä jotain muuta. Jo työttömyystilstojenkin valossa.
Vai mitä?
Lisäksi siinä oli vastavalmistuneiden osuus työtömistä.
Ja unohdit tuossa senkin seikan että kaikki tradenomit eivät ole "samasta puusta veistettyjä".
Suurin kansoittaja työkkärissä on talous,hallinto,markkin -alueen tradenomeja. Seuraavaksi suurin ryhmä on tietojenkäsittely.
Ja tunnettua on että tradenomeilla on hiukan liian suuret luulot itsestään.
Otetaan huomioon myös se, että moni talous-ym. -tradenomi on koulutustaan vastaamattomassa työssä.
Perustelusi ei mitenkään tue tradenomikoulutuksen hyvyyttä.
Onko itselläsi jotain faktoja asian perusteeksi? Lukisin mielelläni.
 

Lue lisää

Nimenomaan yritän sanoa ettei nuo luvut tue sen huonoutta. Niitä koulutetaan liikaa, joten on selvä etteivät kaikki saa töitä. Tottakai olisi fiksumpaa mennä alalle jossa olisi paremmin töitä.

Ei se vastavalmistuneiden määrä välttämättä riitä tiedoksi, ei se välttämättä ole suhteessa siihen paljonko niitä yhteensä on. Ja tiedän etteivät ole samanlaisia kaikki, itsekin harkitsin myös IT-tradea.

Tunnettua on, että yliopistohehkuttajilla on aika suuret luulot sen autuudesta.

Varmasti on ekonomejakin koulutustaan vastaamattomassa työssä, kun on kerta työttömiäkin.

Mitkä ihmeen perustelut? Enhän minä mitään perustellut vaan halusin lisää faktoja. En minä tiedä kauheasti kummastakaan koulutuksesta, menin sinne missä tiesin saavani itselleni eniten etua. Se ei myöskään ole sitä koulutuksen hyvyysetua, eikä jotain statusta, vaan muunmuassa koulutustilat ja laitteet mitä siellä on ja muuta sellaista.

AMKlainen kirjoitti:

Nimenomaan yritän sanoa ettei nuo luvut tue sen huonoutta. Niitä koulutetaan liikaa, joten on selvä etteivät kaikki saa töitä. Tottakai olisi fiksumpaa mennä alalle jossa olisi paremmin töitä.

Ei se vastavalmistuneiden määrä välttämättä riitä tiedoksi, ei se välttämättä ole suhteessa siihen paljonko niitä yhteensä on. Ja tiedän etteivät ole samanlaisia kaikki, itsekin harkitsin myös IT-tradea.

Tunnettua on, että yliopistohehkuttajilla on aika suuret luulot sen autuudesta.

Varmasti on ekonomejakin koulutustaan vastaamattomassa työssä, kun on kerta työttömiäkin.

Mitkä ihmeen perustelut? Enhän minä mitään perustellut vaan halusin lisää faktoja. En minä tiedä kauheasti kummastakaan koulutuksesta, menin sinne missä tiesin saavani itselleni eniten etua. Se ei myöskään ole sitä koulutuksen hyvyysetua, eikä jotain statusta, vaan muunmuassa koulutustilat ja laitteet mitä siellä on ja muuta sellaista.

Lue lisää

koulutuksen huonoutta monellakin tavalla. Ihan sellaisenaan ja siltä pohjalta, että koulu mainostaa liikaa ja nuoret uskovat. Työelämässä sitten huomataan että tilanne ei vastaakaan ihan sitä mitä on sanottu, ja työnantajat huomaavat etteivät saa tarpeeksi hyvin koulutettua väkeä. Tämä taas johtaa työllistymisiin muihin kuin oman alan töihin ja työttömyyteen.

Pointtini tässä oli se että odotat jonkun toisen tuovan väitteisiisi faktoja,
minusta olisi mukava nähdä sinun esittävän niitä myös. Tähän astiset faktasi kun ovat pelkkiä oletuksia ja yleisiä ajatuksia
Ei se että SINÄ väität jotain, todista mitään. Todistustaakka on myös sinun puolellasi.
 

voivat tukea kirjoitti:

koulutuksen huonoutta monellakin tavalla. Ihan sellaisenaan ja siltä pohjalta, että koulu mainostaa liikaa ja nuoret uskovat. Työelämässä sitten huomataan että tilanne ei vastaakaan ihan sitä mitä on sanottu, ja työnantajat huomaavat etteivät saa tarpeeksi hyvin koulutettua väkeä. Tämä taas johtaa työllistymisiin muihin kuin oman alan töihin ja työttömyyteen.

Pointtini tässä oli se että odotat jonkun toisen tuovan väitteisiisi faktoja,
minusta olisi mukava nähdä sinun esittävän niitä myös. Tähän astiset faktasi kun ovat pelkkiä oletuksia ja yleisiä ajatuksia
Ei se että SINÄ väität jotain, todista mitään. Todistustaakka on myös sinun puolellasi.
 

Lue lisää

"Kerros nyt vielä paljonko nuo ovat prosentteina? Eli montako alempaa tradenomia on yhteensä, ja niistä tuo työttömien määrä prosentteina. Sama ekonomeista kiitos.

On kuvaavampi, kun kuitenkin tiedetään että tradenomeja on enemmän, on aika selvää että niitä myös on työttömänä enemmän.
Se kertoo siitä, että niitä koulutetaan liikaa, ei siitä että se koulutus olisi huonompi"

Mikä tuossa nyt oli väite? Se että nuo luvut eivät välttämättä kerro koulutuksen laadusta. Se että sinne hakee enemmän väkeä, ei kerro sen laadusta!

En minä ole väittänyt kertaakaan että tradenomit ovat parempia tai toisin päin.

AMKlainen kirjoitti:

"Kerros nyt vielä paljonko nuo ovat prosentteina? Eli montako alempaa tradenomia on yhteensä, ja niistä tuo työttömien määrä prosentteina. Sama ekonomeista kiitos.

On kuvaavampi, kun kuitenkin tiedetään että tradenomeja on enemmän, on aika selvää että niitä myös on työttömänä enemmän.
Se kertoo siitä, että niitä koulutetaan liikaa, ei siitä että se koulutus olisi huonompi"

Mikä tuossa nyt oli väite? Se että nuo luvut eivät välttämättä kerro koulutuksen laadusta. Se että sinne hakee enemmän väkeä, ei kerro sen laadusta!

En minä ole väittänyt kertaakaan että tradenomit ovat parempia tai toisin päin.

Lue lisää

prosentteja. Pyrit esittämään että työttömysluvut eivät kerro mitään. Todista että näin on.

ja vaadit kirjoitti:

prosentteja. Pyrit esittämään että työttömysluvut eivät kerro mitään. Todista että näin on.

En minä tuota väitä, haluaisin vain nähdä kuvaavampaa tilastoa, nimittäin siitä, paljonko tradenomeja on YHTEENSÄ, ja kuinka paljon heistä on työttömänä. Sitä tietoa pyysin prosentteina, koska ne ovat muillekin selkeämpiä ja sinulle niiden esittämisen ei pitäisi olla ongelma. Sama ekonomeille myös. Se kertoo paljon paljon enemmän kuin tuo.

AMKlainen kirjoitti:

En minä tuota väitä, haluaisin vain nähdä kuvaavampaa tilastoa, nimittäin siitä, paljonko tradenomeja on YHTEENSÄ, ja kuinka paljon heistä on työttömänä. Sitä tietoa pyysin prosentteina, koska ne ovat muillekin selkeämpiä ja sinulle niiden esittämisen ei pitäisi olla ongelma. Sama ekonomeille myös. Se kertoo paljon paljon enemmän kuin tuo.

Lue lisää

Onhan oikein kertoa että kaikista tradenomeista vaikka 10% on työttömänä ja ekonomeista 5%. Eikö tuo ole paljon paljon kuvaavampaa ja kerro työllistymisestä enemmän kuin sinun antamasi lukumääräiset tiedot? Tuo on tuollaista akateemista jauhantaa, josta ei ole mitään käytännön hyötyä.

Jos tradenomeja onkin työttömänä lukumääräisesti enemmän, mutta prosentuaalisesti vähemmän, on selvää että tradenomien työllisyystilanne on parempi.

Sen verran osaan tilastotiedettä, että tämänkaltaiseen lankaan en mene. Vale, emävale, tilasto.

AMKlainen kirjoitti:

En minä tuota väitä, haluaisin vain nähdä kuvaavampaa tilastoa, nimittäin siitä, paljonko tradenomeja on YHTEENSÄ, ja kuinka paljon heistä on työttömänä. Sitä tietoa pyysin prosentteina, koska ne ovat muillekin selkeämpiä ja sinulle niiden esittämisen ei pitäisi olla ongelma. Sama ekonomeille myös. Se kertoo paljon paljon enemmän kuin tuo.

Lue lisää

työttömien määrän ja koulutuksen. En minä. Joten ole hyvä ja esitä ne prosenttisi asioidesi puolesta.
Minä kyllä vilkaisen tuollaisia lukuja ihan sellaisenaankin.

kyseenalaistat kirjoitti:

työttömien määrän ja koulutuksen. En minä. Joten ole hyvä ja esitä ne prosenttisi asioidesi puolesta.
Minä kyllä vilkaisen tuollaisia lukuja ihan sellaisenaankin.

Kun et kerta osaa, niin tästä esimerkkiä.

Kaivoin selville, että Tradenomeja on valmistunut noin 45000. Heistä työttömiä ovat antamasi noin 3500, mistä saadaan työttömyysprosentiksi vajaa 13%.

Melkein 9/10 tradenomeista ovat töissä, kiitos kun pakotit kaivamaan tuon. Ei kauhean huono tilanne, vaikka väitättekin mitä. Google kertoi tuon valmistuneiden yhteismäärän, tehän olette niin päteviä tutkijoita, että löydätte lähteeni heti.

Kaivas ekonomeista sama. Muista, että heille ei oikein riitä valmistuneiden yhteismäärä, koska heitä on tullut paljon pidempään ja paljon on kuolleita ja eläkkeellä.

AMKlainen kirjoitti:

Kun et kerta osaa, niin tästä esimerkkiä.

Kaivoin selville, että Tradenomeja on valmistunut noin 45000. Heistä työttömiä ovat antamasi noin 3500, mistä saadaan työttömyysprosentiksi vajaa 13%.

Melkein 9/10 tradenomeista ovat töissä, kiitos kun pakotit kaivamaan tuon. Ei kauhean huono tilanne, vaikka väitättekin mitä. Google kertoi tuon valmistuneiden yhteismäärän, tehän olette niin päteviä tutkijoita, että löydätte lähteeni heti.

Kaivas ekonomeista sama. Muista, että heille ei oikein riitä valmistuneiden yhteismäärä, koska heitä on tullut paljon pidempään ja paljon on kuolleita ja eläkkeellä.

Lue lisää

lisää kun sulla tuntuu tota aikaa olevan.
Kiitos tiedoista jo etukäteen.

kirjoittajalla, olen samaa mieltä! Sitä paitsi AMK-tutkinnon suorittanut on lähempänä käytännön tekemistä kuin samalta alalta kandina yliopistolta valmistunut, kiitos useiden työharjoitteluiden sekä muutenkin käytännönläheisemmän koulutuksen.

Niin?

Kysyn vaan kirjoitti:

Niin?

perusteella voi ainoastaan päätellä, että kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä totuudesta - niin, tai ehkäpä hänellä on "ikioma" totuus...
Totuudessa sinänsä ei ole mitään pahaa (päin vastoin), mutta tuollainen vääristelty totuus osoittaa täysin muuta! Kirjoittajalla on "hieman" rajoittunut käsitys , mikä ei ole lähelläkään totuutta.

Ja sinäkö olet käynyt eritasoiset pääsykokeet läpi ja tiedät totuuden?

Jos osa porukasta ei meinaa päästä sisään edes ammattikorkeakouluun, niin miten vastaavaa alaa opiskelemaan sitten yliopistoon? Ei ainakaan sen hetkisillä eväillä.

... kirjoitti:

Ja sinäkö olet käynyt eritasoiset pääsykokeet läpi ja tiedät totuuden?

Jos osa porukasta ei meinaa päästä sisään edes ammattikorkeakouluun, niin miten vastaavaa alaa opiskelemaan sitten yliopistoon? Ei ainakaan sen hetkisillä eväillä.

Lue lisää

ollut erinäisissä pääsykokeissa. Olen myös päässyt sisään yliopistoon, mutta EN päässyt haluamalleni alalle ammattikorkeaan edes pääsykokeisiin. Enkä varmasti ole ainoa! Jouduin siis valitsemaan yliopiston, joka oli minulle "kakkosvaihtoehto", enkä todellakaan ole järin tyytyväinen... Joillekin hakijoille järjestys voi olla myös tämä, ei ilman muuta toisin päin.

todellakin kirjoitti:

ollut erinäisissä pääsykokeissa. Olen myös päässyt sisään yliopistoon, mutta EN päässyt haluamalleni alalle ammattikorkeaan edes pääsykokeisiin. Enkä varmasti ole ainoa! Jouduin siis valitsemaan yliopiston, joka oli minulle "kakkosvaihtoehto", enkä todellakaan ole järin tyytyväinen... Joillekin hakijoille järjestys voi olla myös tämä, ei ilman muuta toisin päin.

Lue lisää

voi olla toinen.

Olen myös itse ollut sekä ammattikorkean että yliopiston pääsykokeissa, siis
saman alan. Kumpaankin pääsin sisälle, minulla on edelleen opinto-oikeus yliopistoon, ammattikorkeassa opiskelen parhaillaan.       
Ja olen sitä mieltä että se ammattikorkeassa opiskeleva, joka kuvittelee olevansa yliopistossa kaipaa pientä maanpinnalle palautusta. Piste.

hakujärjestys kirjoitti:

voi olla toinen.

Olen myös itse ollut sekä ammattikorkean että yliopiston pääsykokeissa, siis
saman alan. Kumpaankin pääsin sisälle, minulla on edelleen opinto-oikeus yliopistoon, ammattikorkeassa opiskelen parhaillaan.       
Ja olen sitä mieltä että se ammattikorkeassa opiskeleva, joka kuvittelee olevansa yliopistossa kaipaa pientä maanpinnalle palautusta. Piste.

Lue lisää

Maanpinnalle palautusta tarvitsevat myös kaikki ne, jotka kuvittelevat että amk on pelkästään paikka niille jotka eivät yliopistoon päässeet. Todistettavasti on paljon myös niitä, joille yliopisto on se kakkosvaihtoehto johon joutuu "tyytymään" kun ei paikka amk:ssa auennut.

takaisin maanpinnalle kirjoitti:

Maanpinnalle palautusta tarvitsevat myös kaikki ne, jotka kuvittelevat että amk on pelkästään paikka niille jotka eivät yliopistoon päässeet. Todistettavasti on paljon myös niitä, joille yliopisto on se kakkosvaihtoehto johon joutuu "tyytymään" kun ei paikka amk:ssa auennut.

Lue lisää

pääsisi ja pärjäisi myös yliopistossa.

Mutta toisinpäin... kerroppa minulle nyt mikä ala on tällainen, jossa tilanne on kuvailemasi kaltainen, ja kerro samalla mistä se johtuu.
Muussa tapauksessa ainakin itselleni tuo tekstisi on pelkkää huminaa puiden latvoissa. Sana todistettavasti ei vielä todista mitään...

AMK:ssa, kirjoitti:

pääsisi ja pärjäisi myös yliopistossa.

Mutta toisinpäin... kerroppa minulle nyt mikä ala on tällainen, jossa tilanne on kuvailemasi kaltainen, ja kerro samalla mistä se johtuu.
Muussa tapauksessa ainakin itselleni tuo tekstisi on pelkkää huminaa puiden latvoissa. Sana todistettavasti ei vielä todista mitään...

Lue lisää

Esitän seuraavaa:

1. Hyväksytään se, että kaikki opiskelu on hyvästä ja kehittää ihmistä.
2. Hyväksytään se, että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita.
3. Hyväksytään se, että ko. kouluista valmistutaan eri tehtäviin.
4. Hyväksytään se, että kaikki eivät halua/pääse suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa.


Listaa saa jatkaa vapaasti.

Miten on? kirjoitti:

Esitän seuraavaa:

1. Hyväksytään se, että kaikki opiskelu on hyvästä ja kehittää ihmistä.
2. Hyväksytään se, että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita.
3. Hyväksytään se, että ko. kouluista valmistutaan eri tehtäviin.
4. Hyväksytään se, että kaikki eivät halua/pääse suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa.


Listaa saa jatkaa vapaasti.

Lue lisää

Ei voi kun ihmetellä tätä porukkaa, jotka kärsivät suuruudenhulluudesta. Jatkan listaa seuraavasti:

5. Hyväksytään se, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen koulutustarjonta on aivan erilainen; käytännönläheiset henkilöt pyrkivät ammattikorkeaan, kun taas tieteelliset yliopistoon.
6. Hyväksytään se, että tietyn AMK-tutkinnon omaavan henkilön palkka voi olla verrannollisesti pienempi, kuin vastaavan yliopistotason tutkinnon omaavan henkilön.
7. Hyväksytään se, että mikään tutkinto itsessään ei takaa työpaikkaa, olkoon talouskriisi tai ei. Oma-aloitteisuus ja motivaatio ratkaisevat.
8. Hyväksytään se, että tästä asiasta ei tarvitse enää jatkossa väitellä.

Miten on? kirjoitti:

Esitän seuraavaa:

1. Hyväksytään se, että kaikki opiskelu on hyvästä ja kehittää ihmistä.
2. Hyväksytään se, että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita.
3. Hyväksytään se, että ko. kouluista valmistutaan eri tehtäviin.
4. Hyväksytään se, että kaikki eivät halua/pääse suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa.


Listaa saa jatkaa vapaasti.

Lue lisää

1. Kehittää ihmistä ehkä, muttei välttämättä ole mitenkään todellisuudesas hyödyksi. Jos käy vain koulua koulun perään, eikä mene käytännössä töihin ollenkaan, on taakaksi yhteiskunnalle. Löytyy muitakin vastaavia skenaarioita.
2. Ei. AMK ja yliopisto ovat eri asioita, mutta AMK on korkeakoulu nykyään, tykkäsit eli et. Se puolestaan ei myöskään ole autuuttava tekijä.
3. Ei näinkään. Monet näistä työskentelevät samoissa tehtävissä. Osaaminen usein ratkaisee todellisuudessa, myöskin työllisyystilanteella on vaikutusta.
4. Muista että myös ylempi AMK tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Mielestäni sinne on myös aika vaativat pääsyvaatimukset, mm. 3v töissä tutkintojen välissä... Voisi tehdä yliopistoväelle myös hyvää.

AMKlainen kirjoitti:

1. Kehittää ihmistä ehkä, muttei välttämättä ole mitenkään todellisuudesas hyödyksi. Jos käy vain koulua koulun perään, eikä mene käytännössä töihin ollenkaan, on taakaksi yhteiskunnalle. Löytyy muitakin vastaavia skenaarioita.
2. Ei. AMK ja yliopisto ovat eri asioita, mutta AMK on korkeakoulu nykyään, tykkäsit eli et. Se puolestaan ei myöskään ole autuuttava tekijä.
3. Ei näinkään. Monet näistä työskentelevät samoissa tehtävissä. Osaaminen usein ratkaisee todellisuudessa, myöskin työllisyystilanteella on vaikutusta.
4. Muista että myös ylempi AMK tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Mielestäni sinne on myös aika vaativat pääsyvaatimukset, mm. 3v töissä tutkintojen välissä... Voisi tehdä yliopistoväelle myös hyvää.

Lue lisää

 
1. Uskoisin että edellinen kirjoittaja tarkoitti sanoa koulutuksen oleva parempi vaihtoehto kuin kouluttamattomuus. Humalaisena AMKilaisena olet varmasti tästäkin eri mieltä ja hallussasi on muutenkin maailmankaikkeuden muut totuudet.
HaleluAMKilainen!
2.Edellinen kirjoittaja kirjoitti nimenomaan että AMK ja YO ovat eri asioita. Se että jossain kunnallisessa virassa AMK-tutkinto rinnastetaan johonkin toiseen, ei tee AMK-tutkinnosta yliopistotutkintoa. Jos opiskelet insinööriksi, et ole DI. Jos haluat sellaiseksi, sinun on mentävä vielä opiskelemaan. Pidät siitä tai et.
3. Korjataan tuota lausettasi: osa varmasti työskentelee samoissa tehtävissä. Insinööri voi toimia myös koneistajana. Tarkoittaako se mielestäsi että koneistajan ja insinöörin koulutus ovat samat?
4. Edellinen kirjoittaja kirjoitti mielestäni tässä kohtaa että kaikki eivät halua/pääse suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Tämä on faktaa, kummankin vaihtoehdon kohdalla. Pidät siitä eli et.
Ymmärtääkseni yliopistoväestä huomattavasti pienempi osuus on työttömänä kuin alemmilla koulutustasoilla. Taitavat olla perustelusi aika vähissä, kun olet tuolle linjalle lähtenyt.
 

Another kirjoitti:

 
1. Uskoisin että edellinen kirjoittaja tarkoitti sanoa koulutuksen oleva parempi vaihtoehto kuin kouluttamattomuus. Humalaisena AMKilaisena olet varmasti tästäkin eri mieltä ja hallussasi on muutenkin maailmankaikkeuden muut totuudet.
HaleluAMKilainen!
2.Edellinen kirjoittaja kirjoitti nimenomaan että AMK ja YO ovat eri asioita. Se että jossain kunnallisessa virassa AMK-tutkinto rinnastetaan johonkin toiseen, ei tee AMK-tutkinnosta yliopistotutkintoa. Jos opiskelet insinööriksi, et ole DI. Jos haluat sellaiseksi, sinun on mentävä vielä opiskelemaan. Pidät siitä tai et.
3. Korjataan tuota lausettasi: osa varmasti työskentelee samoissa tehtävissä. Insinööri voi toimia myös koneistajana. Tarkoittaako se mielestäsi että koneistajan ja insinöörin koulutus ovat samat?
4. Edellinen kirjoittaja kirjoitti mielestäni tässä kohtaa että kaikki eivät halua/pääse suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Tämä on faktaa, kummankin vaihtoehdon kohdalla. Pidät siitä eli et.
Ymmärtääkseni yliopistoväestä huomattavasti pienempi osuus on työttömänä kuin alemmilla koulutustasoilla. Taitavat olla perustelusi aika vähissä, kun olet tuolle linjalle lähtenyt.
 

Lue lisää

1. En juo ja olen muutenkin varsin selvä koko ajan.

2. Ovat nimenomaan eri asioita. AMK ei ole yliopisto, mutta on korkeakoulu. Korkeakoulu!=yliopisto. Korkeakoululle on määritelmä olemassa ja myös AMKit ovat niitä. Teidän mielipiteellänne ei ole tuossa arvoa, siis ettei olisi "oikea" korkeakoulu.

3. Siis että ei se yliopistotutkinto takaa sitä että pääsee inssejä korkeampaan asemaan työelämässä, saati sitten paremmille palkoille. En todellakaan väitä että ovat samat, valitan lähinnä tuosta että väitätte että AMK ei ole korkeakoulu, vaikka se määritelmän mukaan on.

4. Niinniin, ylempää korkeakoulututkintoa. Hän teki myös selväksi sen ettei AMK ole hänen mielestään korkeakoulu, joten selvensin vähän.

Ei se silti takaa sitä työpaikkaa. Vaikka suurempi osuus olisikin meitä enemmän siellä. Minut soitettiin töihin ensimmäisenä työttömyysaamuna Datanomitutkinnon saamisen jälkeen.

AMKlainen kirjoitti:

1. En juo ja olen muutenkin varsin selvä koko ajan.

2. Ovat nimenomaan eri asioita. AMK ei ole yliopisto, mutta on korkeakoulu. Korkeakoulu!=yliopisto. Korkeakoululle on määritelmä olemassa ja myös AMKit ovat niitä. Teidän mielipiteellänne ei ole tuossa arvoa, siis ettei olisi "oikea" korkeakoulu.

3. Siis että ei se yliopistotutkinto takaa sitä että pääsee inssejä korkeampaan asemaan työelämässä, saati sitten paremmille palkoille. En todellakaan väitä että ovat samat, valitan lähinnä tuosta että väitätte että AMK ei ole korkeakoulu, vaikka se määritelmän mukaan on.

4. Niinniin, ylempää korkeakoulututkintoa. Hän teki myös selväksi sen ettei AMK ole hänen mielestään korkeakoulu, joten selvensin vähän.

Ei se silti takaa sitä työpaikkaa. Vaikka suurempi osuus olisikin meitä enemmän siellä. Minut soitettiin töihin ensimmäisenä työttömyysaamuna Datanomitutkinnon saamisen jälkeen.

Lue lisää

 
1. Ainoa kommenttisi koski mahdollista humalatilaa??
Ainakin tunnut olevan selkeässä tietämättömyyden antamassa euforiassa.

2. Kirjoittaja kyllä edelleenkin mielestäni sanoo että "että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Minun mielestäni AMK on virallisesti korkeakoulu, käytännössä sillä on silti vielä matkaa oikeaksi korkeakouluksi. Edes alemman tason sellaiseksi.

3. Jos haet opiskelemaan DI:ksi, sinulta voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Tutkintosi ei ole saman arvoinen kuin tekniikan kandin tutkinto. Tarkoitan siis, että vaikka ala on sama. Vai olenko nyt sekoittanut jotain? Yritä vastata tähän ja faktoilla, jos jotain vastaat.

4. Sanoiko hän niin? Oikeasti? En todellakaan huomaa sellaista. Mutta sinulla on varmasti vilkas mielikuvitus. MINUN mielestäni AMK ei ole oikea korkeakoulu.

Ja mikään koulutus ei takaa työpaikkaa. Siksi työttömänä on ihmisiä erilaisista koulutusohjelmista.

 

korkeakoulu. kirjoitti:

 
1. Ainoa kommenttisi koski mahdollista humalatilaa??
Ainakin tunnut olevan selkeässä tietämättömyyden antamassa euforiassa.

2. Kirjoittaja kyllä edelleenkin mielestäni sanoo että "että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Minun mielestäni AMK on virallisesti korkeakoulu, käytännössä sillä on silti vielä matkaa oikeaksi korkeakouluksi. Edes alemman tason sellaiseksi.

3. Jos haet opiskelemaan DI:ksi, sinulta voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Tutkintosi ei ole saman arvoinen kuin tekniikan kandin tutkinto. Tarkoitan siis, että vaikka ala on sama. Vai olenko nyt sekoittanut jotain? Yritä vastata tähän ja faktoilla, jos jotain vastaat.

4. Sanoiko hän niin? Oikeasti? En todellakaan huomaa sellaista. Mutta sinulla on varmasti vilkas mielikuvitus. MINUN mielestäni AMK ei ole oikea korkeakoulu.

Ja mikään koulutus ei takaa työpaikkaa. Siksi työttömänä on ihmisiä erilaisista koulutusohjelmista.

 

Lue lisää

No ei se mikään korkeakoulu ole vaan entinen teku jos sitäkään.

tekee--- kirjoitti:

No ei se mikään korkeakoulu ole vaan entinen teku jos sitäkään.

Huolestuttaa tuo mitä tuolla aiemmin on puhuttu: että opistotasoiset insinöörit olisivat pätevämpiä kuin nykyiset AMKilaiset. Mihin tämä väite perustuu?
Joku tietävä voisi vastata.
Päivityskoulutustahan näille opistoinsinööreillekin tarjotaan, kuitenkin.
 

korkeakoulu. kirjoitti:

 
1. Ainoa kommenttisi koski mahdollista humalatilaa??
Ainakin tunnut olevan selkeässä tietämättömyyden antamassa euforiassa.

2. Kirjoittaja kyllä edelleenkin mielestäni sanoo että "että AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Minun mielestäni AMK on virallisesti korkeakoulu, käytännössä sillä on silti vielä matkaa oikeaksi korkeakouluksi. Edes alemman tason sellaiseksi.

3. Jos haet opiskelemaan DI:ksi, sinulta voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Tutkintosi ei ole saman arvoinen kuin tekniikan kandin tutkinto. Tarkoitan siis, että vaikka ala on sama. Vai olenko nyt sekoittanut jotain? Yritä vastata tähän ja faktoilla, jos jotain vastaat.

4. Sanoiko hän niin? Oikeasti? En todellakaan huomaa sellaista. Mutta sinulla on varmasti vilkas mielikuvitus. MINUN mielestäni AMK ei ole oikea korkeakoulu.

Ja mikään koulutus ei takaa työpaikkaa. Siksi työttömänä on ihmisiä erilaisista koulutusohjelmista.

 

Lue lisää

1. Joo, jos haluat yrittää loukata minua, et siinä onnistu, mutta jätän sellaisen nätisti huomiotta.

2. Niinhän minä sanoin. Hän tarkoittaa selvästi että yliopisto on korkeakoulu, mutta AMK ei ole. Virallisesti se on, joten tuosta on ihan turha vängätä sen enempää eikä sillä ole pennin vertaa väliä minä te sitä pidätte.

3. Tottakai! Eri tutkinnoissa tuppaa tarvitsemaan eri asioita. DI ei myöskään ole AMK insinööri ja saattaisi tämäkin tarvita joitain kursseja täältä. Jos olet Filosofian maisteri ja haet Teologian maisteriksi ja sinun pitää opiskella vähän lisää, tarkoittaako se ettei se Filosofian maisterin titteli ole saman arvoinen?

4. Ei sillä ole väliä, määritelmä on mitä on. Voit myös sanoa että maa kiertää kuuta, mutta ei se tee siitä totta. Hän sanoi "AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Tässä hän käytännössä sanoo, että AMK ei ole korkeakoulu, mutta yliopisto on, joten kyllä, kyllä hän sanoi.

Nimenomaan, koulutus ei takaa työpaikkaa ja jokaisessa koulussa on niitä päteviä ja niitä lusmuja, myöskin hyviä ja huonoja opettajia. Ei ole kauaa siitä kun joku väänsi väitöskirjan kolmen eri pölynimuripaketin hinnasta ja siitä, onko tuolla hinnalla vaikutusta käyttöohjeiden laatuun. Ihan 100% nollatutkimus. Olen toki nähnyt myös surkeita insinööritöitäkin.

Ei se ole koulutuksesta vaan yksilöstä kiinni loppupeleissä.

tekee--- kirjoitti:

No ei se mikään korkeakoulu ole vaan entinen teku jos sitäkään.

AMK on eri asia kuin yliopisto/korkeakoulu. MILLAISESTA MÄÄRÄSTÄ RAUTALANKAA ASIA ON TEILLE INTTÄJILLE OIKEIN VÄÄNNETTÄVÄ?

Esimerkiksi Turun kauppaKORKEAKOULU tai Teknillinen KORKEAKOULU Otaniemessä ovat tiedekorkeakouluja eli yliopistoja.

Jokin ammattikorkeakoulu millä paikkakunnalla tahansa ei ole sama asia. En tiedä, mistä johtuu, että eräät täälläkin kirjoittelevat eivät halua myöntää tätä tosiasiaa vaan inttävät olevansa yliopistoväkeä.

En väitä, että yliopisto on mikään autuaaksi (eli onnelliseksi) tekevä paikka mutta tuntuu siltä, että jotkut haluavat olla yliopistolaisia, vaikka eivät sitä missään tapauksessa ole. Miksi he eivät voi myöntää olevansa amkilaisia ja siitä ylpeitä?

Tosiasioitten tunnustaminen on ensimmäinen asia, mikä on ymmärrettävä. Muuten tämä täällä vellova ikiaikainen kiistely ei lopu koskaan.

AMKlainen kirjoitti:

1. Joo, jos haluat yrittää loukata minua, et siinä onnistu, mutta jätän sellaisen nätisti huomiotta.

2. Niinhän minä sanoin. Hän tarkoittaa selvästi että yliopisto on korkeakoulu, mutta AMK ei ole. Virallisesti se on, joten tuosta on ihan turha vängätä sen enempää eikä sillä ole pennin vertaa väliä minä te sitä pidätte.

3. Tottakai! Eri tutkinnoissa tuppaa tarvitsemaan eri asioita. DI ei myöskään ole AMK insinööri ja saattaisi tämäkin tarvita joitain kursseja täältä. Jos olet Filosofian maisteri ja haet Teologian maisteriksi ja sinun pitää opiskella vähän lisää, tarkoittaako se ettei se Filosofian maisterin titteli ole saman arvoinen?

4. Ei sillä ole väliä, määritelmä on mitä on. Voit myös sanoa että maa kiertää kuuta, mutta ei se tee siitä totta. Hän sanoi "AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Tässä hän käytännössä sanoo, että AMK ei ole korkeakoulu, mutta yliopisto on, joten kyllä, kyllä hän sanoi.

Nimenomaan, koulutus ei takaa työpaikkaa ja jokaisessa koulussa on niitä päteviä ja niitä lusmuja, myöskin hyviä ja huonoja opettajia. Ei ole kauaa siitä kun joku väänsi väitöskirjan kolmen eri pölynimuripaketin hinnasta ja siitä, onko tuolla hinnalla vaikutusta käyttöohjeiden laatuun. Ihan 100% nollatutkimus. Olen toki nähnyt myös surkeita insinööritöitäkin.

Ei se ole koulutuksesta vaan yksilöstä kiinni loppupeleissä.

Lue lisää

Terminologiasi on ihan hakusessa. Väität, että korkeakoulu=yliopisto. Tarkkuutta, ystäväiseni.

Et voi käyttää korkeakoulu-termiä noin yleisellä tasolla ja siten perustella vääriä näkemyksiäsi.

Yliopisto on ylin opetusta tarjoava oppilaitos. Osa yliopistoista käyttää edelleen nimitystä korkeakoulu (HSE esimerkiksi).

Ammattikorkeakoulu ei tarjoa samantasoista opetusta kuin yliopisto, siellä ei tehdä tutkimusta eikä sieltä valmistu maistereita.

Se lapsus, että ammattikorkeakoulut saavat käyttää englanninkielistä nimitystä University of applied sciences, ei todellakaan tee niistä oikeita yliopistoja/korkeakouluja.

AMKlainen kirjoitti:

1. Joo, jos haluat yrittää loukata minua, et siinä onnistu, mutta jätän sellaisen nätisti huomiotta.

2. Niinhän minä sanoin. Hän tarkoittaa selvästi että yliopisto on korkeakoulu, mutta AMK ei ole. Virallisesti se on, joten tuosta on ihan turha vängätä sen enempää eikä sillä ole pennin vertaa väliä minä te sitä pidätte.

3. Tottakai! Eri tutkinnoissa tuppaa tarvitsemaan eri asioita. DI ei myöskään ole AMK insinööri ja saattaisi tämäkin tarvita joitain kursseja täältä. Jos olet Filosofian maisteri ja haet Teologian maisteriksi ja sinun pitää opiskella vähän lisää, tarkoittaako se ettei se Filosofian maisterin titteli ole saman arvoinen?

4. Ei sillä ole väliä, määritelmä on mitä on. Voit myös sanoa että maa kiertää kuuta, mutta ei se tee siitä totta. Hän sanoi "AMK ja yliopistot/korkeakoulut ovat eri asioita". Tässä hän käytännössä sanoo, että AMK ei ole korkeakoulu, mutta yliopisto on, joten kyllä, kyllä hän sanoi.

Nimenomaan, koulutus ei takaa työpaikkaa ja jokaisessa koulussa on niitä päteviä ja niitä lusmuja, myöskin hyviä ja huonoja opettajia. Ei ole kauaa siitä kun joku väänsi väitöskirjan kolmen eri pölynimuripaketin hinnasta ja siitä, onko tuolla hinnalla vaikutusta käyttöohjeiden laatuun. Ihan 100% nollatutkimus. Olen toki nähnyt myös surkeita insinööritöitäkin.

Ei se ole koulutuksesta vaan yksilöstä kiinni loppupeleissä.

Lue lisää

Virallisesti AMK voi olla korkeakoulu, käytännössä ei. Se ei muutu siitä miksikään, riippumatta siitä mitä ajattelet. Ei ennen kuin koulutusta kehitetään lisää.

Sekoitit ilmeisesti tarkoituksella eri alat keskenään. Se kertoo siitä ettei sinulla ole faktoja..
Väitteidesi taso on muutenkin pelkkää jankutusta.

Toi kuu kiertää maata, maa kiertää kuuta -juttu on kyllä nyt todella kaukaa haettu. ...
Et muuta keksinyt ???

Virallisesti esim. koulukiusamisiin puututaan, käytännössä ei tarpeeksi.
Suomi voi virallisesti olla taantumassa, käytännössä lamassa.
Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941, Suomi saattoi olla virallisesti puolueeton. Käytännössä ei kuitenkaan uskottavasti.
Virallisesti Suomessa on tasa-arvo. Käytännössä ei.
.. että se siitä virallisuudesta.

Ja mitä helvetin tekemistä tuolla pölynimuritutkimuksella on tämän kanssa ??? Joka koulusta löytyy noita mainitsemiasi hyviä ja huonoja
opettajia ja oppilaita. Myös tutkimuksia tehdään aiheista: apua, onko tämä totta?
Tämä ei todista mitään.

Meinaatko oikeasti muuten että työnantaja kyselee arvosanoja?

Ja AMK ei tosiaan ole yliopisto. Se ei myöskään ole Teknillinen korkeakoulu, eikä kauppakorkeakoulu. Se ei myöskään ole kansakoulu, ei kiertokoulu, ei ammattikoulu, vaan AMMATTIKORKEAKOULU.
Ne ovat eri asioita.
 

Lopeta vänkääminen kirjoitti:

Terminologiasi on ihan hakusessa. Väität, että korkeakoulu=yliopisto. Tarkkuutta, ystäväiseni.

Et voi käyttää korkeakoulu-termiä noin yleisellä tasolla ja siten perustella vääriä näkemyksiäsi.

Yliopisto on ylin opetusta tarjoava oppilaitos. Osa yliopistoista käyttää edelleen nimitystä korkeakoulu (HSE esimerkiksi).

Ammattikorkeakoulu ei tarjoa samantasoista opetusta kuin yliopisto, siellä ei tehdä tutkimusta eikä sieltä valmistu maistereita.

Se lapsus, että ammattikorkeakoulut saavat käyttää englanninkielistä nimitystä University of applied sciences, ei todellakaan tee niistä oikeita yliopistoja/korkeakouluja.

Lue lisää

Siteeratakseni itseäni, "Korkeakoulu!=yliopisto." Tietojenkäsittelytieteessä käytetään != merkintää ≠ ja merkintöjen sijaan. Jos tulee vastaan jokin tuntematon tieteellinen merkintä, voi käydä tarkistamassa sen esimerkiksi wikipedian artikkelista Luettelo matemaattisista merkeistä, eikä alkaa vääristelemään toisen sanomisia.

En ole missään väittänyt että Korkeakoulu=yliopisto. Väitän että yliopisto=korkeakoulu ja AMK=korkeakoulu. Kuitenkaan korkeakoulu ei tarkoita yliopistoa eikä ammattikorkeaa.

Minun terminologiani ei suinkaan ole hakusessa. Tiedätkö mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Ammattikorkeakoululaki 18§ ensimmäinen momentti.
"Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (24.7.2009/564)"

Kyseinen säädös tulee tosin voimaan vasta vuoden alussa, mutta nykyinen sanoo käytännössä samaa, vain ylemmät ja alemmat erotellaan.

Tuokaan ei tee niistä yliopistoja, mutta se ihan taatusti tekee niistä korkeakouluja! Kannattaa välillä tarkistaa lähteensä...

Another kirjoitti:

Virallisesti AMK voi olla korkeakoulu, käytännössä ei. Se ei muutu siitä miksikään, riippumatta siitä mitä ajattelet. Ei ennen kuin koulutusta kehitetään lisää.

Sekoitit ilmeisesti tarkoituksella eri alat keskenään. Se kertoo siitä ettei sinulla ole faktoja..
Väitteidesi taso on muutenkin pelkkää jankutusta.

Toi kuu kiertää maata, maa kiertää kuuta -juttu on kyllä nyt todella kaukaa haettu. ...
Et muuta keksinyt ???

Virallisesti esim. koulukiusamisiin puututaan, käytännössä ei tarpeeksi.
Suomi voi virallisesti olla taantumassa, käytännössä lamassa.
Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941, Suomi saattoi olla virallisesti puolueeton. Käytännössä ei kuitenkaan uskottavasti.
Virallisesti Suomessa on tasa-arvo. Käytännössä ei.
.. että se siitä virallisuudesta.

Ja mitä helvetin tekemistä tuolla pölynimuritutkimuksella on tämän kanssa ??? Joka koulusta löytyy noita mainitsemiasi hyviä ja huonoja
opettajia ja oppilaita. Myös tutkimuksia tehdään aiheista: apua, onko tämä totta?
Tämä ei todista mitään.

Meinaatko oikeasti muuten että työnantaja kyselee arvosanoja?

Ja AMK ei tosiaan ole yliopisto. Se ei myöskään ole Teknillinen korkeakoulu, eikä kauppakorkeakoulu. Se ei myöskään ole kansakoulu, ei kiertokoulu, ei ammattikoulu, vaan AMMATTIKORKEAKOULU.
Ne ovat eri asioita.
 

Lue lisää

"Virallisesti AMK voi olla korkeakoulu, käytännössä ei. Se ei muutu siitä miksikään, riippumatta siitä mitä ajattelet. Ei ennen kuin koulutusta kehitetään lisää."

Miksi koulutusta pitäisi heikentää vastaamaan yliopistotasoa? Virallisestihan yliopistossa voi kouluttautua oman alansa asiantuntijaksi, käytännössä ei. Ei ainakaan ennen kuin yliopisto-opetusta kehitetään käytännönläheisemmäksi. Ainoastaan lääketieteessä on onnistuttu soveltamaan erinomaista AMK-mallia. Vai pitäisikö hammaslääkärit panna suorittamaan porauksia vasta valmistumisensa jälkeen pelkän kirjatiedon pohjalta?

Käytännössä paras kirjoitti:

"Virallisesti AMK voi olla korkeakoulu, käytännössä ei. Se ei muutu siitä miksikään, riippumatta siitä mitä ajattelet. Ei ennen kuin koulutusta kehitetään lisää."

Miksi koulutusta pitäisi heikentää vastaamaan yliopistotasoa? Virallisestihan yliopistossa voi kouluttautua oman alansa asiantuntijaksi, käytännössä ei. Ei ainakaan ennen kuin yliopisto-opetusta kehitetään käytännönläheisemmäksi. Ainoastaan lääketieteessä on onnistuttu soveltamaan erinomaista AMK-mallia. Vai pitäisikö hammaslääkärit panna suorittamaan porauksia vasta valmistumisensa jälkeen pelkän kirjatiedon pohjalta?

Lue lisää

vastaamaan yliopistotasoa. Se kun ei ole lähelläkään sitä muutenkaan. Ja luojan kiitos yliopistokoulutusta ei heikennetä vastaamaan AMK-tasoa.
Olet todella pihalla.
Luulisi tulevan insinöörin pystyvän parempaan. Mutta ehkä olet ikävä osoitus
AMKien nykyisestä tasosta.

AMKlainen kirjoitti:

Siteeratakseni itseäni, "Korkeakoulu!=yliopisto." Tietojenkäsittelytieteessä käytetään != merkintää ≠ ja merkintöjen sijaan. Jos tulee vastaan jokin tuntematon tieteellinen merkintä, voi käydä tarkistamassa sen esimerkiksi wikipedian artikkelista Luettelo matemaattisista merkeistä, eikä alkaa vääristelemään toisen sanomisia.

En ole missään väittänyt että Korkeakoulu=yliopisto. Väitän että yliopisto=korkeakoulu ja AMK=korkeakoulu. Kuitenkaan korkeakoulu ei tarkoita yliopistoa eikä ammattikorkeaa.

Minun terminologiani ei suinkaan ole hakusessa. Tiedätkö mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Ammattikorkeakoululaki 18§ ensimmäinen momentti.
"Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (24.7.2009/564)"

Kyseinen säädös tulee tosin voimaan vasta vuoden alussa, mutta nykyinen sanoo käytännössä samaa, vain ylemmät ja alemmat erotellaan.

Tuokaan ei tee niistä yliopistoja, mutta se ihan taatusti tekee niistä korkeakouluja! Kannattaa välillä tarkistaa lähteensä...

Lue lisää

Menen kohta itsekin sekaisin tässä väännössä, tehnyt kai liikaa käytännön työtä. "yliopisto=korkeakoulu ja AMK=korkeakoulu" ei siis tietenkään pidä paikkaansa, mutta molemmat ovat korkeakouluja.

AMKlainen kirjoitti:

Siteeratakseni itseäni, "Korkeakoulu!=yliopisto." Tietojenkäsittelytieteessä käytetään != merkintää ≠ ja merkintöjen sijaan. Jos tulee vastaan jokin tuntematon tieteellinen merkintä, voi käydä tarkistamassa sen esimerkiksi wikipedian artikkelista Luettelo matemaattisista merkeistä, eikä alkaa vääristelemään toisen sanomisia.

En ole missään väittänyt että Korkeakoulu=yliopisto. Väitän että yliopisto=korkeakoulu ja AMK=korkeakoulu. Kuitenkaan korkeakoulu ei tarkoita yliopistoa eikä ammattikorkeaa.

Minun terminologiani ei suinkaan ole hakusessa. Tiedätkö mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Ammattikorkeakoululaki 18§ ensimmäinen momentti.
"Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (24.7.2009/564)"

Kyseinen säädös tulee tosin voimaan vasta vuoden alussa, mutta nykyinen sanoo käytännössä samaa, vain ylemmät ja alemmat erotellaan.

Tuokaan ei tee niistä yliopistoja, mutta se ihan taatusti tekee niistä korkeakouluja! Kannattaa välillä tarkistaa lähteensä...

Lue lisää

Olet jämähtänyt korkeakoulu-sanaan pahemman kerran. On totta, että nykyisin puhutaan korkeakoulutuksesta. Sitä annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sinäkin varmaan ymmärrät tämän.

Sitä et kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että esimerkiksi Helsingin yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto tai vaikka Teknillinen korkeakoulu eli TKK ovat kaikki yliopistoja, vaikka joidenkin nimissä esiintyy sana korkeakoulu. Niillä ei ole mitään tekemistä yhdenkään ammattikorkeakoulun kanssa.

En tiedä, missä AMK:ssa opiskelet eikä se minua edes kiinnosta. Saat korkeakoulutusta mutta et sinä ole korkeakouluopiskelija siinä mielessä kuin asia edelleenkin maassamme ymmärretään. Sinusta ei tule maisteria valmistuttuasi. Sinä valmistut ammattikorkeakoulusta eikä sinulla ole akateemisuudesta mitään käsitystä.

Ei ole sinun vikasi, että näin typerä silmänkääntötemppu ja nimileikki on luotu. Siksi sinun ei tarvitse puolustella asiaa ja etsiä perusteita ja oikeutusta asiassa. Älä myöskään luule, että tutkintoasi koskaan rinnastetaan saman alan yliopistotutkintoon ammatillisesti tai palkallisesti muutamaa julkista tehtävää lukuunottamatta. Mikäli rahkeesi suinkin riittävät, ehdotan jatko-opintoja ylimmän tason opetusta antavassa oppilaitoksessa. Silloin olet samalla viivalla muiden huippupaikkoja erityisesti yksityisellä puolella havittelevien kanssa. AMK-tutkinnollasi et niitä tule saamaan.

voi heikentää kirjoitti:

vastaamaan yliopistotasoa. Se kun ei ole lähelläkään sitä muutenkaan. Ja luojan kiitos yliopistokoulutusta ei heikennetä vastaamaan AMK-tasoa.
Olet todella pihalla.
Luulisi tulevan insinöörin pystyvän parempaan. Mutta ehkä olet ikävä osoitus
AMKien nykyisestä tasosta.

Lue lisää

Palstan ylläpitäjällekin asia on selvempi kuin AMKlaiselle. Katso vaikka itse sivun vasenta reunaa:

-aikuisopiskelu
-AMMATTIKORKEAKOULUT
-etäopiskelu
-lukio
-
-
-
-YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT

Voiko tuota enää selvemmin esittää.

Ratkaisu on siellä kirjoitti:

Palstan ylläpitäjällekin asia on selvempi kuin AMKlaiselle. Katso vaikka itse sivun vasenta reunaa:

-aikuisopiskelu
-AMMATTIKORKEAKOULUT
-etäopiskelu
-lukio
-
-
-
-YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT

Voiko tuota enää selvemmin esittää.

Lue lisää

on nyt vaan jäänyt inttäminen päälle.

!!!!!!!!! kirjoitti:

Olet jämähtänyt korkeakoulu-sanaan pahemman kerran. On totta, että nykyisin puhutaan korkeakoulutuksesta. Sitä annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sinäkin varmaan ymmärrät tämän.

Sitä et kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että esimerkiksi Helsingin yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto tai vaikka Teknillinen korkeakoulu eli TKK ovat kaikki yliopistoja, vaikka joidenkin nimissä esiintyy sana korkeakoulu. Niillä ei ole mitään tekemistä yhdenkään ammattikorkeakoulun kanssa.

En tiedä, missä AMK:ssa opiskelet eikä se minua edes kiinnosta. Saat korkeakoulutusta mutta et sinä ole korkeakouluopiskelija siinä mielessä kuin asia edelleenkin maassamme ymmärretään. Sinusta ei tule maisteria valmistuttuasi. Sinä valmistut ammattikorkeakoulusta eikä sinulla ole akateemisuudesta mitään käsitystä.

Ei ole sinun vikasi, että näin typerä silmänkääntötemppu ja nimileikki on luotu. Siksi sinun ei tarvitse puolustella asiaa ja etsiä perusteita ja oikeutusta asiassa. Älä myöskään luule, että tutkintoasi koskaan rinnastetaan saman alan yliopistotutkintoon ammatillisesti tai palkallisesti muutamaa julkista tehtävää lukuunottamatta. Mikäli rahkeesi suinkin riittävät, ehdotan jatko-opintoja ylimmän tason opetusta antavassa oppilaitoksessa. Silloin olet samalla viivalla muiden huippupaikkoja erityisesti yksityisellä puolella havittelevien kanssa. AMK-tutkinnollasi et niitä tule saamaan.

Lue lisää

hyvin.

Ratkaisu on siellä kirjoitti:

Palstan ylläpitäjällekin asia on selvempi kuin AMKlaiselle. Katso vaikka itse sivun vasenta reunaa:

-aikuisopiskelu
-AMMATTIKORKEAKOULUT
-etäopiskelu
-lukio
-
-
-
-YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT

Voiko tuota enää selvemmin esittää.

Lue lisää

Yliopistossako on opittu tuo tieteellinen lähdekritiikki? :D

!!!!!!!!! kirjoitti:

Olet jämähtänyt korkeakoulu-sanaan pahemman kerran. On totta, että nykyisin puhutaan korkeakoulutuksesta. Sitä annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sinäkin varmaan ymmärrät tämän.

Sitä et kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että esimerkiksi Helsingin yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto tai vaikka Teknillinen korkeakoulu eli TKK ovat kaikki yliopistoja, vaikka joidenkin nimissä esiintyy sana korkeakoulu. Niillä ei ole mitään tekemistä yhdenkään ammattikorkeakoulun kanssa.

En tiedä, missä AMK:ssa opiskelet eikä se minua edes kiinnosta. Saat korkeakoulutusta mutta et sinä ole korkeakouluopiskelija siinä mielessä kuin asia edelleenkin maassamme ymmärretään. Sinusta ei tule maisteria valmistuttuasi. Sinä valmistut ammattikorkeakoulusta eikä sinulla ole akateemisuudesta mitään käsitystä.

Ei ole sinun vikasi, että näin typerä silmänkääntötemppu ja nimileikki on luotu. Siksi sinun ei tarvitse puolustella asiaa ja etsiä perusteita ja oikeutusta asiassa. Älä myöskään luule, että tutkintoasi koskaan rinnastetaan saman alan yliopistotutkintoon ammatillisesti tai palkallisesti muutamaa julkista tehtävää lukuunottamatta. Mikäli rahkeesi suinkin riittävät, ehdotan jatko-opintoja ylimmän tason opetusta antavassa oppilaitoksessa. Silloin olet samalla viivalla muiden huippupaikkoja erityisesti yksityisellä puolella havittelevien kanssa. AMK-tutkinnollasi et niitä tule saamaan.

Lue lisää

Joo ei tule maisteria ei. Myöskään kandi ei ole vielä maisteri.

Älä luule että minulle olisi väliä tuolla korkeakoulunimityksellä, vaikka siitä täällä hieman vänkäänkin. Lähinnä todellakin tartun tuohon terminologiaan ja naureskelen, olen ehkä siis pieni trolli sinänsä. Mutta niin ovat nämäkin, jotka ovat tässä vastailleet minulle.

On huvittavaa katsella kun väki sanoo että AMK ei ole "oikea" korkeakoulututkinto. Laki sanoo, että se on. Myös ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto, vaikka sitä ei sovelletakaan usein niin lain epäselvän kirjaimen takia. Sen tähden lakiin tehdään nyt selventävä muutos.

Periaatteessa AMK-tutkinnolla on kaikki yliopistotutkinnon edut. Uusi lakimuutos tehdään juuri sen takia, että edellinen jätti liikaa tilaa tulkinnoille ja ylempiä AMKkeja ei välttämättä otettu näihin virkoihin mihin haluttiin ylempi korkeakoulututkinto, vaikka lain henki olisikin näin tarkoittanut. Perustelut lakimuutoksiin voit lukea Finlexistä.

Kyllä minä tiedän, etten ole yliopistossa. Myöskään en usko sitä, että yliopisto on "parempi" kuin AMK. En myöskään usko toisinpäin. Sen olen tosin ollut huomaavinani, että yliopistoväki usein pitää sitä tietynlaisena statussymbolina ja AMK-väkeä ei vain kiinnosta sellainen.

En myöskään ole etsimässä perusteita tai oikeutusta itselleni, menin sinne, mistä tiesin itselleni olevan eniten hyötyä. En myöskään usko hakevani tästä eteenpäin, vaan hyvinkin todennäköisesti pistän itse firman pystyyn.

AMK ja yliopisto ovat erilaisia. Niinkuin sanotaan, toinen tietää ja toinen osaa. Siitä olen samaa mieltä yliopistoväen kanssa, että tuo AMK-uudistus on hieman epäonnistunut ja ovat menossa väärään suuntaan. Laitokset pitäisi mielestäni eriyttää jo ammattikoulusta/lukiosta lähtien niin, että ammatillisella puolella olisi enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa kuin nykyään. Tuo muutoshan ei johdu meistä opiskelijoista, vaan onko se nyt opetusministeriö joka pyrkii muuttamaan sitä ulkomaisen käytännön mukaisesti. Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin. Sen oppii tekemällä, ei "akateemisilla" menetelmillä.

Käytännössähän yliopistoporukka suuntautuu tutkijoiksi ja AMK-väki tekijöiksi. Silti niitä menee myös ristiin. Esimerkiksi lainkin mukaan AMK-opettajien tehtäviin kuuluu muunmuassa tutkimus- ja kehitystoiminta. AMK-opettajaksi kuitenkin pääsee myös AMK-tutkinnolla. Uskaltaisin väittää kuitenkin, että ylemmän amk-tutkinnon suorittanut on pätevämpi firman johtoasemaan kuin maisteri, vaikka tämä olisi tutkijaksi parempi. Ylemmällä AMK:lla kun on vuosia työkokemusta ja tuo ylempi tutkinto on käytännössä johtajakoulutus.

Enkä minä hakisi töihin tutkinnollani, ohjelmistoalalla harvoin tarvitsee, vaan osaamisellani. Jos käyt katsomassa vaikka molista, siellä sanotaan mitä toivotaan osaavan, eikä yleensä kysytä tutkintoa, vaikka toki siitäkin on varmasti bonusta. Aiemmatkin työpaikkani olen saanut näytön perusteella. Samoin palkkaa pyydän tehtävän perusteella. Jos samassa hommassa on yliopistomies joka osaa huonommin, vaadin isompaa palkkaa tai läksin pois. Kai tiedät että putkimiehet, jotka eivät välttämättä ole insinöörejäkään, tienaavat aika nätisti maistereihinkin verrattuna.

Akateemisuudesta minulla on sellainen käsitys, että tämä keskustelu on varsin akateeminen. Ihan kiva puhua enemmänkin, mutta siitä ei taitaisi olisi kauheasti hyötyä.

AMKlainen kirjoitti:

Joo ei tule maisteria ei. Myöskään kandi ei ole vielä maisteri.

Älä luule että minulle olisi väliä tuolla korkeakoulunimityksellä, vaikka siitä täällä hieman vänkäänkin. Lähinnä todellakin tartun tuohon terminologiaan ja naureskelen, olen ehkä siis pieni trolli sinänsä. Mutta niin ovat nämäkin, jotka ovat tässä vastailleet minulle.

On huvittavaa katsella kun väki sanoo että AMK ei ole "oikea" korkeakoulututkinto. Laki sanoo, että se on. Myös ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto, vaikka sitä ei sovelletakaan usein niin lain epäselvän kirjaimen takia. Sen tähden lakiin tehdään nyt selventävä muutos.

Periaatteessa AMK-tutkinnolla on kaikki yliopistotutkinnon edut. Uusi lakimuutos tehdään juuri sen takia, että edellinen jätti liikaa tilaa tulkinnoille ja ylempiä AMKkeja ei välttämättä otettu näihin virkoihin mihin haluttiin ylempi korkeakoulututkinto, vaikka lain henki olisikin näin tarkoittanut. Perustelut lakimuutoksiin voit lukea Finlexistä.

Kyllä minä tiedän, etten ole yliopistossa. Myöskään en usko sitä, että yliopisto on "parempi" kuin AMK. En myöskään usko toisinpäin. Sen olen tosin ollut huomaavinani, että yliopistoväki usein pitää sitä tietynlaisena statussymbolina ja AMK-väkeä ei vain kiinnosta sellainen.

En myöskään ole etsimässä perusteita tai oikeutusta itselleni, menin sinne, mistä tiesin itselleni olevan eniten hyötyä. En myöskään usko hakevani tästä eteenpäin, vaan hyvinkin todennäköisesti pistän itse firman pystyyn.

AMK ja yliopisto ovat erilaisia. Niinkuin sanotaan, toinen tietää ja toinen osaa. Siitä olen samaa mieltä yliopistoväen kanssa, että tuo AMK-uudistus on hieman epäonnistunut ja ovat menossa väärään suuntaan. Laitokset pitäisi mielestäni eriyttää jo ammattikoulusta/lukiosta lähtien niin, että ammatillisella puolella olisi enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa kuin nykyään. Tuo muutoshan ei johdu meistä opiskelijoista, vaan onko se nyt opetusministeriö joka pyrkii muuttamaan sitä ulkomaisen käytännön mukaisesti. Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin. Sen oppii tekemällä, ei "akateemisilla" menetelmillä.

Käytännössähän yliopistoporukka suuntautuu tutkijoiksi ja AMK-väki tekijöiksi. Silti niitä menee myös ristiin. Esimerkiksi lainkin mukaan AMK-opettajien tehtäviin kuuluu muunmuassa tutkimus- ja kehitystoiminta. AMK-opettajaksi kuitenkin pääsee myös AMK-tutkinnolla. Uskaltaisin väittää kuitenkin, että ylemmän amk-tutkinnon suorittanut on pätevämpi firman johtoasemaan kuin maisteri, vaikka tämä olisi tutkijaksi parempi. Ylemmällä AMK:lla kun on vuosia työkokemusta ja tuo ylempi tutkinto on käytännössä johtajakoulutus.

Enkä minä hakisi töihin tutkinnollani, ohjelmistoalalla harvoin tarvitsee, vaan osaamisellani. Jos käyt katsomassa vaikka molista, siellä sanotaan mitä toivotaan osaavan, eikä yleensä kysytä tutkintoa, vaikka toki siitäkin on varmasti bonusta. Aiemmatkin työpaikkani olen saanut näytön perusteella. Samoin palkkaa pyydän tehtävän perusteella. Jos samassa hommassa on yliopistomies joka osaa huonommin, vaadin isompaa palkkaa tai läksin pois. Kai tiedät että putkimiehet, jotka eivät välttämättä ole insinöörejäkään, tienaavat aika nätisti maistereihinkin verrattuna.

Akateemisuudesta minulla on sellainen käsitys, että tämä keskustelu on varsin akateeminen. Ihan kiva puhua enemmänkin, mutta siitä ei taitaisi olisi kauheasti hyötyä.

Lue lisää

Kaikki Suomi24-palstan keskustelut ovat akateemisia. :)

Toivottavasti nimimerkki AMKlainen älytään palkata opetusministeriön propagandaosastolle markkinoimaan ammattikorkeakoulua. Hän on perehtynyt asioihin ja saa kohta heikkouskoisemmat uskomaan sanomaansa. Itse hän ainakin uskoo omia puheitaan.

Ammattikorkeakouluissa ja niissä opiskelevissa ei ole mitään vikaa. Tätä täällä on yritetty selittää moneen kertaan. Minua ei myöskään häiritse se, että osa ammattikorkeakoulujen opettajista tai opiskelijoista väittää olevansa yliopistoissa. Heille se suotakoon. Täällä on yritetty vain monen henkilön toimesta avata näiden poloisten silmiä ennen kuin karmea totuus valkenee heille koulumaailman ulkopuolella. Noille fanaatikko-opettajille totuus ei valkene koskaan mutta osa hyväuskoisista opiskelijoista voidaan vielä pelastaa ennen petoksen paljastumista.

Toivon AMKlaiselle menestystä valitsemallaan alalla. Hänen kirjoituksistaan päätellen hän tulee varmuudella menestymään esimerkiksi omassa yrityksessään. Tämä maa tarvitsee lisää uusia yrittäjiä julkisen sektorin näivettyessä. Kaikki amkilaiset eivät vain ole yhtä itsevarmoja. Näiden kohtaloa ei ainakaan helpota se, että he luulevat jotain, mikä ei pidä paikkaansa.

AMKlainen kirjoitti:

Joo ei tule maisteria ei. Myöskään kandi ei ole vielä maisteri.

Älä luule että minulle olisi väliä tuolla korkeakoulunimityksellä, vaikka siitä täällä hieman vänkäänkin. Lähinnä todellakin tartun tuohon terminologiaan ja naureskelen, olen ehkä siis pieni trolli sinänsä. Mutta niin ovat nämäkin, jotka ovat tässä vastailleet minulle.

On huvittavaa katsella kun väki sanoo että AMK ei ole "oikea" korkeakoulututkinto. Laki sanoo, että se on. Myös ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto, vaikka sitä ei sovelletakaan usein niin lain epäselvän kirjaimen takia. Sen tähden lakiin tehdään nyt selventävä muutos.

Periaatteessa AMK-tutkinnolla on kaikki yliopistotutkinnon edut. Uusi lakimuutos tehdään juuri sen takia, että edellinen jätti liikaa tilaa tulkinnoille ja ylempiä AMKkeja ei välttämättä otettu näihin virkoihin mihin haluttiin ylempi korkeakoulututkinto, vaikka lain henki olisikin näin tarkoittanut. Perustelut lakimuutoksiin voit lukea Finlexistä.

Kyllä minä tiedän, etten ole yliopistossa. Myöskään en usko sitä, että yliopisto on "parempi" kuin AMK. En myöskään usko toisinpäin. Sen olen tosin ollut huomaavinani, että yliopistoväki usein pitää sitä tietynlaisena statussymbolina ja AMK-väkeä ei vain kiinnosta sellainen.

En myöskään ole etsimässä perusteita tai oikeutusta itselleni, menin sinne, mistä tiesin itselleni olevan eniten hyötyä. En myöskään usko hakevani tästä eteenpäin, vaan hyvinkin todennäköisesti pistän itse firman pystyyn.

AMK ja yliopisto ovat erilaisia. Niinkuin sanotaan, toinen tietää ja toinen osaa. Siitä olen samaa mieltä yliopistoväen kanssa, että tuo AMK-uudistus on hieman epäonnistunut ja ovat menossa väärään suuntaan. Laitokset pitäisi mielestäni eriyttää jo ammattikoulusta/lukiosta lähtien niin, että ammatillisella puolella olisi enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa kuin nykyään. Tuo muutoshan ei johdu meistä opiskelijoista, vaan onko se nyt opetusministeriö joka pyrkii muuttamaan sitä ulkomaisen käytännön mukaisesti. Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin. Sen oppii tekemällä, ei "akateemisilla" menetelmillä.

Käytännössähän yliopistoporukka suuntautuu tutkijoiksi ja AMK-väki tekijöiksi. Silti niitä menee myös ristiin. Esimerkiksi lainkin mukaan AMK-opettajien tehtäviin kuuluu muunmuassa tutkimus- ja kehitystoiminta. AMK-opettajaksi kuitenkin pääsee myös AMK-tutkinnolla. Uskaltaisin väittää kuitenkin, että ylemmän amk-tutkinnon suorittanut on pätevämpi firman johtoasemaan kuin maisteri, vaikka tämä olisi tutkijaksi parempi. Ylemmällä AMK:lla kun on vuosia työkokemusta ja tuo ylempi tutkinto on käytännössä johtajakoulutus.

Enkä minä hakisi töihin tutkinnollani, ohjelmistoalalla harvoin tarvitsee, vaan osaamisellani. Jos käyt katsomassa vaikka molista, siellä sanotaan mitä toivotaan osaavan, eikä yleensä kysytä tutkintoa, vaikka toki siitäkin on varmasti bonusta. Aiemmatkin työpaikkani olen saanut näytön perusteella. Samoin palkkaa pyydän tehtävän perusteella. Jos samassa hommassa on yliopistomies joka osaa huonommin, vaadin isompaa palkkaa tai läksin pois. Kai tiedät että putkimiehet, jotka eivät välttämättä ole insinöörejäkään, tienaavat aika nätisti maistereihinkin verrattuna.

Akateemisuudesta minulla on sellainen käsitys, että tämä keskustelu on varsin akateeminen. Ihan kiva puhua enemmänkin, mutta siitä ei taitaisi olisi kauheasti hyötyä.

Lue lisää

 
Kyllä sinulle on väliä tuolla korkeakoulunimityksellä, sen vuoksi täällä vänkäätkin.
...trolli vaikuttaa hiukan kiihtyneeltä :)

AMK ei ole oikea korkeakoulu. Tutkinto vastaa tasoltaan alasta riippuen 50-80 prosenttisesti alempaa korkeakoulututkintoa.

Se mitä sinä uskot, ei ole todiste yliopistoa vastaan, eikä AMK:n puolesta.
Huomaa ettet ole opiskellut yliopistossa.

Ohjelmointia tosiaan ei opi vain kirjoista lukemalla, sitä täytyy itse harjoitella. AMKissa sitä opiskellaan tekemällä tehtäviä ja opiskelemalla teoriaa. Niin sitä oiskellaan myös yliopistossa. Et tainnut tietää asiaa?

AMK-opettajaksi tosiaan pääsee AMK-tutkinnolla, käytännössä useimmilla vaikuttaisi olevan ylempi korkeakoulututkinto, oikea sellainen.

Ja mitä tulee MOLlin ohjelmistopuolen paikkoihin, niin kyllä niissä kuule yleensä halutaan soveltuvaa koulutusta erikseen lueteltujen asioiden lisäksi.
Ja se soveltuva koulutus tuppaa olemaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.
****************************************************
Harmillista että thread-näkymässä puuttuvat nuo rivinvaihdot, muissa taas näkyy.
Taidat lukea tekstejä enemmän flat- ja thread-flat -näkymissä, kun et viitsi laittaa lisävälejä?
Itse kun katselen näitä viestejä vain tuossa thread-näkymässä niin ei ollut kovin mukava lukea tuota puuroasi.
 

Huolestunut kirjoitti:

Huolestuttaa tuo mitä tuolla aiemmin on puhuttu: että opistotasoiset insinöörit olisivat pätevämpiä kuin nykyiset AMKilaiset. Mihin tämä väite perustuu?
Joku tietävä voisi vastata.
Päivityskoulutustahan näille opistoinsinööreillekin tarjotaan, kuitenkin.
 

Lue lisää

Varmaankin aika pitkälle käytännön huomioihin työpaikoilla. Suurin erottava tekijä lienee se, että opistoaikoina opetus oli laaja-alaisempaa ja siihen sisältyi työelämässä insinöörille eteen tulevia asioita oman erikoisalan ulkopuolelta nykykoulutusta laajemmin. Tätä työnantajat arvostavat.

Osansa lienee myös valmistuvien "laadulla". Tuolloin opiskelijamäärät olivat vähäisemmät ja pääsyvaatimukset tiukemmat. Nykyisin valitettavasti on niin, että joukossa on paljon niitä, joilla ei entisaikoina olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä opiskelemaan insinööriksi eikä tosiasiallisia valmiuksia insinöörin töihin.

Opistoinsinööri voi päivittää tutkintonsa AMK-tutkinnoksi ja jotkut ovat näin tehneetkin. Opistoaikoina mm koulutusohjelmista puuttui joitain osia, jotka AMK-aikana siihen sisältyvät. Tällaisia on esimerkiksi virkamiesruotsin suorittaminen.

Another kirjoitti:

 
Kyllä sinulle on väliä tuolla korkeakoulunimityksellä, sen vuoksi täällä vänkäätkin.
...trolli vaikuttaa hiukan kiihtyneeltä :)

AMK ei ole oikea korkeakoulu. Tutkinto vastaa tasoltaan alasta riippuen 50-80 prosenttisesti alempaa korkeakoulututkintoa.

Se mitä sinä uskot, ei ole todiste yliopistoa vastaan, eikä AMK:n puolesta.
Huomaa ettet ole opiskellut yliopistossa.

Ohjelmointia tosiaan ei opi vain kirjoista lukemalla, sitä täytyy itse harjoitella. AMKissa sitä opiskellaan tekemällä tehtäviä ja opiskelemalla teoriaa. Niin sitä oiskellaan myös yliopistossa. Et tainnut tietää asiaa?

AMK-opettajaksi tosiaan pääsee AMK-tutkinnolla, käytännössä useimmilla vaikuttaisi olevan ylempi korkeakoulututkinto, oikea sellainen.

Ja mitä tulee MOLlin ohjelmistopuolen paikkoihin, niin kyllä niissä kuule yleensä halutaan soveltuvaa koulutusta erikseen lueteltujen asioiden lisäksi.
Ja se soveltuva koulutus tuppaa olemaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.
****************************************************
Harmillista että thread-näkymässä puuttuvat nuo rivinvaihdot, muissa taas näkyy.
Taidat lukea tekstejä enemmän flat- ja thread-flat -näkymissä, kun et viitsi laittaa lisävälejä?
Itse kun katselen näitä viestejä vain tuossa thread-näkymässä niin ei ollut kovin mukava lukea tuota puuroasi.
 

Lue lisää

"AMK ei ole oikea korkeakoulu. Tutkinto vastaa tasoltaan alasta riippuen 50-80 prosenttisesti alempaa korkeakoulututkintoa."
Millähän lie olet tuonkin laskenut. Sinun mielestäsi AMK-tutkinnot eivät koskaan ole oikeita korkeakoulututkintoja, koska niistä ei koskaan tule samanlaisia kuin yliopistossa. Jos ne olisivat samanlaisia, ei toista tarvittaisi.


"Se mitä sinä uskot, ei ole todiste yliopistoa vastaan, eikä AMK:n puolesta.
Huomaa ettet ole opiskellut yliopistossa."
Huomaa joo, kai siitä etten puolusta yliopiston yksinoikeutta korkeakoulunimitykseen henkeen ja vereen.


"AMKissa sitä opiskellaan tekemällä tehtäviä ja opiskelemalla teoriaa. Niin
sitä oiskellaan myös yliopistossa."
Mikä siinä lukemisessa on niin hankalaa?
AMKlainen: "Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin."
Sanoin, että sitä ei opi niillä pikkutehtävillä kummassakaan.

Väitän, että jos vaikka siellä yliopistossakin istut ja teet annetut tehtävät, ei se tee sinusta vielä pätevää ohjelmoijaa. Täytyy olla omaa harrastuneisuutta ja tehdä omia projekteja, jotta oikeasti oppisi käytännössä mitään hyödyllistä. Jos tuota opiskellaan siellä samalla tavalla, miksi se on sitten niin "akateemista"? :P


"AMK-opettajaksi tosiaan pääsee AMK-tutkinnolla, käytännössä useimmilla
vaikuttaisi olevan ylempi korkeakoulututkinto, oikea sellainen."
Sinne ei välttämättä tarvita enää sitäkään, poikkeustapauksessa voidaan ottaa alemmankin amk-tutkinnon suorittanut, joka osaa asiansa erityisen hyvin. Siis tuntiopettajaksi. Tuo yliopistohomman yleisyys johtuu luonnollisesti siitä, että laki on verrattain uusi, ei mistään muusta. Toki yliopistosta tulee varmasti yleensä parempia opettajia sitä en epäile.


"Ja mitä tulee MOLlin ohjelmistopuolen paikkoihin, niin kyllä niissä kuule yleensä halutaan soveltuvaa koulutusta erikseen lueteltujen asioiden lisäksi.
Ja se soveltuva koulutus tuppaa olemaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto."
Ja alempi amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja ylempi amk on ylempi korkeakoulututkinto. Tämä pitää paikkansa etenkin työnhaussa lain mukaan. Oikeudessa häviää jos tulee ilmi, että on ollut syrjintää tuossa. Jos vaativat yliopistotutkintoa jostain tietystä syystä, sanovat sen.

AMKlainen kirjoitti:

"AMK ei ole oikea korkeakoulu. Tutkinto vastaa tasoltaan alasta riippuen 50-80 prosenttisesti alempaa korkeakoulututkintoa."
Millähän lie olet tuonkin laskenut. Sinun mielestäsi AMK-tutkinnot eivät koskaan ole oikeita korkeakoulututkintoja, koska niistä ei koskaan tule samanlaisia kuin yliopistossa. Jos ne olisivat samanlaisia, ei toista tarvittaisi.


"Se mitä sinä uskot, ei ole todiste yliopistoa vastaan, eikä AMK:n puolesta.
Huomaa ettet ole opiskellut yliopistossa."
Huomaa joo, kai siitä etten puolusta yliopiston yksinoikeutta korkeakoulunimitykseen henkeen ja vereen.


"AMKissa sitä opiskellaan tekemällä tehtäviä ja opiskelemalla teoriaa. Niin
sitä oiskellaan myös yliopistossa."
Mikä siinä lukemisessa on niin hankalaa?
AMKlainen: "Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin."
Sanoin, että sitä ei opi niillä pikkutehtävillä kummassakaan.

Väitän, että jos vaikka siellä yliopistossakin istut ja teet annetut tehtävät, ei se tee sinusta vielä pätevää ohjelmoijaa. Täytyy olla omaa harrastuneisuutta ja tehdä omia projekteja, jotta oikeasti oppisi käytännössä mitään hyödyllistä. Jos tuota opiskellaan siellä samalla tavalla, miksi se on sitten niin "akateemista"? :P


"AMK-opettajaksi tosiaan pääsee AMK-tutkinnolla, käytännössä useimmilla
vaikuttaisi olevan ylempi korkeakoulututkinto, oikea sellainen."
Sinne ei välttämättä tarvita enää sitäkään, poikkeustapauksessa voidaan ottaa alemmankin amk-tutkinnon suorittanut, joka osaa asiansa erityisen hyvin. Siis tuntiopettajaksi. Tuo yliopistohomman yleisyys johtuu luonnollisesti siitä, että laki on verrattain uusi, ei mistään muusta. Toki yliopistosta tulee varmasti yleensä parempia opettajia sitä en epäile.


"Ja mitä tulee MOLlin ohjelmistopuolen paikkoihin, niin kyllä niissä kuule yleensä halutaan soveltuvaa koulutusta erikseen lueteltujen asioiden lisäksi.
Ja se soveltuva koulutus tuppaa olemaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto."
Ja alempi amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja ylempi amk on ylempi korkeakoulututkinto. Tämä pitää paikkansa etenkin työnhaussa lain mukaan. Oikeudessa häviää jos tulee ilmi, että on ollut syrjintää tuossa. Jos vaativat yliopistotutkintoa jostain tietystä syystä, sanovat sen.

Lue lisää

Ei kieltämättä ole kauhean kivan näköistä, luulin että vika oli jo korjattu.

Aiemmin rivinvaihdot eivät toimineet ollenkaan. Äskeinen viestinikin voi näyttää aika puurolta, mutta klikkaa vastaa viestiin linkkiä niin näet sen oikein.

AMKlainen kirjoitti:

Ei kieltämättä ole kauhean kivan näköistä, luulin että vika oli jo korjattu.

Aiemmin rivinvaihdot eivät toimineet ollenkaan. Äskeinen viestinikin voi näyttää aika puurolta, mutta klikkaa vastaa viestiin linkkiä niin näet sen oikein.

Lue lisää

ole huomannut. Suoraan sanoen: karmeaa puuroa.

luulee ettei tuota kirjoitti:

ole huomannut. Suoraan sanoen: karmeaa puuroa.

Ettei ole tuota huomannut. Koitappas sitä vakiona olevaa näkymää, jossa näkyy kaikki viestit kokonaisuudessaan. Siellä ne eivät sitä puuroa ole, vaan rivinvaihdot näkymään.
Mistäs minä olisin sen tiennyt, kun pidän tätä parempana ja käytän lähinnä tätä.
Olet ilmeisesti niitä kiusaajatyyppejä jotka pyrkivät aina nolaamaan toisia. Valitettavasti heidän takiaan aina silloin tällöin joku ottaa henkensä pois, kun nämä eivät osaa lopettaa kiusaamista ajoissa tai eivät edes ymmärrä olla aloittamatta. Asiallisuus on hyve.

AMKlainen kirjoitti:

"AMK ei ole oikea korkeakoulu. Tutkinto vastaa tasoltaan alasta riippuen 50-80 prosenttisesti alempaa korkeakoulututkintoa."
Millähän lie olet tuonkin laskenut. Sinun mielestäsi AMK-tutkinnot eivät koskaan ole oikeita korkeakoulututkintoja, koska niistä ei koskaan tule samanlaisia kuin yliopistossa. Jos ne olisivat samanlaisia, ei toista tarvittaisi.


"Se mitä sinä uskot, ei ole todiste yliopistoa vastaan, eikä AMK:n puolesta.
Huomaa ettet ole opiskellut yliopistossa."
Huomaa joo, kai siitä etten puolusta yliopiston yksinoikeutta korkeakoulunimitykseen henkeen ja vereen.


"AMKissa sitä opiskellaan tekemällä tehtäviä ja opiskelemalla teoriaa. Niin
sitä oiskellaan myös yliopistossa."
Mikä siinä lukemisessa on niin hankalaa?
AMKlainen: "Nykytilanne on valitettavasti se, että ohjelmoimaan ei opi AMKissa tunneilla, vaan täytyy opettella se homma kunnolla itse. Sama homma yliopistossakin kuitenkin."
Sanoin, että sitä ei opi niillä pikkutehtävillä kummassakaan.

Väitän, että jos vaikka siellä yliopistossakin istut ja teet annetut tehtävät, ei se tee sinusta vielä pätevää ohjelmoijaa. Täytyy olla omaa harrastuneisuutta ja tehdä omia projekteja, jotta oikeasti oppisi käytännössä mitään hyödyllistä. Jos tuota opiskellaan siellä samalla tavalla, miksi se on sitten niin "akateemista"? :P


"AMK-opettajaksi tosiaan pääsee AMK-tutkinnolla, käytännössä useimmilla
vaikuttaisi olevan ylempi korkeakoulututkinto, oikea sellainen."
Sinne ei välttämättä tarvita enää sitäkään, poikkeustapauksessa voidaan ottaa alemmankin amk-tutkinnon suorittanut, joka osaa asiansa erityisen hyvin. Siis tuntiopettajaksi. Tuo yliopistohomman yleisyys johtuu luonnollisesti siitä, että laki on verrattain uusi, ei mistään muusta. Toki yliopistosta tulee varmasti yleensä parempia opettajia sitä en epäile.


"Ja mitä tulee MOLlin ohjelmistopuolen paikkoihin, niin kyllä niissä kuule yleensä halutaan soveltuvaa koulutusta erikseen lueteltujen asioiden lisäksi.
Ja se soveltuva koulutus tuppaa olemaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto."
Ja alempi amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja ylempi amk on ylempi korkeakoulututkinto. Tämä pitää paikkansa etenkin työnhaussa lain mukaan. Oikeudessa häviää jos tulee ilmi, että on ollut syrjintää tuossa. Jos vaativat yliopistotutkintoa jostain tietystä syystä, sanovat sen.

Lue lisää

En ole laskenut. Se on ajatukseni sen perusteella mikä minulla on opiskelusta sekä AMKssa että YOssa.
Sekä sen perusteella, mitä olen lukenut mahdollisista lisävaatimuksista jos haet AMK-tutkinnolla jatko-opintoihin.
...ei tosin paljon YOsta, mutta kuitenkin.
Ja älä ymmärrä tätä väärin: pystyn ylipisto-opintoihin, mutta en samoilla tuloksilla kuin AMKssa.
Eli kun kovasti puhut siitä käytännön kokemuksesta, niin minulla on sitä molemmista, sinulle ei selvästikään ainakaan YOsta, toivottavasti sentään AMKsta, ettet ole ihan pelkkä paskanjauhaja.
Ohjelmoijaksi ei tosiaan oikein tule ainakaan pelkillä AMK-suorituksilla. YOssa olen ollut sen verran vähän, että joku muu voisi kommentoida tämän asian.
En ole kiinnostunut puhumaan paskaa näet. Mutta arvelen että YOn puolelta se ohjelmoijaksi ryhtyminen voisi pelkkien opintojenperusteella onnistua paremmin, mikäli se nyt on homma joka yliopinto-opintojen jälken kiinnostaa eniten.

Olet muuten huomannut varmaan miten oppilaitokset mainostavat noita tutkintojaan AMKssa. Annetaan vaikutelma siitä, että opiskelijasta voi tulla esim ohjelmistosuunnittelija tai ohjelmoja ym koulutuksen jälkeen. Missään ei kuitenkaan sanota sitä, että se ei pelkkien opintojen perusteella onnistu useimmilta. Ja olisi hyvä että opiskelijalla olisi pohjalla aiempia opintoja ja vielä harrastuneisuuttakin.
Tämäkin on asia, jossa mainostus on virallisesti oikein mutta käytännössä menee pieleen.
Kyllä sitä AMK-koulutusta saisi vielä kehittää, ja paskanjauhantaa mainonnan muodossa vähentää.
Muuten ihan hyvä koulu, ei siinä mitään. Ei kuitenkaan yliopisto.

AMKlainen kirjoitti:

Ettei ole tuota huomannut. Koitappas sitä vakiona olevaa näkymää, jossa näkyy kaikki viestit kokonaisuudessaan. Siellä ne eivät sitä puuroa ole, vaan rivinvaihdot näkymään.
Mistäs minä olisin sen tiennyt, kun pidän tätä parempana ja käytän lähinnä tätä.
Olet ilmeisesti niitä kiusaajatyyppejä jotka pyrkivät aina nolaamaan toisia. Valitettavasti heidän takiaan aina silloin tällöin joku ottaa henkensä pois, kun nämä eivät osaa lopettaa kiusaamista ajoissa tai eivät edes ymmärrä olla aloittamatta. Asiallisuus on hyve.

Lue lisää

niin vaikeaa?? Kirjoitin tuossa aiemmin että thread-näkymässä menee puuroksi, muissa ei.
Lisäksi joku on huomannut että aloitus näkyisi oikein myös thread-näkymässä.
Miten minä kiusaan sinua? Paitsi olemalla eri mieltä?
Ja sinäkin voisit olla asiallinen. Muutamat kommenttisi täällä ovat kyllä menneet aika överiksi. Siis jos ovat oikeasti sinun, eivätkä jonkun muun kommentteja.

lukemisessa on kirjoitti:

niin vaikeaa?? Kirjoitin tuossa aiemmin että thread-näkymässä menee puuroksi, muissa ei.
Lisäksi joku on huomannut että aloitus näkyisi oikein myös thread-näkymässä.
Miten minä kiusaan sinua? Paitsi olemalla eri mieltä?
Ja sinäkin voisit olla asiallinen. Muutamat kommenttisi täällä ovat kyllä menneet aika överiksi. Siis jos ovat oikeasti sinun, eivätkä jonkun muun kommentteja.

Lue lisää

Se on aika vaikeaa. Meinaan että tämänkaltaisessa keskustelussa ei kehtaa ihan jokaista viestiä lukea, joten en yksinkertaisesti ole aiemmin tiennyt, että tuo puuroutuu.Tuo kiusaamisjuttu, juuri tuollainen "UUU, Pekka ei tiennyt, että se ja se on sitä ja sitä"- menetelmä on yksi koulukiusaamisen yleinen muoto, jolla pyritään julkisesti nolaamaan toinen. Tuo laskee lapsen itsetuntoa aika tehokkaasti.

AMKlainen kirjoitti:

Se on aika vaikeaa. Meinaan että tämänkaltaisessa keskustelussa ei kehtaa ihan jokaista viestiä lukea, joten en yksinkertaisesti ole aiemmin tiennyt, että tuo puuroutuu.Tuo kiusaamisjuttu, juuri tuollainen "UUU, Pekka ei tiennyt, että se ja se on sitä ja sitä"- menetelmä on yksi koulukiusaamisen yleinen muoto, jolla pyritään julkisesti nolaamaan toinen. Tuo laskee lapsen itsetuntoa aika tehokkaasti.

Lue lisää

ole tarkoittanut käydä itsetuntosi päälle.

en todellakaan kirjoitti:

ole tarkoittanut käydä itsetuntosi päälle.

Kiusaajilla se varsinainen itsetunto-ongelma on. Eivätkä hekään yleensä ymmärrä mitä tekevät.

En minä ole lapsi, enkä puhu tässä itsestäni. Puhuin vain tuosata vanhingollisesta käytöksestä. Toivottavasti ymmärrät. Itseäni kiusattiin joskus lievästi, mutta tunnen joitakin, joita on kiusattu melko vakavasti, ja tiedän asiasta jotain.

Mutta ei sinulla ollut mitään faktoja? Ajattelit vain vähätellä?

AMKlainen kirjoitti:

Kiusaajilla se varsinainen itsetunto-ongelma on. Eivätkä hekään yleensä ymmärrä mitä tekevät.

En minä ole lapsi, enkä puhu tässä itsestäni. Puhuin vain tuosata vanhingollisesta käytöksestä. Toivottavasti ymmärrät. Itseäni kiusattiin joskus lievästi, mutta tunnen joitakin, joita on kiusattu melko vakavasti, ja tiedän asiasta jotain.

Mutta ei sinulla ollut mitään faktoja? Ajattelit vain vähätellä?

Lue lisää

vailla? Faktoja sen suhteen onko sinun itsetuntosi päälle yritetty käydä vai ei?

nyt olet kirjoitti:

vailla? Faktoja sen suhteen onko sinun itsetuntosi päälle yritetty käydä vai ei?

En näköjään mitään, erehdyin luulemaan tätä ylempänä olevaksi työttömyyslukukeskusteluksi.

AMKlainen kirjoitti:

En näköjään mitään, erehdyin luulemaan tätä ylempänä olevaksi työttömyyslukukeskusteluksi.

asia ole missä olet erehtynyt. Mutta haitanneeko tuo.

Siis ei päässyt yliopistoon, vaan AMKiin ja nyt halventaa sitä että olisi parempi mieli? Jotenkin tuossa ei nyt ole järkeä. Miksi hän erityisesti saisi hyvän mielen siitä, että halventaisi omaa kouluaan?

Voi, hellan lettas sentään tuota lasta.

Korvaushoitoon ja äkkiä kirjoitti:

Voi, hellan lettas sentään tuota lasta.

Minulle petos paljastui vasta kun olin lähes kolmekymppinen.

Äitini sanoi minulle lapsena että olin paras koulussa ja urheilussa ja kaikessa mihin ryhdyin. Toiset lapset olivat minua huonompia hänen mielestään. Rumempiakin he olivat kuin minä.

Peruskoulu ja lukio menivät minulla vielä jotenkin mutta sitten kaikki muuttui. Minusta piti tulla menestyvä liikemies tai lääkäri aina sen mukaan mitä amerikkalaista saippuasarjaa äitini katsoi telkkarista.

Mutta ei minusta tullut. Olen katkera. Katkeruus iski tosi pahasti silloin kun minua ei hyväksytty edes ammattikorkeaan opiskelemaan tradenomiksi. Nyt en pääse edes kaupan kassalle töihin vaan elelen rahattomana tuilla.

Paljastin teille paljon itsestäni. Yrittäkää ymmärtää katkeruuteni kaikkia amkilaisia kohtaan. Yritän ensi vuonna vielä uudestaan. Jos en silloinkaan pääse opiskelemaan ...? Yliopistossa olisi ihanaa mutta siitä en uskalla edes haaveilla.

Ketjun aloittaja kirjoitti:

Minulle petos paljastui vasta kun olin lähes kolmekymppinen.

Äitini sanoi minulle lapsena että olin paras koulussa ja urheilussa ja kaikessa mihin ryhdyin. Toiset lapset olivat minua huonompia hänen mielestään. Rumempiakin he olivat kuin minä.

Peruskoulu ja lukio menivät minulla vielä jotenkin mutta sitten kaikki muuttui. Minusta piti tulla menestyvä liikemies tai lääkäri aina sen mukaan mitä amerikkalaista saippuasarjaa äitini katsoi telkkarista.

Mutta ei minusta tullut. Olen katkera. Katkeruus iski tosi pahasti silloin kun minua ei hyväksytty edes ammattikorkeaan opiskelemaan tradenomiksi. Nyt en pääse edes kaupan kassalle töihin vaan elelen rahattomana tuilla.

Paljastin teille paljon itsestäni. Yrittäkää ymmärtää katkeruuteni kaikkia amkilaisia kohtaan. Yritän ensi vuonna vielä uudestaan. Jos en silloinkaan pääse opiskelemaan ...? Yliopistossa olisi ihanaa mutta siitä en uskalla edes haaveilla.

Lue lisää

Onks toi trolli? Voisko tommonen olla oikeesti totta? Selittäs kyllä paljon. Onneks mulla ei oo ollu koskaan paineita vanhempien puolelta. Ei helvetissä, se kusettaa meitä.

kirjoittajalta varmaan joku selventävä lause välistä pois?

Vaikutat siltä kuin olisit ottanut tästä kaikesta aika kovastikin itseesi.
Ei AMK-opinnoissa ole mitään hävettävää, ei täällä siitä ole kyse. Enkä usko
että kukaan on väittänytkään sellaista.

jäänyt kirjoitti:

kirjoittajalta varmaan joku selventävä lause välistä pois?

Vaikutat siltä kuin olisit ottanut tästä kaikesta aika kovastikin itseesi.
Ei AMK-opinnoissa ole mitään hävettävää, ei täällä siitä ole kyse. Enkä usko
että kukaan on väittänytkään sellaista.

Lue lisää

Tässä vähän aikaa sitten olimme porukalla kartsalla kun eläkkeelle jäänyt ruotsin opemme tuli jututtamaan meitä tämän kevään ylioppilaita. Tietysti hän tiedusteli uteliaana ihmisenä meidän jatko-opintojamme. Oli kyllä noloa, kun eräälle meistä hän tokaisi: Mutta ei kai Varkaudessa ole yliopistoa. Tämän hän sanoi kun yksi meistä sanoi aloittavansa korkeakouluopinnot Varkaudessa.

Tarkkanäköinen ope joka ei varmaan tarkoittanut pahaa mutta tilanne oli kyllä tosi nolo. Siinä sitten nikoteltiin ja yritettiin korjata tapahtunut vahinko.

Nolo tilanne kirjoitti:

Tässä vähän aikaa sitten olimme porukalla kartsalla kun eläkkeelle jäänyt ruotsin opemme tuli jututtamaan meitä tämän kevään ylioppilaita. Tietysti hän tiedusteli uteliaana ihmisenä meidän jatko-opintojamme. Oli kyllä noloa, kun eräälle meistä hän tokaisi: Mutta ei kai Varkaudessa ole yliopistoa. Tämän hän sanoi kun yksi meistä sanoi aloittavansa korkeakouluopinnot Varkaudessa.

Tarkkanäköinen ope joka ei varmaan tarkoittanut pahaa mutta tilanne oli kyllä tosi nolo. Siinä sitten nikoteltiin ja yritettiin korjata tapahtunut vahinko.

Lue lisää

Openne sanoi niin kuin asiat ovat. Ehkä ystävänne osaa seuraavalla kerralla kertoa asioiden oikean laidan.

Totuus inhottaa eräitä kirjoitti:

Openne sanoi niin kuin asiat ovat. Ehkä ystävänne osaa seuraavalla kerralla kertoa asioiden oikean laidan.

Kyseessähän on dementoituneen, höperön vanhuksen ihmettely. Eikö tuolla maalaiskylällä ole edes omaa sanomalehteä, josta tämä "akateeminen" opettaja olisi voinut hieman sivistää itseään?

Nolottaa mummon puolesta kirjoitti:

Kyseessähän on dementoituneen, höperön vanhuksen ihmettely. Eikö tuolla maalaiskylällä ole edes omaa sanomalehteä, josta tämä "akateeminen" opettaja olisi voinut hieman sivistää itseään?

Lue lisää

niin vähissä, että poikkeavat käsitykset on dementikon juttua?
Akateeminen opettaja oli aivan oikeassa. Joskus lasten on vain vaikea hyväksyä mitä auktoriteetti sanoo.

on perustelut kirjoitti:

niin vähissä, että poikkeavat käsitykset on dementikon juttua?
Akateeminen opettaja oli aivan oikeassa. Joskus lasten on vain vaikea hyväksyä mitä auktoriteetti sanoo.

Lue lisää

Liian usein eri piireissä auktoriteettihenkilöt ovat paljastuneet hyväksikäyttäjiksi...Myöskään auktoriteetti ei välttämättä ole oikeassa.Mitä sanot Suomen laista? Eikö se ole auktoriteetti? Opetusministeriö? Sanovat että AMK on korkeakoulu. Miksi et hyväksy sitä kun kuitenkin ilmeisesti olet auktoriteettiuskoinen.

on perustelut kirjoitti:

niin vähissä, että poikkeavat käsitykset on dementikon juttua?
Akateeminen opettaja oli aivan oikeassa. Joskus lasten on vain vaikea hyväksyä mitä auktoriteetti sanoo.

Lue lisää

Eiköhän kannata jättää katkeroituneen eläkeläisen jorinat ihan omaan arvoonsa. Mitä siitäkin tulisi, jos ottaisi jokaisen näistä tekstiviestipalstojen tukkijista tosissaan? (kuten sanottua, ilmeisesti se paikallinen sanomalehti puuttuu, johon näitä katkeruuksia lähetellä, siksi pitää kiukutella nuorille) =)

Ja akateemisella RUOTSINkielenopettajalla taitaa olla bättraamisen paikka suomenkielessä - liekö edes äidinkielensä? Ilmeisesti päässyt yliopistoon ruotsikiintiön kautta, kun ymmärryksessä on näin vakavia vajeita. Orientoituukohan edes aikaan ja paikkaan?

AMKlainen kirjoitti:

Liian usein eri piireissä auktoriteettihenkilöt ovat paljastuneet hyväksikäyttäjiksi...Myöskään auktoriteetti ei välttämättä ole oikeassa.Mitä sanot Suomen laista? Eikö se ole auktoriteetti? Opetusministeriö? Sanovat että AMK on korkeakoulu. Miksi et hyväksy sitä kun kuitenkin ilmeisesti olet auktoriteettiuskoinen.

Lue lisää

vainen. Olet koko ajan hokenut sitä kuinka AMk on virallisesti korkeakoulu. Älä nyt toki käännä asiaa itseäsi vastaan.

ei aikaa turhuuksiin kirjoitti:

Eiköhän kannata jättää katkeroituneen eläkeläisen jorinat ihan omaan arvoonsa. Mitä siitäkin tulisi, jos ottaisi jokaisen näistä tekstiviestipalstojen tukkijista tosissaan? (kuten sanottua, ilmeisesti se paikallinen sanomalehti puuttuu, johon näitä katkeruuksia lähetellä, siksi pitää kiukutella nuorille) =)

Ja akateemisella RUOTSINkielenopettajalla taitaa olla bättraamisen paikka suomenkielessä - liekö edes äidinkielensä? Ilmeisesti päässyt yliopistoon ruotsikiintiön kautta, kun ymmärryksessä on näin vakavia vajeita. Orientoituukohan edes aikaan ja paikkaan?

Lue lisää

ruotsinkielen opettajan kohdalla ole vielä suuri, mutta kun puhutaan kokonaisesta joukosta nuoria, jotka eivät oikein orientoidu aikaan ja paikkaan tuon AMK-uskonsa kanssa, niin se on asia josta kannattaa olla huolissaan.

yhden kirjoitti:

ruotsinkielen opettajan kohdalla ole vielä suuri, mutta kun puhutaan kokonaisesta joukosta nuoria, jotka eivät oikein orientoidu aikaan ja paikkaan tuon AMK-uskonsa kanssa, niin se on asia josta kannattaa olla huolissaan.

Lue lisää

Kommentin sanonut opemme ei ole dementoitunut vaan terve ja vireä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän on aina ollut mukavalla tavalla ironinen. Nyt ironia oli kuitenkin sitä luokkaa, että ystäväni ja me muutkin menimme hämillemme. Onko vika opon vai kenen, kun näin kävi? Lukiollemme on tärkeää saada mahdollisimman moni kirjoittaneista korkeakouluopiskelijoiksi. Kyseessä on jokin tilastoasia tai muu kansallinen vertailu, jolla lukioiden tekemää tulosta verrataan. Varmaan muilla lukioilla on sama tilanne.

Itse olen sitä mieltä, että lukio valmistaa opiskelijoita korkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Itse aloitan opinnot tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa. Aika moni muukin pääsi yliopistoon mutta valtaosa tuoreista ylioppilaista aloittaa ammattikorkeassa. Hyvä, että meidän koulustamme saa valmiudet jatko-opintoihin ja menestymme keskimääräistä paremmin.

Vanhemmalle väelle korkeakoulu-uudistus ei ole vielä auennut. Varmaan juuri siksi opemmekin sanoi, mitä sanoi. Mutta kukaan ei varmaan voi kuitenkaan kiistää sitä tosiasiaa, että vain yliopistoista valmistuu maistereita, jotka voivat jatkaa vielä opintojaan lisensiaateiksi ja tohtoreiksi asti. Noita oppiarvoja vanhemmat ihmiset ja opettajat arvostavat.

Nolostunut kirjoitti:

Kommentin sanonut opemme ei ole dementoitunut vaan terve ja vireä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän on aina ollut mukavalla tavalla ironinen. Nyt ironia oli kuitenkin sitä luokkaa, että ystäväni ja me muutkin menimme hämillemme. Onko vika opon vai kenen, kun näin kävi? Lukiollemme on tärkeää saada mahdollisimman moni kirjoittaneista korkeakouluopiskelijoiksi. Kyseessä on jokin tilastoasia tai muu kansallinen vertailu, jolla lukioiden tekemää tulosta verrataan. Varmaan muilla lukioilla on sama tilanne.

Itse olen sitä mieltä, että lukio valmistaa opiskelijoita korkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Itse aloitan opinnot tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa. Aika moni muukin pääsi yliopistoon mutta valtaosa tuoreista ylioppilaista aloittaa ammattikorkeassa. Hyvä, että meidän koulustamme saa valmiudet jatko-opintoihin ja menestymme keskimääräistä paremmin.

Vanhemmalle väelle korkeakoulu-uudistus ei ole vielä auennut. Varmaan juuri siksi opemmekin sanoi, mitä sanoi. Mutta kukaan ei varmaan voi kuitenkaan kiistää sitä tosiasiaa, että vain yliopistoista valmistuu maistereita, jotka voivat jatkaa vielä opintojaan lisensiaateiksi ja tohtoreiksi asti. Noita oppiarvoja vanhemmat ihmiset ja opettajat arvostavat.

Lue lisää

välillä?

Soitin tässä erääseen oppilaitokseen kysyäkseni kuinkas se muuntokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi oikein menee, paljonko tulisi täydentäviä opintoja suoritettavaksi ym.

Kysyin samalla virkailijan mielipidettä siitä ovatko AMK-insinöörin ja tekniikan kandidaatin tutkinnot samanvertaiset, kun kerran näitä lisäopintoja joutuu suorittamaan.

Virkailija sanoi että tekniikan kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja AMK-insinöörin tutkinto alempi. Se mistä koulusta opinnot ovat vaikuttaa kuulemma asiaan.
Ihmettelin asiaa hänelle hiukan kun itselläni oli toisenlainen käsitys, ja hetken asiaa tarkistettuaan totesi olleensa väärässä.

Tämä ihminen ei ollut ainakaan äänen perusteella vanha vaan tavallinen aikuisiässä oleva oppilaitoksen työntekijä.
.....

Ja jos tämä henkilö nyt lukee tämän jutun täältä, niin tarkoitus ei ole loukata häntä, vaan osoittaa että näissä tutkinto- ym. aisoissa voi joskus olla pientä hämminkiä niilläkin, joilla asia pitäisi olla hallussa.
Ymmärrän hyvin että jos muuntokoulutukseen tulevat opiskelijat joutuvat suorittamaan täydentäviä opintoja, niin totta kai se tutkinto josta "tullaan" vaikuttaa alemmalta.
Ja ainakin omasta mielestäni sitä hiukan onkin tällaisesta vinkkelistä tarkasteltuna.

ei-vanhemman väen kirjoitti:

välillä?

Soitin tässä erääseen oppilaitokseen kysyäkseni kuinkas se muuntokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi oikein menee, paljonko tulisi täydentäviä opintoja suoritettavaksi ym.

Kysyin samalla virkailijan mielipidettä siitä ovatko AMK-insinöörin ja tekniikan kandidaatin tutkinnot samanvertaiset, kun kerran näitä lisäopintoja joutuu suorittamaan.

Virkailija sanoi että tekniikan kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja AMK-insinöörin tutkinto alempi. Se mistä koulusta opinnot ovat vaikuttaa kuulemma asiaan.
Ihmettelin asiaa hänelle hiukan kun itselläni oli toisenlainen käsitys, ja hetken asiaa tarkistettuaan totesi olleensa väärässä.

Tämä ihminen ei ollut ainakaan äänen perusteella vanha vaan tavallinen aikuisiässä oleva oppilaitoksen työntekijä.
.....

Ja jos tämä henkilö nyt lukee tämän jutun täältä, niin tarkoitus ei ole loukata häntä, vaan osoittaa että näissä tutkinto- ym. aisoissa voi joskus olla pientä hämminkiä niilläkin, joilla asia pitäisi olla hallussa.
Ymmärrän hyvin että jos muuntokoulutukseen tulevat opiskelijat joutuvat suorittamaan täydentäviä opintoja, niin totta kai se tutkinto josta "tullaan" vaikuttaa alemmalta.
Ja ainakin omasta mielestäni sitä hiukan onkin tällaisesta vinkkelistä tarkasteltuna.

Lue lisää

Oulun yliopistossa voi suorittaa tekniikan alalla myös alemman korkeakoulututkinnon, mutta oululaisten kandien tai edes dippainssien työllistymiset ei ole samaa luokkaa kuin Helsingistä valmistuneilla amk-insinööreillä.

Eli eii pitäisi verrata pelkästään tutkintoa, sillä työpaikka löytyy paremmin sille, jolla on työelämään hyvät yhteydet jo opiskeluaikana. Vertaa eri oppilaitosten työllistymislukuja, niin saat oikeaa osviittaa.

No jo Oulusta kirjoitti:

Oulun yliopistossa voi suorittaa tekniikan alalla myös alemman korkeakoulututkinnon, mutta oululaisten kandien tai edes dippainssien työllistymiset ei ole samaa luokkaa kuin Helsingistä valmistuneilla amk-insinööreillä.

Eli eii pitäisi verrata pelkästään tutkintoa, sillä työpaikka löytyy paremmin sille, jolla on työelämään hyvät yhteydet jo opiskeluaikana. Vertaa eri oppilaitosten työllistymislukuja, niin saat oikeaa osviittaa.

Lue lisää

Miten viestisi liittyy edellisen vastauksen aiheeseen?

Mikset laittanut niitä lukuja suoraan tänne viitteiden kera?
Kun olet jo kerran työn tehnyt. Vai oletko?
Vai onko kyseessä tyypillinen AMK-uskiksen esiintyminen,
josta puuttuu todellisuuspohja?

AMKlainen kirjoitti:

Siis ei päässyt yliopistoon, vaan AMKiin ja nyt halventaa sitä että olisi parempi mieli? Jotenkin tuossa ei nyt ole järkeä. Miksi hän erityisesti saisi hyvän mielen siitä, että halventaisi omaa kouluaan?

Lue lisää

Et nyt ihan hoksannut. "Kaveri" tarkoitti tässä tapauksessa tosiaan kaveria. Ei itseä.

"Mutta sitten on toinen ääripää, jonka ei pitäisi siellä olla."

Meidän luokassa on yksi opiskelija, josta en voi ymmärtää, mitä kummaa se täällä tekee. Siitä ei saa nuorisotyönohjaajaa kirveelläkään, se on sen verran epäsosiaalinen, aina kaikesta mahdollisesta valittava vatipää. Ei semmosta saa päästää millekään alalle, missä ihmisten kanssa pitää olla tekemisissä... Lisäksi se on älyttömän laiska tai tyhmä, puolet kursseista oli viime vuonnakin rästissä.

"Nykyään ei tunneilla ole läsnäolopakkoa, se on outoa."

Meilläkään ei ole läsnäolopakkoa, mutta lisätehtäviä saa, jos on alle 80 % tunneista paikalla :D Eli se läsnäolopakottomuus on meillä vaan yks turha sana. No, hyvä näin. Kannustaa lintsareitakin olemaan tunneilla.

Olisi jo aikakin saada kauppakorkeakoululle ja muille ammattikorkeakouluille niille kuuluva arvostus. Ihan turhaa tällainen yliopistojen näennäisen paremmuuden hehkuttaminen ja korkeakoulujen mollaaminen.

viestin, ja sen perusteella puhut jostain mututuntumasta?

Ovatko kaikki AMKilaiset noin ... yksinkertaisia?
Toki jos AMK-usko auttaa sinua opiskelemaan,
niin älä toki luovu uskostasi.

ihmisten laatima, eikä tarkoita sitä että kaikki ovat lain
oikeellisuudesta yksimielisiä.
Varsinkaan jos käytäntö on
osoittanut että olisi syytä olla eri mieltä.

Samaa mieltä kirjoitti:

Olisi jo aikakin saada kauppakorkeakoululle ja muille ammattikorkeakouluille niille kuuluva arvostus. Ihan turhaa tällainen yliopistojen näennäisen paremmuuden hehkuttaminen ja korkeakoulujen mollaaminen.

Lue lisää

tutkintosotana tunnettu selkkaus laajeni koskemaan kaikkia oppilaitoksia.
Ammattioppilaitokset alkoivat vaatia niille kuuluvaa kunnioitusta ammattikorkeakouluina ja merkantit mykistyivät myrtyneinä väitteeseen ettei heidän tutkintonsa olisi saman
arvoinen kuin kauppakorkeasta tulleilla.
Lähihoitajat ja sairaanhoitajat ilmoittivat aivan ehdottomasti tutkintojensa olevan
lääkärin tutkintojen veroisia, ja että itse asiassa HE ovat niitä, jotka antavat
ohjeet lääkärille.

[väistelee lentäviä tutkintotodistuksia..]

Lisää uutisia etukäteen määrittelemättömänä ajankohta.

_xXx_ kirjoitti:

ihmisten laatima, eikä tarkoita sitä että kaikki ovat lain
oikeellisuudesta yksimielisiä.
Varsinkaan jos käytäntö on
osoittanut että olisi syytä olla eri mieltä.

Lue lisää

"Yliopistoihin amk-opintoja suunnittelevista tuskin on mutta eikö niihinkin olisi järkevämpää ainakin yrittää."

Tämä on ehkä yksi käsittämättömimmistä ja naurettavimmista väitteistä minkä olen pitkään aikaan kuullut :D :D Ei voi kun ihmetellä missä ihmeen tynnyrissä tämänkin lauseen kirjoittaja oikein asuu, aikalailla tuntuu nimittäin olevan todellisuus hukassa. Ei sillä, niin se näkyy olevan täällä monella muullakin, mutta tuossa lauseessa se oikein tosissaan kiteytyy.
Tiedän vaikka ja kuinka monta tapausta, joissa ovet yliopistoon ovat auenneet, mutta amk:hon ei vaan sisään pääse vaikka kuinka yrittäisi. Moni kun tosiaan ensisijaisesti haluaa amk:hon, ei se suinkaan niin ole, että jokaisella on yliopisto tähtäimessään ensisijaisesti. Paljon tiedän myös niitä, jotka pääsivät molempiin, mutta valitsivat amk:n. Itse olen yksi tällaisista henkilöistä. Ja juuri siksi ylläolevan kaltaiset väitteet kuulostavat niin utopistisilta että ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Tällä hetkellä lähinnä menee kyllä enemmän naurun puolelle. :D Oikeasti nyt jotain rajaa tuossa asioiden yksinkertaistamisessa!

:D kirjoitti:

"Yliopistoihin amk-opintoja suunnittelevista tuskin on mutta eikö niihinkin olisi järkevämpää ainakin yrittää."

Tämä on ehkä yksi käsittämättömimmistä ja naurettavimmista väitteistä minkä olen pitkään aikaan kuullut :D :D Ei voi kun ihmetellä missä ihmeen tynnyrissä tämänkin lauseen kirjoittaja oikein asuu, aikalailla tuntuu nimittäin olevan todellisuus hukassa. Ei sillä, niin se näkyy olevan täällä monella muullakin, mutta tuossa lauseessa se oikein tosissaan kiteytyy.
Tiedän vaikka ja kuinka monta tapausta, joissa ovet yliopistoon ovat auenneet, mutta amk:hon ei vaan sisään pääse vaikka kuinka yrittäisi. Moni kun tosiaan ensisijaisesti haluaa amk:hon, ei se suinkaan niin ole, että jokaisella on yliopisto tähtäimessään ensisijaisesti. Paljon tiedän myös niitä, jotka pääsivät molempiin, mutta valitsivat amk:n. Itse olen yksi tällaisista henkilöistä. Ja juuri siksi ylläolevan kaltaiset väitteet kuulostavat niin utopistisilta että ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Tällä hetkellä lähinnä menee kyllä enemmän naurun puolelle. :D Oikeasti nyt jotain rajaa tuossa asioiden yksinkertaistamisessa!

Lue lisää

Se kuulemma pidentää ikää ja kohtenaa elämänlaatua, samoin usko.

YHDEN kirjoitti:

viestin, ja sen perusteella puhut jostain mututuntumasta?

Ovatko kaikki AMKilaiset noin ... yksinkertaisia?
Toki jos AMK-usko auttaa sinua opiskelemaan,
niin älä toki luovu uskostasi.

Lue lisää

Olen lukenut suunnilleen koko keskustelun, enkä sieltä muita perusteluja tuolle puppuväitteelle (jota vastaan ovat ainakin laki, KELA ja Opetushallitus) ole löytänyt kuin että "mutQ ne oli vielä viime vuosikymmenellä opistoja" (ainakin täällä opetussuunnitelma muuttui aika tavalla vaihdoksessa, joten ei ole pätevä perustelu) tai "mutQ me ollaan niinQ parempii niin eihän ziiz AMK voi niinQ olla korkeekoulu" (mihin kastiin kuuluu myös tuo sinun viestisi). Ole hyvä ja etsi mulle täältä pätevä perustelu, miksi ammattikorkeakoulu ei olisi korkeakoulu, niin syön sanani. Jännää ettei yliopistossa opeteta perustelemaan ja viittaamaan.

Körttityttö kirjoitti:

Olen lukenut suunnilleen koko keskustelun, enkä sieltä muita perusteluja tuolle puppuväitteelle (jota vastaan ovat ainakin laki, KELA ja Opetushallitus) ole löytänyt kuin että "mutQ ne oli vielä viime vuosikymmenellä opistoja" (ainakin täällä opetussuunnitelma muuttui aika tavalla vaihdoksessa, joten ei ole pätevä perustelu) tai "mutQ me ollaan niinQ parempii niin eihän ziiz AMK voi niinQ olla korkeekoulu" (mihin kastiin kuuluu myös tuo sinun viestisi). Ole hyvä ja etsi mulle täältä pätevä perustelu, miksi ammattikorkeakoulu ei olisi korkeakoulu, niin syön sanani. Jännää ettei yliopistossa opeteta perustelemaan ja viittaamaan.

Lue lisää

Ymmärrys valitettavasti on vielä hitaampi.

Ammattikorkeakoulusta valmistutaan ammattikorkeakoulututkinnolla, joka on muodollisesti ALEMPI korkeakoututkinto. Käytännössä lisäopinnot jopa samalla alalla vaativat täydentäviä opintoja kun halutaan opiskella OIKEA korkeakoulututkinto. Eli siis ylempi korkeakoulututkinto.

Se että laki on tehnyt ammattikorkeakoulusta virallisesti korkeakoulun, ei tarkoita sitä että kaikki ovat lain hyvyydestä samaa mieltä. Käytäntö on selvästi näyttänyt ettei siihen ole mitään syytä.
Täällä on myös viittaus sellaiseen tutkimukseen, et ilmeisesti vaivautunut lukemaan SITÄKÄÄN. Samoin viittaus puhelinkeskusteluun korkeakoulussa
toimivan henkilön kanssa, joka itse sekoitti asiat keskenään.

Sairaanhoitajan tutkinto lienee korkeakoulututkinto, samoin lääkärin. Veikkaanpa että käytännön töissä on hiukan vielä eroa. Mutta sinä varmasti olet sitä mieltä että
sairaanhoitaja on pätevämpi kuin lääkäri. Minä en ole, pahoittelen.

Minun puolestani saat uskoa AMK-tutkintosi paremmuuteen verrattuna kaikkiin muihin
tutkintoihin, se ei tee kenestäkään muusta idioottia kuin sinusta.
Samoin sen jankkaaminen että kun se AMK nyt on korkeakoulu, niin..plää plää
Sillä mitä sillä tittelillä tekee on merkitystä, samoin sillä minkälaista porukkaa ahjosta
valmistuu. Toki myös stereotypioilla ja vanhoilla mielikuvilla. Käytäntö kertoo
sen millaisiin töihin tutkinto antaa oikeasti valmiuden.

Ryhdyn nyt jatkamaan AMK-opintojani, mutta en kuvittele opiskelevani
yliopistossa ja valmistuvani maisteriksi. Jos joskus haluan moisen tittelin,
se tietää jatko-opintoja.
Ja.. itse asiassa tätä keskustelua seurattuani ja koulussa oltuani,
on alkanut tuntua siltä, että olisi pitänyt käydä se opistopuoli
aikoinaan tekniikasta.

Plussaa (joskin kyseenalaista sellaista) annan AMKlaisille siitä, että moni oikeasti luulee käyneensä läpi jonkun harvardin - tämä koskee ensisijaisesti näitä liiketaloutta ym. opiskelleita.

Olin kerran kuulemassa tilanteen, jossa AMKlainen koulutusta kysyttäessä sanoi että hänellä on kansainvälinen koulutus. Ja hän oli siis opiskellut AMKssa kv liketaloutta..

No kerran keskustelimme sitten jostain aika basic finanssimaailman kuvioista, eihän tällä ollut hajuakaan yhtään mistään. Hän totesikin että toisaalta hänellä on helvetin hyvät käytännön valmiudet kovaan bisnekseen, kai tarkoitti tällä exceliä ja pp:tä, joiden sujuva osaaminen onkin ihan merkittävä juttu - mutta kun ei se kauheasti auta, että osaa tehdä värikkään ja fiksun näköisen taulukon kun sisältöön ei saa painoa. Siis ei mitään painoa.

Mutta ei se estä näitä kansainvälisesti koulutettuja, heillä on itsevarmuutta, koska heille on koulun penkillä opetettu että he ovat kova juttu. Jo sen, että joku sellaista scheissea uskoo, on merkki niin suuresta naiiviuudesta, ettei sellaisen kuuluisi mihinkään aikuisten töihin päästäkään.

KTM VTM kirjoitti:

Plussaa (joskin kyseenalaista sellaista) annan AMKlaisille siitä, että moni oikeasti luulee käyneensä läpi jonkun harvardin - tämä koskee ensisijaisesti näitä liiketaloutta ym. opiskelleita.

Olin kerran kuulemassa tilanteen, jossa AMKlainen koulutusta kysyttäessä sanoi että hänellä on kansainvälinen koulutus. Ja hän oli siis opiskellut AMKssa kv liketaloutta..

No kerran keskustelimme sitten jostain aika basic finanssimaailman kuvioista, eihän tällä ollut hajuakaan yhtään mistään. Hän totesikin että toisaalta hänellä on helvetin hyvät käytännön valmiudet kovaan bisnekseen, kai tarkoitti tällä exceliä ja pp:tä, joiden sujuva osaaminen onkin ihan merkittävä juttu - mutta kun ei se kauheasti auta, että osaa tehdä värikkään ja fiksun näköisen taulukon kun sisältöön ei saa painoa. Siis ei mitään painoa.

Mutta ei se estä näitä kansainvälisesti koulutettuja, heillä on itsevarmuutta, koska heille on koulun penkillä opetettu että he ovat kova juttu. Jo sen, että joku sellaista scheissea uskoo, on merkki niin suuresta naiiviuudesta, ettei sellaisen kuuluisi mihinkään aikuisten töihin päästäkään.

Lue lisää

Jo se, että ihmiset oikeasti kirjoittavat täällä niin uskomatonta scheissea on merkki niin suuresta ylimielisyydestä, ettei tällaisilla ihmisillä kamalasti koulutustittelit paina kun sivistyneisyys näkyy jo kirjoituksista läpi.

Olkoon vaikka kuinka raaka bisnesmaailma ja blaablaa, siitä huolimatta tässä keskustelussa on nähtävissä niin kuvottavaa ylenkatsetta toisia ihmisiä kohtaan että sitä ei voi perustella millään. Oksettavaa.

I can feel it kirjoitti:

Jo se, että ihmiset oikeasti kirjoittavat täällä niin uskomatonta scheissea on merkki niin suuresta ylimielisyydestä, ettei tällaisilla ihmisillä kamalasti koulutustittelit paina kun sivistyneisyys näkyy jo kirjoituksista läpi.

Olkoon vaikka kuinka raaka bisnesmaailma ja blaablaa, siitä huolimatta tässä keskustelussa on nähtävissä niin kuvottavaa ylenkatsetta toisia ihmisiä kohtaan että sitä ei voi perustella millään. Oksettavaa.

Lue lisää

että heidän uskonsa kyseenalaistetaan. Niin kuin muillakin uskovaisilla.

tuohtua siitä, kirjoitti:

että heidän uskonsa kyseenalaistetaan. Niin kuin muillakin uskovaisilla.

Ja yliopistolaisillako ei sitten taipumusta tällaiseen ole? :D Kyllä se on ihan molemminpuolista tästä keskustelusta päätellen :D

siis... kirjoitti:

Ja yliopistolaisillako ei sitten taipumusta tällaiseen ole? :D Kyllä se on ihan molemminpuolista tästä keskustelusta päätellen :D

viestit omien suodattimiesi läpi. :->

Itse en ole yliopistoväkeä, mutta aivan riittävän usein törmännyt näihin ammattikorkeakoulussa opiskelevien tai sieltä juuri valmistuneiden suuriin
puheisiin ja pieniin tekoihin.
Itse asiassa vaikuttaa siltä että mitä suuremmat ja kovaäänisemmät puheet,
sen heikommat opintosuoritukset.

"Toiset työnantajat arvostavat AMK-osaajia, toiset yliopiston teoreetikkoja." Kirjoittaja voi olla vain amk:sta, jos hänellä on tämä käsitys. Yliopistotutkinnon suorittaneiden leimaaminen teoreetikoiksi osoittaa täydellistä tietämättömyyttä yliopistotutkintojen sisällöstä. Onko lääketieteen lisensiaatti teoreetikko ? Entä rakennustekniikan diplomi-insinööri ? Lakimies ?

varmaan lukenut kirjoitti:

viestit omien suodattimiesi läpi. :->

Itse en ole yliopistoväkeä, mutta aivan riittävän usein törmännyt näihin ammattikorkeakoulussa opiskelevien tai sieltä juuri valmistuneiden suuriin
puheisiin ja pieniin tekoihin.
Itse asiassa vaikuttaa siltä että mitä suuremmat ja kovaäänisemmät puheet,
sen heikommat opintosuoritukset.

Lue lisää

Itse taas en ole amk-väkeä, mutta silti kuka tahansa tätä keskustelua seurannut näkee että molemmissa päissä on taipumusta naurettavan suuriin puheisiin ja toisten ylenkatsomiseen. Turha syyttää vain toisia, ihan hyvä itse kullekin on joskus katsoa peiliin.

molemmilla kirjoitti:

Itse taas en ole amk-väkeä, mutta silti kuka tahansa tätä keskustelua seurannut näkee että molemmissa päissä on taipumusta naurettavan suuriin puheisiin ja toisten ylenkatsomiseen. Turha syyttää vain toisia, ihan hyvä itse kullekin on joskus katsoa peiliin.

Lue lisää

tällaisessa keskustelussa siihen tuppaa moisia piirteitä tulemaan.
Ihan kaikkea ei kannattane ottaa tosissaan.

Ja tässä keskustelussa voi hyvin olla myös porukkaa, joilla
ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa, kunhan vaan osallistuvat
ottelemisen ilosta "tapahtumaan".

ajatuskyvyn pienuutta kirjoitti:

"Toiset työnantajat arvostavat AMK-osaajia, toiset yliopiston teoreetikkoja." Kirjoittaja voi olla vain amk:sta, jos hänellä on tämä käsitys. Yliopistotutkinnon suorittaneiden leimaaminen teoreetikoiksi osoittaa täydellistä tietämättömyyttä yliopistotutkintojen sisällöstä. Onko lääketieteen lisensiaatti teoreetikko ? Entä rakennustekniikan diplomi-insinööri ? Lakimies ?

Lue lisää

Surkuhupaisaa miten luulevat olevansa jotain ihme osaajia ja toisaalta yliopistoista valmistuvan ainoastaan tutkijoita.. :D

Kyllä työnantaja arvostaa koulutusta, mitä vaativampaa sen parempi. Persoonasta tietysti paljon kiinni, mutta alkuasetelmassa amk:lla on lunta tuvassa jo 6-0.

jepjepjep kirjoitti:

Surkuhupaisaa miten luulevat olevansa jotain ihme osaajia ja toisaalta yliopistoista valmistuvan ainoastaan tutkijoita.. :D

Kyllä työnantaja arvostaa koulutusta, mitä vaativampaa sen parempi. Persoonasta tietysti paljon kiinni, mutta alkuasetelmassa amk:lla on lunta tuvassa jo 6-0.

Lue lisää

Aattelepa niitä surkuhupaisia tapauksia, jotka jäävät pelkällä ammattikoulu- tai lukiopohjalla rannalle ruikuttamaan. :D

varmaan lukenut kirjoitti:

viestit omien suodattimiesi läpi. :->

Itse en ole yliopistoväkeä, mutta aivan riittävän usein törmännyt näihin ammattikorkeakoulussa opiskelevien tai sieltä juuri valmistuneiden suuriin
puheisiin ja pieniin tekoihin.
Itse asiassa vaikuttaa siltä että mitä suuremmat ja kovaäänisemmät puheet,
sen heikommat opintosuoritukset.

Lue lisää

yliopistoväkeä, ja olen havainnut myös "omissa riveissäni" paljon patsastelijoita, joilla ei todellakaan olisi siihen varaa. Näille patsastelijoille riittää saavutukseksi pelkkä yliopistoon pääseminen, aivan kuin mikään muu ei olisi arvokasta. Myös meidän kohdalla pitaa paikkansa se, että mitä heikommat opiskelusaavutukset sitä suuremmat patsastelut. Ns. fiksut opiskelijat (myös AMK:ssa) ovat niitä, jotka eivät alennu tällaisiin keskusteluihin ollenkaan - he arvostavat itseään ja omia suorituksiaan sekä antavat arvoa myös muiden (myös AMK:ssa opiskelevien ) suorituksille ja saavutuksille . Ei tarvitse alentua mollaamaan muita nostaakseen omaa arvoaan ja itsetuntoaan!
Välillä nämä keskustelut ovat pelkkää loan heittämistä ja toisten parjaamista todella alhaisella tasolla. Hävettää...

olen taas kirjoitti:

yliopistoväkeä, ja olen havainnut myös "omissa riveissäni" paljon patsastelijoita, joilla ei todellakaan olisi siihen varaa. Näille patsastelijoille riittää saavutukseksi pelkkä yliopistoon pääseminen, aivan kuin mikään muu ei olisi arvokasta. Myös meidän kohdalla pitaa paikkansa se, että mitä heikommat opiskelusaavutukset sitä suuremmat patsastelut. Ns. fiksut opiskelijat (myös AMK:ssa) ovat niitä, jotka eivät alennu tällaisiin keskusteluihin ollenkaan - he arvostavat itseään ja omia suorituksiaan sekä antavat arvoa myös muiden (myös AMK:ssa opiskelevien ) suorituksille ja saavutuksille . Ei tarvitse alentua mollaamaan muita nostaakseen omaa arvoaan ja itsetuntoaan!
Välillä nämä keskustelut ovat pelkkää loan heittämistä ja toisten parjaamista todella alhaisella tasolla. Hävettää...

Lue lisää

En olisi voinut paremmin sanoa!

olen taas kirjoitti:

yliopistoväkeä, ja olen havainnut myös "omissa riveissäni" paljon patsastelijoita, joilla ei todellakaan olisi siihen varaa. Näille patsastelijoille riittää saavutukseksi pelkkä yliopistoon pääseminen, aivan kuin mikään muu ei olisi arvokasta. Myös meidän kohdalla pitaa paikkansa se, että mitä heikommat opiskelusaavutukset sitä suuremmat patsastelut. Ns. fiksut opiskelijat (myös AMK:ssa) ovat niitä, jotka eivät alennu tällaisiin keskusteluihin ollenkaan - he arvostavat itseään ja omia suorituksiaan sekä antavat arvoa myös muiden (myös AMK:ssa opiskelevien ) suorituksille ja saavutuksille . Ei tarvitse alentua mollaamaan muita nostaakseen omaa arvoaan ja itsetuntoaan!
Välillä nämä keskustelut ovat pelkkää loan heittämistä ja toisten parjaamista todella alhaisella tasolla. Hävettää...

Lue lisää

pätee yleisemminkin ihmisiin. Mutta jokin kirjoituksessasi hiukan häiritsee...
Olisko se SE, että sinulla on kova tarve hiljentää joku?
Taitaa olla taas joku AMK-uskis asialla.

varmasti kirjoitti:

pätee yleisemminkin ihmisiin. Mutta jokin kirjoituksessasi hiukan häiritsee...
Olisko se SE, että sinulla on kova tarve hiljentää joku?
Taitaa olla taas joku AMK-uskis asialla.

Lue lisää

hiljentää ketään , vaan enemmänkin tarve hiljentää kirjoittajat hieman ajattelemaan. En myöskään ole AMK:n opiskelija, vaan opiskelupaikkani on yliopistossa. Tuttavapiirissäni on paljon myös AMK:ssa opiskelevia/opiskelleita eikä meidän kesken ole koskaan ollut edes ilmassa tämän tyyppistä vääntöä keskinäisestä paremmuudesta. Tällä palstalla tapahtuva ala-arvoinen keskustelu ei vaan yksinkertaisesti sovi omaan ajatusmaailmaani enkä millään tasolla hyväksy sitä.

ole tarvetta kirjoitti:

hiljentää ketään , vaan enemmänkin tarve hiljentää kirjoittajat hieman ajattelemaan. En myöskään ole AMK:n opiskelija, vaan opiskelupaikkani on yliopistossa. Tuttavapiirissäni on paljon myös AMK:ssa opiskelevia/opiskelleita eikä meidän kesken ole koskaan ollut edes ilmassa tämän tyyppistä vääntöä keskinäisestä paremmuudesta. Tällä palstalla tapahtuva ala-arvoinen keskustelu ei vaan yksinkertaisesti sovi omaan ajatusmaailmaani enkä millään tasolla hyväksy sitä.

Lue lisää

tämän keskustelun vaimenemaan/loppumaan :)
koska et hyväksy sitä.

Täällä on muuten monta erittäin hyvää kirjoitusta juuri niiltä, joita
voisi sanoa YO-porukaksi. Ihmettelen jos joku häpeää niitä.

lolrolflmaomilf kirjoitti:

Aattelepa niitä surkuhupaisia tapauksia, jotka jäävät pelkällä ammattikoulu- tai lukiopohjalla rannalle ruikuttamaan. :D

Ai niin kuin putkimiehet? :)

jepjepjep kirjoitti:

Surkuhupaisaa miten luulevat olevansa jotain ihme osaajia ja toisaalta yliopistoista valmistuvan ainoastaan tutkijoita.. :D

Kyllä työnantaja arvostaa koulutusta, mitä vaativampaa sen parempi. Persoonasta tietysti paljon kiinni, mutta alkuasetelmassa amk:lla on lunta tuvassa jo 6-0.

Lue lisää

Kyllä se työnantaja arvostaa osaamista enemmän kuin mitään papereita. Yksi sanoi hyvin: Täällä ei paperilla töitä tehdä, vaan pitää osata. Puolisoni on vanhan ajan teknikko ja on päihittänyt dippainssejä työnhaussa, koska on osaaja. Oli joku meinannut nostaa oikeusjutun, ta oli sanonut no mikä ettei, mutta osaamista on sitten löydyttävä myös enemmän, kun koulutusta on enemmän ja oli vähän kertonut puolisoni meriittejä. Ei ole juttua vielä nostettu.

lolrolflmaomilf kirjoitti:

Aattelepa niitä surkuhupaisia tapauksia, jotka jäävät pelkällä ammattikoulu- tai lukiopohjalla rannalle ruikuttamaan. :D

Penikat, osaaja pystyy etenemään vaikka kansakoulupohjalta. Koulutuksella brassailevat keskinkertaisuudet, osaajat antavat näyttönsä töissä.

Itsellä on hyvin arvosanoin suoritettu amk ja nyt käyn yliopistoa, ihan ok menee, mutta en minä oikeasti mitään osaa. Luen vain niin helvetisti.

Koulutetut ja osaajat ovat kaksi eri asiaa.

eri asia kirjoitti:

Penikat, osaaja pystyy etenemään vaikka kansakoulupohjalta. Koulutuksella brassailevat keskinkertaisuudet, osaajat antavat näyttönsä töissä.

Itsellä on hyvin arvosanoin suoritettu amk ja nyt käyn yliopistoa, ihan ok menee, mutta en minä oikeasti mitään osaa. Luen vain niin helvetisti.

Koulutetut ja osaajat ovat kaksi eri asiaa.

Lue lisää

koulutetut osaajat :)

viel ne kirjoitti:

koulutetut osaajat :)

..koulutetun osaajan tuntee siitä, ettei hän brassaile keskustelupalstoilla koulutuksellaan. Koulutettu osaaja myös tietää, että osaajia voi tulla kaikilta koulutustasoilta. Osaamiseen kuuluu myös tietää, että tyypillä voi olla hyvät arvosanat mutta osaaminen puuttuu silti. Omassakin ryhmässäni on yhdellä tyypillä huippuarvosanat, mutta työelämässä ei niin hitaalla kaverilla ole jakoa.

mutta... kirjoitti:

..koulutetun osaajan tuntee siitä, ettei hän brassaile keskustelupalstoilla koulutuksellaan. Koulutettu osaaja myös tietää, että osaajia voi tulla kaikilta koulutustasoilta. Osaamiseen kuuluu myös tietää, että tyypillä voi olla hyvät arvosanat mutta osaaminen puuttuu silti. Omassakin ryhmässäni on yhdellä tyypillä huippuarvosanat, mutta työelämässä ei niin hitaalla kaverilla ole jakoa.

Lue lisää

mutta tuo että jos jollain on hyvät arvosanat,
eikä muka pärjää käytännössä/työelämässä, on usein
pelkkää kateellisten panettelua.

Kovasti se tuppaa harmittamaan jos jollain on hyvät arvosanat,
mutta itsellä ei.
Ja vielä pitää oikein keskustelupalstalle tulla sitä selittämään.

Oman juttusi perusteella et taida itse ainakaan kuulua osaajien joukkoon, saati koulutettujen osaajien.
Keskiarvokin lienee ykkösen ja kakkosen välillä.

opiskelet, kirjoitti:

mutta tuo että jos jollain on hyvät arvosanat,
eikä muka pärjää käytännössä/työelämässä, on usein
pelkkää kateellisten panettelua.

Kovasti se tuppaa harmittamaan jos jollain on hyvät arvosanat,
mutta itsellä ei.
Ja vielä pitää oikein keskustelupalstalle tulla sitä selittämään.

Oman juttusi perusteella et taida itse ainakaan kuulua osaajien joukkoon, saati koulutettujen osaajien.
Keskiarvokin lienee ykkösen ja kakkosen välillä.

Lue lisää

Keskiarvoni on n. nelonen, en ole osaaja enkä kovin heikkokaan, vaan ihan keskinekrtaisuus. Kyllä on sen verran työkokemusta, että ihan käytännössä on nähty, että hyvillä arvosanoilla tulee tumpeloita. Töissä pitää osata muutakin kuin lukea. Se, joka saa lukematta kolmosia, osaa enemmän kuin se, joka päivätolkulla ulkoa opetellen saa kiitettäviä. Omassa ryhmässäni on tyyppi, joka ei lue kotona ollenkaan ja keskiarvo on tuossa kolmosen paikkeilla. Kuitenkin selvästi älliä on enemmän kuin kellään muulla meistä. Hänet minä työllsitäisin, en sitä, joka on aina viimeisenä tenteistä lähtemässä ja hyvä ettei itke, jos joku aine jää neloseen.

Työssä pitää hoksata ja olla nopea, eikä arvosanat monestikaan mene yksi yhteen tämän kanssa. On työnantajai, jotka sanovat etteivät ota sellaisia, joilla on kaikki vitosia, kun nämä eivät osaa mitään, mitä eivät ole kirjoista lukenut. Se ei ole kateutta, vaan fakta. Luuletko, että tilaaja tilaa toista priojektia firmasta, joka ei pysty pitämään aikataulujaan, vain siksi että tekijöillä on hyvät arvosanat? Saat arvata itse.

työnantajat... kirjoitti:

Keskiarvoni on n. nelonen, en ole osaaja enkä kovin heikkokaan, vaan ihan keskinekrtaisuus. Kyllä on sen verran työkokemusta, että ihan käytännössä on nähty, että hyvillä arvosanoilla tulee tumpeloita. Töissä pitää osata muutakin kuin lukea. Se, joka saa lukematta kolmosia, osaa enemmän kuin se, joka päivätolkulla ulkoa opetellen saa kiitettäviä. Omassa ryhmässäni on tyyppi, joka ei lue kotona ollenkaan ja keskiarvo on tuossa kolmosen paikkeilla. Kuitenkin selvästi älliä on enemmän kuin kellään muulla meistä. Hänet minä työllsitäisin, en sitä, joka on aina viimeisenä tenteistä lähtemässä ja hyvä ettei itke, jos joku aine jää neloseen.

Työssä pitää hoksata ja olla nopea, eikä arvosanat monestikaan mene yksi yhteen tämän kanssa. On työnantajai, jotka sanovat etteivät ota sellaisia, joilla on kaikki vitosia, kun nämä eivät osaa mitään, mitä eivät ole kirjoista lukenut. Se ei ole kateutta, vaan fakta. Luuletko, että tilaaja tilaa toista priojektia firmasta, joka ei pysty pitämään aikataulujaan, vain siksi että tekijöillä on hyvät arvosanat? Saat arvata itse.

Lue lisää

KAtsotaanpa, kauanko vie kun joku pelle puttu näihin krjoitusvirheisiin. Vion kerota joa etukäteen, että kun ei arvumentointi miellytä, aletaan puuttua tiosarviusuub asuiugub, _T. ilman laseja pimeässä.

kauanko.... kirjoitti:

KAtsotaanpa, kauanko vie kun joku pelle puttu näihin krjoitusvirheisiin. Vion kerota joa etukäteen, että kun ei arvumentointi miellytä, aletaan puuttua tiosarviusuub asuiugub, _T. ilman laseja pimeässä.

Lue lisää

kirjoittamaan ennen kuin alat inttämään!

työnantajat... kirjoitti:

Keskiarvoni on n. nelonen, en ole osaaja enkä kovin heikkokaan, vaan ihan keskinekrtaisuus. Kyllä on sen verran työkokemusta, että ihan käytännössä on nähty, että hyvillä arvosanoilla tulee tumpeloita. Töissä pitää osata muutakin kuin lukea. Se, joka saa lukematta kolmosia, osaa enemmän kuin se, joka päivätolkulla ulkoa opetellen saa kiitettäviä. Omassa ryhmässäni on tyyppi, joka ei lue kotona ollenkaan ja keskiarvo on tuossa kolmosen paikkeilla. Kuitenkin selvästi älliä on enemmän kuin kellään muulla meistä. Hänet minä työllsitäisin, en sitä, joka on aina viimeisenä tenteistä lähtemässä ja hyvä ettei itke, jos joku aine jää neloseen.

Työssä pitää hoksata ja olla nopea, eikä arvosanat monestikaan mene yksi yhteen tämän kanssa. On työnantajai, jotka sanovat etteivät ota sellaisia, joilla on kaikki vitosia, kun nämä eivät osaa mitään, mitä eivät ole kirjoista lukenut. Se ei ole kateutta, vaan fakta. Luuletko, että tilaaja tilaa toista priojektia firmasta, joka ei pysty pitämään aikataulujaan, vain siksi että tekijöillä on hyvät arvosanat? Saat arvata itse.

Lue lisää

lisäksi muitakin jotka pärjäävät ihan käytännössäkin hyvällä keskiarvolla ja kiitettävillä arvosanoilla.
Ja itse asiassa huomattavasti paremmin kuin ne huonosti opinnoissa pärjäävät opiskelijat joiden suu käy jatkuvasti.
Ja esim. ohjelmoinnissa useimmat vitosen opiskelijat ovat niitä jotka oikeasti
osaavat jotain, eivät ne jotka jauhavat paskaa keskustelupalstoilla. On toki
niitäkin jotka saavat apua toisilta niin paljon että onnistuu sen vuoksi.

En ottaisi itse tuollaista kuin sinä edes töihin. Itse selittelet sitä
ettei tarvitse tulla keskustelupalstoille puhumaan mitään jos on hyvä. Ja silti olet täällä haukkumassa toisia. Et tainnut vieläkään tajuta tuota asiaa? Olet itse todistanut mihin ryhmään kuulut.

Puhu sitten kun olet ollut siellä työelämässä, nyt puhut pelkästään koulusta.
Yksin sinun määritelmäsi perusteella kukaan ei ole tumpelo. Luulet aika paljon liikaa itsestäsi, kun puhut tuollaisia.

Ja on se muuten kumma jos ei arvosanat mene yksiin hoksaamisen kanssa...
en puhu nyt mistään sellasesta jossa pitää opetella ulkoa asioita.
Sinä ilmeisesti puhut.

kauanko.... kirjoitti:

KAtsotaanpa, kauanko vie kun joku pelle puttu näihin krjoitusvirheisiin. Vion kerota joa etukäteen, että kun ei arvumentointi miellytä, aletaan puuttua tiosarviusuub asuiugub, _T. ilman laseja pimeässä.

Lue lisää

AMK-uskis taas liikkeellä.

työnantajat... kirjoitti:

Keskiarvoni on n. nelonen, en ole osaaja enkä kovin heikkokaan, vaan ihan keskinekrtaisuus. Kyllä on sen verran työkokemusta, että ihan käytännössä on nähty, että hyvillä arvosanoilla tulee tumpeloita. Töissä pitää osata muutakin kuin lukea. Se, joka saa lukematta kolmosia, osaa enemmän kuin se, joka päivätolkulla ulkoa opetellen saa kiitettäviä. Omassa ryhmässäni on tyyppi, joka ei lue kotona ollenkaan ja keskiarvo on tuossa kolmosen paikkeilla. Kuitenkin selvästi älliä on enemmän kuin kellään muulla meistä. Hänet minä työllsitäisin, en sitä, joka on aina viimeisenä tenteistä lähtemässä ja hyvä ettei itke, jos joku aine jää neloseen.

Työssä pitää hoksata ja olla nopea, eikä arvosanat monestikaan mene yksi yhteen tämän kanssa. On työnantajai, jotka sanovat etteivät ota sellaisia, joilla on kaikki vitosia, kun nämä eivät osaa mitään, mitä eivät ole kirjoista lukenut. Se ei ole kateutta, vaan fakta. Luuletko, että tilaaja tilaa toista priojektia firmasta, joka ei pysty pitämään aikataulujaan, vain siksi että tekijöillä on hyvät arvosanat? Saat arvata itse.

Lue lisää

hyvä ettei päädy työnantajalle, joka ei osaa arvostaa osaamista.

Sinun kohdallasi kyse voi olla siitäkin, että työnantaja on vaan sinua
lohduttaakseen sanonut noin. Todellisuudessa ottaisi mielellään
töihin vitosia omaavan ihmisen. Ja jos niitä olisi omalla lapsella esim.
niin kyllä niistä kuule saataisiin kuulla.

Onko maailmasi oikeasti noin yksinkertainen?

vitosia löytyy kirjoitti:

hyvä ettei päädy työnantajalle, joka ei osaa arvostaa osaamista.

Sinun kohdallasi kyse voi olla siitäkin, että työnantaja on vaan sinua
lohduttaakseen sanonut noin. Todellisuudessa ottaisi mielellään
töihin vitosia omaavan ihmisen. Ja jos niitä olisi omalla lapsella esim.
niin kyllä niistä kuule saataisiin kuulla.

Onko maailmasi oikeasti noin yksinkertainen?

Lue lisää

Kuule kultsi, olen nelikymppinen ja minulla on kokemusta muustakin kuin kesätöistä ja opiskelusta. Minulla on hyviä tuttavia, jotka ovat työnantajia. Yksi menestyvä perhetuttumme on teknikkopohjalta toimistusjohtana 20 hengen yrityksessä, pienestä kasvattanut yritystään pikkuhiljaa. Alaisenaan on diplomi-insinöörejä ja insinöörejä. Vitosen keskiarvo voi olla osaajalla, mutta se koulutus tai keskiarvo ei vielä ole tae osaamisesta suuntaan eikä toiseen. Tämä tuttu toimitusjohtaja ei muuten ollut koskaan koulussa lukemista vaativissa aineissa kovin välkky, mutta käytännön töissä huippu, on tullut nuoruusvuosien opiskelusta tutuksi.

Ikäni vuoksi katselen itsekin enemmänkin työnantajan näkökulmasta. Olen myös nähnyt ihmisiä, jotka peittävät tietämättömyyttään taitavasti muiden siivellä, eikä pölkympi pomo huomaa. Hiukan huvittaa, kun lapset sanovat minulle että työnantaja sanoo jotain minua lohduttaakseen, ei kultipieni tullut mieleen että jutellaan näitä asioita kavereiden kesken ihan muualla kuin työpaikalla? En tarvitse lohduttelua, olen ihan itse havainnut että koulumenestys ja osaaminen eivät mene yksi yhteen, eikä niin yleensä väitäkään muut kuin keskinekrtaisuudet, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan, mutta osaavat opetella asioita ulkoa.

Kyllä paistaa juuri osaamattoman kommentilta, jos olen muka kateellinen jollekin vitosen tyypille, jonka virheitä saavat muut korjata. Pitäisikö tällaisia katsella läpi sormien, kun keskiarvo on hyvä, ettei vaan vaikuta kateellselta? KAteuden vetäminen joka paikkaan, kun toisen mielipide ei miellytä, on kyllä ihan keskenkasvuisen mielipide. Lukiolaisilta sen vielä jotenkin ymmärtää, mutta ei enää sitä vanhemmilta.

haluat saada kirjoitti:

tämän keskustelun vaimenemaan/loppumaan :)
koska et hyväksy sitä.

Täällä on muuten monta erittäin hyvää kirjoitusta juuri niiltä, joita
voisi sanoa YO-porukaksi. Ihmettelen jos joku häpeää niitä.

Lue lisää

keskusteluja, vaan saada ihmiset ajattelemaan mitä kirjoittavat! Hyväksyn keskustelut, mutta en niiden ala-arvoista sisältöä. En ole löytänyt kovinkaan monta asiallista raapustusta YO-porukalta, ainakaan tästä aiheesta - voit ihmetellä aivan rauhassa, meillä tuntuu olevan eri käsitys asiallisuudesta.

kuule... kirjoitti:

Kuule kultsi, olen nelikymppinen ja minulla on kokemusta muustakin kuin kesätöistä ja opiskelusta. Minulla on hyviä tuttavia, jotka ovat työnantajia. Yksi menestyvä perhetuttumme on teknikkopohjalta toimistusjohtana 20 hengen yrityksessä, pienestä kasvattanut yritystään pikkuhiljaa. Alaisenaan on diplomi-insinöörejä ja insinöörejä. Vitosen keskiarvo voi olla osaajalla, mutta se koulutus tai keskiarvo ei vielä ole tae osaamisesta suuntaan eikä toiseen. Tämä tuttu toimitusjohtaja ei muuten ollut koskaan koulussa lukemista vaativissa aineissa kovin välkky, mutta käytännön töissä huippu, on tullut nuoruusvuosien opiskelusta tutuksi.

Ikäni vuoksi katselen itsekin enemmänkin työnantajan näkökulmasta. Olen myös nähnyt ihmisiä, jotka peittävät tietämättömyyttään taitavasti muiden siivellä, eikä pölkympi pomo huomaa. Hiukan huvittaa, kun lapset sanovat minulle että työnantaja sanoo jotain minua lohduttaakseen, ei kultipieni tullut mieleen että jutellaan näitä asioita kavereiden kesken ihan muualla kuin työpaikalla? En tarvitse lohduttelua, olen ihan itse havainnut että koulumenestys ja osaaminen eivät mene yksi yhteen, eikä niin yleensä väitäkään muut kuin keskinekrtaisuudet, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan, mutta osaavat opetella asioita ulkoa.

Kyllä paistaa juuri osaamattoman kommentilta, jos olen muka kateellinen jollekin vitosen tyypille, jonka virheitä saavat muut korjata. Pitäisikö tällaisia katsella läpi sormien, kun keskiarvo on hyvä, ettei vaan vaikuta kateellselta? KAteuden vetäminen joka paikkaan, kun toisen mielipide ei miellytä, on kyllä ihan keskenkasvuisen mielipide. Lukiolaisilta sen vielä jotenkin ymmärtää, mutta ei enää sitä vanhemmilta.

Lue lisää

..En ole lähellekään sen alan ihmisiä, mitä ko. firma työllistää, joten minua ei tarvitse kyseisen työnantajan kyllä lohdutella, siellä siellä ei minulle olisi töitä kuin korkeintaan siivojaana, mitä pystyisin tekemään. No toimistotyöt varmaan osaisin, mutta ne hoitavat perhepiirissä, kuten ovat alusta asti tehneet. Tältäkin kannalta voimme keskutella ihan neutraalisti. Sitä paitsi, omakin lukemalla saatu keskiarvoni on liian hyvä verrattuna siihen mitä oikeasti osaan, vain kielissä ja matikassa on aina ollut kiitettäviä nuorenakin.

Aiemmassa koulutuksessa oli muuten kaksi, joilla oli myös tuollainen vitosen keskiarvo. Jos minulla olisi firma ja hakisin tekijää ja nämä molemmat hakisivat paikkaa, niin toisen ottaisin vaikka olisi tuhat muuta hakemusta, en niitä edes katsoisi. Jos toinen hakisi, niin en ottaisi vaikka olisi ainut hakija - en ota sellaista, jolla on kauhea stressi jos ei saa vitosta tentistä - ei sellainen kestä stressiä työssäkään. Katson paljon muutakin kuin miten on kokeisiin luettu, asiakaspalvelutaitoja, kykyä sopeutua työyhteisöön yms. Näitä ei kouluissa mitata.

arvostaa kirjoitti:

Kyllä se työnantaja arvostaa osaamista enemmän kuin mitään papereita. Yksi sanoi hyvin: Täällä ei paperilla töitä tehdä, vaan pitää osata. Puolisoni on vanhan ajan teknikko ja on päihittänyt dippainssejä työnhaussa, koska on osaaja. Oli joku meinannut nostaa oikeusjutun, ta oli sanonut no mikä ettei, mutta osaamista on sitten löydyttävä myös enemmän, kun koulutusta on enemmän ja oli vähän kertonut puolisoni meriittejä. Ei ole juttua vielä nostettu.

Lue lisää

Ainoastaan julkisen sektorin virkoja ja toistaiseksi jatkuvia työsuhteita koskee tuo mahdollisuus kokeilla hallinto-oikeudessa, jos tuntuu siltä, että on pätevämpänä jäänyt epäpätevän jalkoihin hakumenettylyssä ja tehtävää täytettäessä.

Yksityisellä puolella toimitusjohtaja saa omaan firmaansa palkata kenet huvittaa.

Jos teknikkopuolisosi haki yksityiselle puolelle, on dippainssin turha hakea oikeutta. Todennäköisesti homma oli sitä tasoa, että DI ei pitkässä juoksussa olisi kauaa viihtynyt tehtävässä ja jätti sen suosiolla teknikollesi. Vastineesi oli tyhjää täynnä eikä taatusti todistanut taaskaan mitään käsiteltävänä olevassa asiassa.

taas kerran kirjoitti:

Ainoastaan julkisen sektorin virkoja ja toistaiseksi jatkuvia työsuhteita koskee tuo mahdollisuus kokeilla hallinto-oikeudessa, jos tuntuu siltä, että on pätevämpänä jäänyt epäpätevän jalkoihin hakumenettylyssä ja tehtävää täytettäessä.

Yksityisellä puolella toimitusjohtaja saa omaan firmaansa palkata kenet huvittaa.

Jos teknikkopuolisosi haki yksityiselle puolelle, on dippainssin turha hakea oikeutta. Todennäköisesti homma oli sitä tasoa, että DI ei pitkässä juoksussa olisi kauaa viihtynyt tehtävässä ja jätti sen suosiolla teknikollesi. Vastineesi oli tyhjää täynnä eikä taatusti todistanut taaskaan mitään käsiteltävänä olevassa asiassa.

Lue lisää

Ei se ole enää julkisella puolellakaan noin. Itse olen koulutukseltani teknikko ja minulla on julkisen sektorin työpaikassa alaisinani useita insinöörejä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Myös julkisella puolella arvostetaan yhä enemmän sopivuutta kuin pätevyyttä.

kuule... kirjoitti:

Kuule kultsi, olen nelikymppinen ja minulla on kokemusta muustakin kuin kesätöistä ja opiskelusta. Minulla on hyviä tuttavia, jotka ovat työnantajia. Yksi menestyvä perhetuttumme on teknikkopohjalta toimistusjohtana 20 hengen yrityksessä, pienestä kasvattanut yritystään pikkuhiljaa. Alaisenaan on diplomi-insinöörejä ja insinöörejä. Vitosen keskiarvo voi olla osaajalla, mutta se koulutus tai keskiarvo ei vielä ole tae osaamisesta suuntaan eikä toiseen. Tämä tuttu toimitusjohtaja ei muuten ollut koskaan koulussa lukemista vaativissa aineissa kovin välkky, mutta käytännön töissä huippu, on tullut nuoruusvuosien opiskelusta tutuksi.

Ikäni vuoksi katselen itsekin enemmänkin työnantajan näkökulmasta. Olen myös nähnyt ihmisiä, jotka peittävät tietämättömyyttään taitavasti muiden siivellä, eikä pölkympi pomo huomaa. Hiukan huvittaa, kun lapset sanovat minulle että työnantaja sanoo jotain minua lohduttaakseen, ei kultipieni tullut mieleen että jutellaan näitä asioita kavereiden kesken ihan muualla kuin työpaikalla? En tarvitse lohduttelua, olen ihan itse havainnut että koulumenestys ja osaaminen eivät mene yksi yhteen, eikä niin yleensä väitäkään muut kuin keskinekrtaisuudet, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan, mutta osaavat opetella asioita ulkoa.

Kyllä paistaa juuri osaamattoman kommentilta, jos olen muka kateellinen jollekin vitosen tyypille, jonka virheitä saavat muut korjata. Pitäisikö tällaisia katsella läpi sormien, kun keskiarvo on hyvä, ettei vaan vaikuta kateellselta? KAteuden vetäminen joka paikkaan, kun toisen mielipide ei miellytä, on kyllä ihan keskenkasvuisen mielipide. Lukiolaisilta sen vielä jotenkin ymmärtää, mutta ei enää sitä vanhemmilta.

Lue lisää

kunnolla.
Vitosen opiskelijoista suurin osa on hyviä.
Ja miksikö? Koska he tekevät töitä opintojensa eteen, sitoutuvat siihen mitä kuuluu ja myös palauttavat tehtävät ajoissa.
Toisin on näiden suunpieksäjien kanssa (kuten sinä). Yleensä ollaan selittelemässä milloin mitäkin ja tehtävät palautetaan sitten kun jaksetaan.

Tämä sama asenne siirtyy sinne työelämään kummaltakin, näes.
Mutta totta kai on keskinkertaisia ja huonojakin työnantajia, tietenkin he ottavat
työhön vain kaltaisiaan.

On erittäin lapsellista yrittää esittää että vain keskinkertainen tai huono AMK-koulutus työllistää. Taidat olla aika pihalla.

Kateutta esiintyy monilla muillakin kuin keskenkasvuisilla, jollet ole sattunut huomaamaan...
Ja kovasti sinua tuntuu joku vaivaavan.

Ja aika monte virkettä hyppäsit yli. voi voi...

lopettaa kirjoitti:

keskusteluja, vaan saada ihmiset ajattelemaan mitä kirjoittavat! Hyväksyn keskustelut, mutta en niiden ala-arvoista sisältöä. En ole löytänyt kovinkaan monta asiallista raapustusta YO-porukalta, ainakaan tästä aiheesta - voit ihmetellä aivan rauhassa, meillä tuntuu olevan eri käsitys asiallisuudesta.

Lue lisää

jatkuu ihan sinun hyväksynnästäsi riippumatta.

vielä... kirjoitti:

..En ole lähellekään sen alan ihmisiä, mitä ko. firma työllistää, joten minua ei tarvitse kyseisen työnantajan kyllä lohdutella, siellä siellä ei minulle olisi töitä kuin korkeintaan siivojaana, mitä pystyisin tekemään. No toimistotyöt varmaan osaisin, mutta ne hoitavat perhepiirissä, kuten ovat alusta asti tehneet. Tältäkin kannalta voimme keskutella ihan neutraalisti. Sitä paitsi, omakin lukemalla saatu keskiarvoni on liian hyvä verrattuna siihen mitä oikeasti osaan, vain kielissä ja matikassa on aina ollut kiitettäviä nuorenakin.

Aiemmassa koulutuksessa oli muuten kaksi, joilla oli myös tuollainen vitosen keskiarvo. Jos minulla olisi firma ja hakisin tekijää ja nämä molemmat hakisivat paikkaa, niin toisen ottaisin vaikka olisi tuhat muuta hakemusta, en niitä edes katsoisi. Jos toinen hakisi, niin en ottaisi vaikka olisi ainut hakija - en ota sellaista, jolla on kauhea stressi jos ei saa vitosta tentistä - ei sellainen kestä stressiä työssäkään. Katson paljon muutakin kuin miten on kokeisiin luettu, asiakaspalvelutaitoja, kykyä sopeutua työyhteisöön yms. Näitä ei kouluissa mitata.

Lue lisää

ole asiantuntemusta koko keskusteluun. Oman juttusi perusteella.
Kyllä ne vitoset nyt ketuttaa... voi voi.

juri- kirjoitti:

Ei se ole enää julkisella puolellakaan noin. Itse olen koulutukseltani teknikko ja minulla on julkisen sektorin työpaikassa alaisinani useita insinöörejä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Myös julkisella puolella arvostetaan yhä enemmän sopivuutta kuin pätevyyttä.

Lue lisää

romahtelee.

juri- kirjoitti:

Ei se ole enää julkisella puolellakaan noin. Itse olen koulutukseltani teknikko ja minulla on julkisen sektorin työpaikassa alaisinani useita insinöörejä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Myös julkisella puolella arvostetaan yhä enemmän sopivuutta kuin pätevyyttä.

Lue lisää

Teknikosta ei voi tulla kunnaninsinööriä!!!

niitä kattoja kirjoitti:

romahtelee.

Kattoja rupesi romahtelemaan sen jälkeen kun rakennusmestarikoulutus lopettettiin ja mestareiden tilalle työmaille alkoi ilmestyä AMK-insinöörejä...

Taisi kolista oikein kirjoitti:

kunnolla.
Vitosen opiskelijoista suurin osa on hyviä.
Ja miksikö? Koska he tekevät töitä opintojensa eteen, sitoutuvat siihen mitä kuuluu ja myös palauttavat tehtävät ajoissa.
Toisin on näiden suunpieksäjien kanssa (kuten sinä). Yleensä ollaan selittelemässä milloin mitäkin ja tehtävät palautetaan sitten kun jaksetaan.

Tämä sama asenne siirtyy sinne työelämään kummaltakin, näes.
Mutta totta kai on keskinkertaisia ja huonojakin työnantajia, tietenkin he ottavat
työhön vain kaltaisiaan.

On erittäin lapsellista yrittää esittää että vain keskinkertainen tai huono AMK-koulutus työllistää. Taidat olla aika pihalla.

Kateutta esiintyy monilla muillakin kuin keskenkasvuisilla, jollet ole sattunut huomaamaan...
Ja kovasti sinua tuntuu joku vaivaavan.

Ja aika monte virkettä hyppäsit yli. voi voi...

Lue lisää

Puhun nyt vain amk:sta, koska yliopistosta ei ole kokemusta, olen teknikko ja valmistun vuoden sisällä insinööriksi (amk) aikuisiällä .

Koulustahan ei mitään osaajia valmistu suoraan, vaan osaaminen opitaan vasta työelämässä - kaikki te, joilla on koulu vielä kesken, tulette tämä työelämässä itsekin toteamaan ja nauramaan omille nuoruuden aikaisille mielipiteillenne jo kymmenen vuoden päästä. Nyt se tuntuu pitkältä ajalta, mutta tosiasiassa se on älyttömän lyhyt aika kun ikää tulee.

Ykköset todistuksessa kertovat jo laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä, mutta oman kokemukseni mukaan nelosella ja vitosella voi olla yhdenkin pisteen ero tai vitosen voi saada teoria-aineista vain kun tärpit sattuvat kohdalleen, joten siinä mielessä todistuksia ei voi ihan suoraan verrata. Myös opettajat painottavat eri alueita. Usein on niin, että toiset pärjäävät hyvin jos kysymykset ovat suoria kysymyksiä koealueesta, mutta soveltaviin kysymyksiin eivät osaakaan vastata ja päinvastoin; sitten on niitä, jotka osaavat molempia ja taas niitäkin, jotka eivät osaa kumpaakaan.

Alkuperäiseen, tarvitaan juuri sitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan oloa, jotta työtä heltiää. Itse asiassa monelle juuri työttömyys on ollut pelastus, sillä tiedän muutaman, joka on työllistämispaikkojen kautta päässyt uran alkuun; mm. yksi sai aikoinaan osa-aikalisän sijaisuuden ja nyt menestyy hyvin ja taitaa olla jo osastopäällikkö valtiolla. Tähän paikkaan hän ei ehkä olisi löytänyt itse ilman työkkärin osoitusta. Suhteet ovat myös in, kannattaa pitää hyvät välit opiskeluaikaisiin kavereihin, sillä osa heistä perustaa yrityksiä itse tai etenee johtotehtäviin.

Miksi siitä pitää suuttua, että teknikot pärjäävät? Todellinen osaaja kestää sen, että itseä alemmin koulutetulla voi olla enemmän osaamista, jotenkin näistä aliarvioivista kommenteista paistaa pelko läpi, "mitä eikö koulutus teekään kaikkitietäväksi?" No ei tee! Työelämässä tulette kohtaamaan asioita, joita ette koulussa ole kuullutkaan, varsinkin te, jotka tekniikan alalla työskentelette. Kehitys kehittyy. Eräs 80-luvulla valmistunut tietotekniikan insinööri vaihtoi alaa opettajaksi. Hän oli katsellut mitä ohjelmointikieliä entiset koulukaverit käyttävät; ei ollut kuullut yhdestäkään niistä!

Bullshittiä kirjoitti:

Teknikosta ei voi tulla kunnaninsinööriä!!!

Ei voi, mutta mitään esteitä sille, että teknikko voidaan haluttaessa asettaa kunnaninsinöörin esimieheksi, ei ole.

on näin... kirjoitti:

Puhun nyt vain amk:sta, koska yliopistosta ei ole kokemusta, olen teknikko ja valmistun vuoden sisällä insinööriksi (amk) aikuisiällä .

Koulustahan ei mitään osaajia valmistu suoraan, vaan osaaminen opitaan vasta työelämässä - kaikki te, joilla on koulu vielä kesken, tulette tämä työelämässä itsekin toteamaan ja nauramaan omille nuoruuden aikaisille mielipiteillenne jo kymmenen vuoden päästä. Nyt se tuntuu pitkältä ajalta, mutta tosiasiassa se on älyttömän lyhyt aika kun ikää tulee.

Ykköset todistuksessa kertovat jo laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä, mutta oman kokemukseni mukaan nelosella ja vitosella voi olla yhdenkin pisteen ero tai vitosen voi saada teoria-aineista vain kun tärpit sattuvat kohdalleen, joten siinä mielessä todistuksia ei voi ihan suoraan verrata. Myös opettajat painottavat eri alueita. Usein on niin, että toiset pärjäävät hyvin jos kysymykset ovat suoria kysymyksiä koealueesta, mutta soveltaviin kysymyksiin eivät osaakaan vastata ja päinvastoin; sitten on niitä, jotka osaavat molempia ja taas niitäkin, jotka eivät osaa kumpaakaan.

Alkuperäiseen, tarvitaan juuri sitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan oloa, jotta työtä heltiää. Itse asiassa monelle juuri työttömyys on ollut pelastus, sillä tiedän muutaman, joka on työllistämispaikkojen kautta päässyt uran alkuun; mm. yksi sai aikoinaan osa-aikalisän sijaisuuden ja nyt menestyy hyvin ja taitaa olla jo osastopäällikkö valtiolla. Tähän paikkaan hän ei ehkä olisi löytänyt itse ilman työkkärin osoitusta. Suhteet ovat myös in, kannattaa pitää hyvät välit opiskeluaikaisiin kavereihin, sillä osa heistä perustaa yrityksiä itse tai etenee johtotehtäviin.

Miksi siitä pitää suuttua, että teknikot pärjäävät? Todellinen osaaja kestää sen, että itseä alemmin koulutetulla voi olla enemmän osaamista, jotenkin näistä aliarvioivista kommenteista paistaa pelko läpi, "mitä eikö koulutus teekään kaikkitietäväksi?" No ei tee! Työelämässä tulette kohtaamaan asioita, joita ette koulussa ole kuullutkaan, varsinkin te, jotka tekniikan alalla työskentelette. Kehitys kehittyy. Eräs 80-luvulla valmistunut tietotekniikan insinööri vaihtoi alaa opettajaksi. Hän oli katsellut mitä ohjelmointikieliä entiset koulukaverit käyttävät; ei ollut kuullut yhdestäkään niistä!

Lue lisää

Mielestäni johtotehtäviin tai asiantuntijaksi ei voi mennä suoraan koulunpenkiltä. Molempiin pitää olla ensin työkokemusta, jotta voisi hoitaa ne tehtävät hyvin. Kuuleman mukaan asiantuntijoita tulee suoraan koulusta, se ammattinimke on silloin kokenut inflaation. Ei missään koulussa opeteta asioita niin perusteellisesti, että voisi toimia asiantuntijana, ainakin harrastuspohja tai kouluaikana saatu työkokemus sitten täytyy olla laaja.

Bullshittiä kirjoitti:

Teknikosta ei voi tulla kunnaninsinööriä!!!

Puolisoni on teknikko 80-luvulta ja toiminut aluksi ohjelmistosuunnittelijana, sitten alalla projektipäällikkönä yms. Nykyään hän on ammatiltaan senior designer ja kuuluu insinööriliittoon. Se insinööriliittoon kuuluminen on mahdollista, koska hän tekee insinöörin tehtäviä, työkokemusta alalta on yli 20 vuotta. Puolisoani työkaverinsa ovat minulle tituulerraneet mm. huippuosaajaksi ja hän on saanut kaikki työpaikkansa houkuttelulla, eli ei ole ikinä hakenut yhtään paikkaa. Itseasiassa ei edes ensimmäistäkään, vaan pääsi sinne opintojen kautta. Tämä käy kateeksi kyllä, haluaisin itse olla samanalainen osaaja, mutta älli ei riitä, vaikka koulutusta on enemmän. Minä tarvitsen koulutusta, kun osaamista en opi itsestään. Puolisoni on harkinnut kouluttautua eteenpäin, mutta ei ole tarvinnut ja tykkää työstään.

mutta... kirjoitti:

Ei voi, mutta mitään esteitä sille, että teknikko voidaan haluttaessa asettaa kunnaninsinöörin esimieheksi, ei ole.

Nyt haluan, että kerrot edes yhden esimerkin siitä, että jossakin kunnassa jostain syystä on laitettu teknikko kunnaninsinöörin esimieheksi. Kunnaninsinööri toimii paitsi teknisen osaston osastopäällikkönä myös teknisen lautakunnan tai vastaavan esittelijänä.

Ainoastaan teknikko, joka on valittu kunnanjohtajaksi, voisi teoriassa toimia osastopäällikön esimiehenä. Mutta kun kunnanjohtajan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ...

johtuu.... kirjoitti:

Kattoja rupesi romahtelemaan sen jälkeen kun rakennusmestarikoulutus lopettettiin ja mestareiden tilalle työmaille alkoi ilmestyä AMK-insinöörejä...

..kun ammattikorkeakoulu tuli, otettiin tunteja pois ammattiaineilta, kun piti saada enemmän yleisaineita. Monet alan aineet on pudotettu puoleen. Myös tiloja, esim. labratiloja on hävitetty aikaan, jolloin it-ala oli nousussa, tietotekniikan tieltä, kun sitä koulutusta piti saada joka niemeen ja notkoon.

Insinööriksi valmistuva saa opintopisteitä vaikka viininvalmistuksesta, kunhan se vain on amk:ssa järjesttävä kurssi ja tämä on ihan täyttä faktaa. Ennen valinnaisaineet sentään piti olla insinöörialaa. Myös ennen ei insinööriksi menty opiskelemaan suoraan edellisen koulunpenkiltä, vaan piti olla työkokemusta, samoin kai teknikoksi. Hyvänen aika nuoret, pitää nyt jo ihan järki sanoa, että jos on tekniikan alan työkokemusta ennen kouluun menoa niin osaamista on silloin ihan toisella lailla kuin pelkästään koulunpenkillä istuneilla! Älytöntä väittääkään muuta.

on näin... kirjoitti:

Puhun nyt vain amk:sta, koska yliopistosta ei ole kokemusta, olen teknikko ja valmistun vuoden sisällä insinööriksi (amk) aikuisiällä .

Koulustahan ei mitään osaajia valmistu suoraan, vaan osaaminen opitaan vasta työelämässä - kaikki te, joilla on koulu vielä kesken, tulette tämä työelämässä itsekin toteamaan ja nauramaan omille nuoruuden aikaisille mielipiteillenne jo kymmenen vuoden päästä. Nyt se tuntuu pitkältä ajalta, mutta tosiasiassa se on älyttömän lyhyt aika kun ikää tulee.

Ykköset todistuksessa kertovat jo laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä, mutta oman kokemukseni mukaan nelosella ja vitosella voi olla yhdenkin pisteen ero tai vitosen voi saada teoria-aineista vain kun tärpit sattuvat kohdalleen, joten siinä mielessä todistuksia ei voi ihan suoraan verrata. Myös opettajat painottavat eri alueita. Usein on niin, että toiset pärjäävät hyvin jos kysymykset ovat suoria kysymyksiä koealueesta, mutta soveltaviin kysymyksiin eivät osaakaan vastata ja päinvastoin; sitten on niitä, jotka osaavat molempia ja taas niitäkin, jotka eivät osaa kumpaakaan.

Alkuperäiseen, tarvitaan juuri sitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan oloa, jotta työtä heltiää. Itse asiassa monelle juuri työttömyys on ollut pelastus, sillä tiedän muutaman, joka on työllistämispaikkojen kautta päässyt uran alkuun; mm. yksi sai aikoinaan osa-aikalisän sijaisuuden ja nyt menestyy hyvin ja taitaa olla jo osastopäällikkö valtiolla. Tähän paikkaan hän ei ehkä olisi löytänyt itse ilman työkkärin osoitusta. Suhteet ovat myös in, kannattaa pitää hyvät välit opiskeluaikaisiin kavereihin, sillä osa heistä perustaa yrityksiä itse tai etenee johtotehtäviin.

Miksi siitä pitää suuttua, että teknikot pärjäävät? Todellinen osaaja kestää sen, että itseä alemmin koulutetulla voi olla enemmän osaamista, jotenkin näistä aliarvioivista kommenteista paistaa pelko läpi, "mitä eikö koulutus teekään kaikkitietäväksi?" No ei tee! Työelämässä tulette kohtaamaan asioita, joita ette koulussa ole kuullutkaan, varsinkin te, jotka tekniikan alalla työskentelette. Kehitys kehittyy. Eräs 80-luvulla valmistunut tietotekniikan insinööri vaihtoi alaa opettajaksi. Hän oli katsellut mitä ohjelmointikieliä entiset koulukaverit käyttävät; ei ollut kuullut yhdestäkään niistä!

Lue lisää

mielestäni.

Sen verran sanoisin, että kukaan tuskin on halveerannut teknikon koulutusta. Se on omaa tulkintaasi. Päinvastoin, jossain kommentissa täällä mainitaan siitä, että opistoaikana koulutus tekniikan puolella oli parempaa. Oletettavasti myös teknikoiden..?
Tietenkin silloinkin on ollut eritasoisia opiskelijoita, joista on tullut eritasoisia työntekijöitä.
Ainakaan itse en näe syytä olla arvostamatta teknikoita.

Toivottavaa kuitenkin olisi että myös alemmin koulutettu voisi hyväksyä sen korkeammin koulutetun, ja ehkä myös osaavamman, ilman että sitä pitää ruveta "lyömään lyttyyn".

Ja jos joku tietotekniikan inssi ei osaa nykyisiä ohjelmointikieliä, niin so what?
Koskeeko se mielestäsi kaikkia? Miksi haluat lytätä niin kovasti muut kuin teknikot?

edellinen kirjoittaja kirjoitti:

Mielestäni johtotehtäviin tai asiantuntijaksi ei voi mennä suoraan koulunpenkiltä. Molempiin pitää olla ensin työkokemusta, jotta voisi hoitaa ne tehtävät hyvin. Kuuleman mukaan asiantuntijoita tulee suoraan koulusta, se ammattinimke on silloin kokenut inflaation. Ei missään koulussa opeteta asioita niin perusteellisesti, että voisi toimia asiantuntijana, ainakin harrastuspohja tai kouluaikana saatu työkokemus sitten täytyy olla laaja.

Lue lisää

Valitettavaa on, että AMK:t mainostavat hiukan toisin.

johtuu.... kirjoitti:

Kattoja rupesi romahtelemaan sen jälkeen kun rakennusmestarikoulutus lopettettiin ja mestareiden tilalle työmaille alkoi ilmestyä AMK-insinöörejä...

koulutuksessa korjattavaa. Sen sijaan että tapellaan siitä minkä tason tutkinto on kyseessä.

ainakin omasta kirjoitti:

mielestäni.

Sen verran sanoisin, että kukaan tuskin on halveerannut teknikon koulutusta. Se on omaa tulkintaasi. Päinvastoin, jossain kommentissa täällä mainitaan siitä, että opistoaikana koulutus tekniikan puolella oli parempaa. Oletettavasti myös teknikoiden..?
Tietenkin silloinkin on ollut eritasoisia opiskelijoita, joista on tullut eritasoisia työntekijöitä.
Ainakaan itse en näe syytä olla arvostamatta teknikoita.

Toivottavaa kuitenkin olisi että myös alemmin koulutettu voisi hyväksyä sen korkeammin koulutetun, ja ehkä myös osaavamman, ilman että sitä pitää ruveta "lyömään lyttyyn".

Ja jos joku tietotekniikan inssi ei osaa nykyisiä ohjelmointikieliä, niin so what?
Koskeeko se mielestäsi kaikkia? Miksi haluat lytätä niin kovasti muut kuin teknikot?

Lue lisää

Tuossa alempana uusimmissa viesteissä on tuollainenkin teknikkoa halveeraavaa mielipide, otin siihen tuossa samassa kantaa. Tosielämässä kyllä olen kuullut teknikon aliarvioimista.

Mutta hyvää jatkoa nuoret, kyllä monelle teille ura vielä urkenee. Usein se oma ala löytyy omista mielenkiinnon kohteista tai ihan vahingossa esim. jonkun kesätyön kautta. Itse löysin alani harrastuspohjalta, josta lähden jatkamaan tuotekehitystä eteenpäin.

enpä tiedä kirjoitti:

Puolisoni on teknikko 80-luvulta ja toiminut aluksi ohjelmistosuunnittelijana, sitten alalla projektipäällikkönä yms. Nykyään hän on ammatiltaan senior designer ja kuuluu insinööriliittoon. Se insinööriliittoon kuuluminen on mahdollista, koska hän tekee insinöörin tehtäviä, työkokemusta alalta on yli 20 vuotta. Puolisoani työkaverinsa ovat minulle tituulerraneet mm. huippuosaajaksi ja hän on saanut kaikki työpaikkansa houkuttelulla, eli ei ole ikinä hakenut yhtään paikkaa. Itseasiassa ei edes ensimmäistäkään, vaan pääsi sinne opintojen kautta. Tämä käy kateeksi kyllä, haluaisin itse olla samanalainen osaaja, mutta älli ei riitä, vaikka koulutusta on enemmän. Minä tarvitsen koulutusta, kun osaamista en opi itsestään. Puolisoni on harkinnut kouluttautua eteenpäin, mutta ei ole tarvinnut ja tykkää työstään.

Lue lisää

Jos puolisosi hakisi jostakin kunnasta virkaa yhdessä jonkin DI:n kanssa, ei häntä siihen valittaisi. Mikään kunta ei lähde kokeilemaan kallista oikeusprosessia, vaikka puolisosi olisi kuinka hyvä tyyppi ja vaikka hän kuuluisi insinööriliittoon.

Todennäköisesti DI riitauttaisi asian ja ottaisi oikeuden määräämät korvaukset. Ottaisiko hän paikan vastaan, onkin jo toinen juttu. Jos ei ottaisi, paikka täytettäisiin jollakin toisella insinöörillä tai DI:llä ja puolisosi saisi etsiä töitä jostain muualta. Näin se menee oikeassa maailmassa. Eivät kunnat maksa turhaan juristien palkkioita, kun hommaan on pätevämpiäkin tulijoita kuin teknikot.

ainakin omasta kirjoitti:

mielestäni.

Sen verran sanoisin, että kukaan tuskin on halveerannut teknikon koulutusta. Se on omaa tulkintaasi. Päinvastoin, jossain kommentissa täällä mainitaan siitä, että opistoaikana koulutus tekniikan puolella oli parempaa. Oletettavasti myös teknikoiden..?
Tietenkin silloinkin on ollut eritasoisia opiskelijoita, joista on tullut eritasoisia työntekijöitä.
Ainakaan itse en näe syytä olla arvostamatta teknikoita.

Toivottavaa kuitenkin olisi että myös alemmin koulutettu voisi hyväksyä sen korkeammin koulutetun, ja ehkä myös osaavamman, ilman että sitä pitää ruveta "lyömään lyttyyn".

Ja jos joku tietotekniikan inssi ei osaa nykyisiä ohjelmointikieliä, niin so what?
Koskeeko se mielestäsi kaikkia? Miksi haluat lytätä niin kovasti muut kuin teknikot?

Lue lisää

Ei toki ollut tarkoitus lytätä muita kuin teknikkoja, vaan vertailla omia kokemuksia. Ei ole opiskelijoiden vika, että koulut osin keskittyvät toisarvoisiin asioihin opetustehtävän kärsien. Eikä sekään, että opintopisteitä voi vapaasti valittavien osalta kerryttää toisarvoisilla, sangen helpoilla ainevalinnoilla.

eikä kierrellä kirjoitti:

Jos puolisosi hakisi jostakin kunnasta virkaa yhdessä jonkin DI:n kanssa, ei häntä siihen valittaisi. Mikään kunta ei lähde kokeilemaan kallista oikeusprosessia, vaikka puolisosi olisi kuinka hyvä tyyppi ja vaikka hän kuuluisi insinööriliittoon.

Todennäköisesti DI riitauttaisi asian ja ottaisi oikeuden määräämät korvaukset. Ottaisiko hän paikan vastaan, onkin jo toinen juttu. Jos ei ottaisi, paikka täytettäisiin jollakin toisella insinöörillä tai DI:llä ja puolisosi saisi etsiä töitä jostain muualta. Näin se menee oikeassa maailmassa. Eivät kunnat maksa turhaan juristien palkkioita, kun hommaan on pätevämpiäkin tulijoita kuin teknikot.

Lue lisää

Eikä puolisoni kyllä kunnalta saisi yhtä hyvää palkkaakaan. Opettajaksi häntä on kyllä pyydetty ammattikorkeaan, ei ole lähtenyt. En ole varma, onko pyytäjä tiennyt, että on "vain" teknikko. Mutta jos puolisoni hakisi kunnalta sellaista paikkaa, mihin ei erikseen määritellä koulutusvaatimuksia, vastavalmistuneen DI:n kanssa niin ei kunnan lain mukaan tarvitsisi sitä dippainssiä ottaa. Pätevyyteen kun katsotaan myös sitä työkokemusta. Jos sanotaan vaikka tekniikan alan koulutusta, niin ei sitä korkeimmin koulutettua ole pakko valita, jos työtehtävä ei sitä vaadi.

Olin reilu 10 v sitten hoitovapaani jälkeen yhdessä valtion virastossa määräaikaisena toimistosihteerinä ja käsittelin lähes kaikki virastoon tulevan postin, myös hakemukset. Kyllä virkailijaksi haki merkonomeja, tradenomeja, KTM:iä. Maistereita ei perustoimistohommiin tai asiakasneuvojiksi otettu yhtäkään. Selitys oli, että ei vaadita niin korkeaa koulutusta. Tradenomeja siihen aikaan suosittiin, tai merkonomeja, jos olivat vanhan ajan opistomerkonomeja ja pitkä työkokemus.

eikä kierrellä kirjoitti:

Jos puolisosi hakisi jostakin kunnasta virkaa yhdessä jonkin DI:n kanssa, ei häntä siihen valittaisi. Mikään kunta ei lähde kokeilemaan kallista oikeusprosessia, vaikka puolisosi olisi kuinka hyvä tyyppi ja vaikka hän kuuluisi insinööriliittoon.

Todennäköisesti DI riitauttaisi asian ja ottaisi oikeuden määräämät korvaukset. Ottaisiko hän paikan vastaan, onkin jo toinen juttu. Jos ei ottaisi, paikka täytettäisiin jollakin toisella insinöörillä tai DI:llä ja puolisosi saisi etsiä töitä jostain muualta. Näin se menee oikeassa maailmassa. Eivät kunnat maksa turhaan juristien palkkioita, kun hommaan on pätevämpiäkin tulijoita kuin teknikot.

Lue lisää

Näinhän se on, mikäli tehtävään on asetettu kelpoisuusehdoksi DI.

Nykyisin on kuitenkin julkisellakin puolella nähtävissä suuntaus, jossa kelpoisuusvaatimukset yhä useammin asetetaan tyyliin: Teknikko kokemusta 10v tai Insinööri kokemusta 5v. Tällöin teknikko 10 vuoden työkokemuksella on yhtä pätevä tehtävään kuin inssi 5 vuoden kokemuksella.

Sitten on oman tehtäväni kaltaisia tehtäviä, joissa ei edellytetä insinöörin koulutusta vaativaa syvällistä teknistä osaamista, mutta joihin sisältyy paljon hallintoa ja henkilöjohtamista. Siksi tehtävän koulutusvaatimukseksi on asetettu suoraan teknikko tai insinööri, jolloin kummatkin koulutukset antavat saman pätevyyden. Tällaisen tehtävän alaisina voi sitten olla syvällistä teknistä osaamista vaativia tehtäviä, joihin tarvitaan insinööri- tai yliopistokoulutusta.

Minusta tässä ollaan menossa aivan oikeaan suuntaan. Syvällisemmän teknisen koulutuksen saaneet insinöörit voivat keskittyä koulutuksensa mukaisiin teknisiin tehtäviin ja hallinnolliset esimiestehtävät jäävät esimieskoulutuksen saaneille teknikoille.

juri- kirjoitti:

Näinhän se on, mikäli tehtävään on asetettu kelpoisuusehdoksi DI.

Nykyisin on kuitenkin julkisellakin puolella nähtävissä suuntaus, jossa kelpoisuusvaatimukset yhä useammin asetetaan tyyliin: Teknikko kokemusta 10v tai Insinööri kokemusta 5v. Tällöin teknikko 10 vuoden työkokemuksella on yhtä pätevä tehtävään kuin inssi 5 vuoden kokemuksella.

Sitten on oman tehtäväni kaltaisia tehtäviä, joissa ei edellytetä insinöörin koulutusta vaativaa syvällistä teknistä osaamista, mutta joihin sisältyy paljon hallintoa ja henkilöjohtamista. Siksi tehtävän koulutusvaatimukseksi on asetettu suoraan teknikko tai insinööri, jolloin kummatkin koulutukset antavat saman pätevyyden. Tällaisen tehtävän alaisina voi sitten olla syvällistä teknistä osaamista vaativia tehtäviä, joihin tarvitaan insinööri- tai yliopistokoulutusta.

Minusta tässä ollaan menossa aivan oikeaan suuntaan. Syvällisemmän teknisen koulutuksen saaneet insinöörit voivat keskittyä koulutuksensa mukaisiin teknisiin tehtäviin ja hallinnolliset esimiestehtävät jäävät esimieskoulutuksen saaneille teknikoille.

Lue lisää

Kerro minulle se kunta, missä KUNNANINSINÖÖRIN esimiehenä on teknikko. Sellaista hallinnollista tehtävää ei ole minkään kunnan organisaatiossa, että osastopäällikön yläpuolella on joku papereita pyörittelevä hallintoteknikko.

Kerro se esimerkkikunta kirjoitti:

Kerro minulle se kunta, missä KUNNANINSINÖÖRIN esimiehenä on teknikko. Sellaista hallinnollista tehtävää ei ole minkään kunnan organisaatiossa, että osastopäällikön yläpuolella on joku papereita pyörittelevä hallintoteknikko.

Lue lisää

Miksi minä olisin sinulle vastannut, kun en ole moista väittänytkään?

muttei hae kirjoitti:

Eikä puolisoni kyllä kunnalta saisi yhtä hyvää palkkaakaan. Opettajaksi häntä on kyllä pyydetty ammattikorkeaan, ei ole lähtenyt. En ole varma, onko pyytäjä tiennyt, että on "vain" teknikko. Mutta jos puolisoni hakisi kunnalta sellaista paikkaa, mihin ei erikseen määritellä koulutusvaatimuksia, vastavalmistuneen DI:n kanssa niin ei kunnan lain mukaan tarvitsisi sitä dippainssiä ottaa. Pätevyyteen kun katsotaan myös sitä työkokemusta. Jos sanotaan vaikka tekniikan alan koulutusta, niin ei sitä korkeimmin koulutettua ole pakko valita, jos työtehtävä ei sitä vaadi.

Olin reilu 10 v sitten hoitovapaani jälkeen yhdessä valtion virastossa määräaikaisena toimistosihteerinä ja käsittelin lähes kaikki virastoon tulevan postin, myös hakemukset. Kyllä virkailijaksi haki merkonomeja, tradenomeja, KTM:iä. Maistereita ei perustoimistohommiin tai asiakasneuvojiksi otettu yhtäkään. Selitys oli, että ei vaadita niin korkeaa koulutusta. Tradenomeja siihen aikaan suosittiin, tai merkonomeja, jos olivat vanhan ajan opistomerkonomeja ja pitkä työkokemus.

Lue lisää

Vai ei ole siippa lähtenyt opettajaksi ammattikorkeaan. Olisiko oikeampi ilmaus, että puoliso ei pääsisi opettajaksi, koska pätevyys tehtävään puuttuu. Hänellä ei ole pedagogista pätevyyttä korkeakoulututkinnosta puhumattakaan. En silti kiistä, etteikö puolisosi olisi pätevä ja kaikinpuolin hyvä tyyppi.

Meillä vaan on sellainen systeemi julkisella puolella, jota kutsutaan pätevyysvaatimuksiksi. Jokainen voi pätevöittää itsensä mihin tehtävään tahansa. Sitä kutsutaan opiskeluksi/jatko-opiskeluksi.

juri- kirjoitti:

Miksi minä olisin sinulle vastannut, kun en ole moista väittänytkään?

Joku, ehkä et sinä, väittää tuolla edellä, että ei ole mitään estettä sille, että teknikko toimii kunnaninsinöörin esimiehenä. Ehkä en enää ymmärrä lukemaani, jos sinä esitit tuon väitteen ja nyt kiistät kirjoittaneesi sellaista.

koulutusta mutta ... kirjoitti:

Vai ei ole siippa lähtenyt opettajaksi ammattikorkeaan. Olisiko oikeampi ilmaus, että puoliso ei pääsisi opettajaksi, koska pätevyys tehtävään puuttuu. Hänellä ei ole pedagogista pätevyyttä korkeakoulututkinnosta puhumattakaan. En silti kiistä, etteikö puolisosi olisi pätevä ja kaikinpuolin hyvä tyyppi.

Meillä vaan on sellainen systeemi julkisella puolella, jota kutsutaan pätevyysvaatimuksiksi. Jokainen voi pätevöittää itsensä mihin tehtävään tahansa. Sitä kutsutaan opiskeluksi/jatko-opiskeluksi.

Lue lisää

Eipä ole ihan noin. Tuntiopettajana ammattikorkeissa on merkonomeja, peruskouluinsinöörejä...ero on vain siinä, että nämä eivät voi saada lehtorin virkaa. Eikä tämä ole luulo, vaan itselläni on ollut näitä opettajina ja tunnen ihmisiä, jotka merkonomipohjalta opettavat amk:ssa. Lehtoriksi puolisoni ei tietenkään pääsisi, mutta tuntiopettajaksi voisi ihan hyvin päästä.

ei ole ihan--- kirjoitti:

Eipä ole ihan noin. Tuntiopettajana ammattikorkeissa on merkonomeja, peruskouluinsinöörejä...ero on vain siinä, että nämä eivät voi saada lehtorin virkaa. Eikä tämä ole luulo, vaan itselläni on ollut näitä opettajina ja tunnen ihmisiä, jotka merkonomipohjalta opettavat amk:ssa. Lehtoriksi puolisoni ei tietenkään pääsisi, mutta tuntiopettajaksi voisi ihan hyvin päästä.

Lue lisää

Kyllä minä tuon tiedän mutta nyt puhutaankin julkisen puolen viroista tai työsuhteista, joihin palkataan toistaiseksi.

Näissä kohdin oikeusistuimien ratkaisuissa ei ole mitään epäselvää. Tuntiopettajuus (joka ei ole edes päätoiminen) tai muun tehtävän sijaisuus on eri asia kuin mainitsemani.

minlla on luki-härö kirjoitti:

Joku, ehkä et sinä, väittää tuolla edellä, että ei ole mitään estettä sille, että teknikko toimii kunnaninsinöörin esimiehenä. Ehkä en enää ymmärrä lukemaani, jos sinä esitit tuon väitteen ja nyt kiistät kirjoittaneesi sellaista.

Lue lisää

Kyllä se oli joku muu...

Kommentoin nyt kuitenkin: Eikös ole niin, ettei kunnallislaki aseta mitään vaatimuksia kunnanjohtajan pätevyydelle vaan ne päätetään kuntakohtaisesti? Periaatteessa voisi olla mahdollista, että teknikko tulee jossain kunnassa valituksi kunnanjohtajaksi, jolloin hän olisi kunnaninsinöörin esimies.

Tällaista tosin en tiedä tapahtuneen ja eiköhän se aika epätodennäköistä olisi...

Oletpa aika ovela :) kirjoitti:

Kyllä minä tuon tiedän mutta nyt puhutaankin julkisen puolen viroista tai työsuhteista, joihin palkataan toistaiseksi.

Näissä kohdin oikeusistuimien ratkaisuissa ei ole mitään epäselvää. Tuntiopettajuus (joka ei ole edes päätoiminen) tai muun tehtävän sijaisuus on eri asia kuin mainitsemani.

Lue lisää

Täällä meillä, jääköt paikkakunta sanomatta, mutta kaikki täällä asuvat alan ihmsiet sen melkein tietävät, tekniikan ja liikenteen alan koulutusjohtaja on suorittanut ylemmän amk-tutkinnon, ei ole yliopistotutkintoa. On ollut opetustehtävissä vuosia sitä ennen.

juri- kirjoitti:

Kyllä se oli joku muu...

Kommentoin nyt kuitenkin: Eikös ole niin, ettei kunnallislaki aseta mitään vaatimuksia kunnanjohtajan pätevyydelle vaan ne päätetään kuntakohtaisesti? Periaatteessa voisi olla mahdollista, että teknikko tulee jossain kunnassa valituksi kunnanjohtajaksi, jolloin hän olisi kunnaninsinöörin esimies.

Tällaista tosin en tiedä tapahtuneen ja eiköhän se aika epätodennäköistä olisi...

Lue lisää

Jos kunnassa x on ollut tilanne, että kuntaa on johtanut joku kunnan virkamiehistä viransijaisuutena tai oman tehtävänsä ohessa ja hänellä ei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja hänen halutaan jatkavan kunnanjohtajana virassa, voidaan kunnan toiminta-/johtosäännöstä riippuen asettaa virkaa täytettäessä (tarkoittaa räätälöidä) pätevyydestä vaatimus, jonka tehtävää viransijaisena hoitanutkin täyttää. HALUTAAN SIIS OMAN KYLÄN POIKA TAI TYTTÖ TAI OIKEAN AJATUSSUUNNAN EDUSTAJA JOHTAMAAN KUNTAA.

Jos kuntaan haetaan johtamisen ammattilaista (tärkeää tällaisessa taloustilanteessa) pätevyysvaatimukseksi asetetaan ylempi korkeakoulututkinto ja palkkaakin luvataan reippaasti. En tiedä lähimenneisyydestä yhtään tapausta, jossa kunnanjohtajan valinta on tehty tilaustyönä alussa kertomallani tavalla. Jos jossain toimitaan vielä noin ikiaikaisen amatöörimäisesti, kehotan asukkaita vaihtamaan maisemia tuollaisesta kunnasta.

Teoriassa teknikko voi siis olla kunnaninsinöörin esimies, käytännössä ei. Kuntalaki on aika lavea tässä suhteessa. Onneksi kunnanisillä on kuitenkin järkeä päässään enemmän kuin tämän palstan tietoviisailla.

tämä keskustelu kirjoitti:

jatkuu ihan sinun hyväksynnästäsi riippumatta.

koska näiden palstojen kirjoittajat ovat sitä mitä ovat!

epaäilekään, kirjoitti:

koska näiden palstojen kirjoittajat ovat sitä mitä ovat!

kun et käy edes lukemassa näitä :o

Riippuu tilanteesta kirjoitti:

Jos kunnassa x on ollut tilanne, että kuntaa on johtanut joku kunnan virkamiehistä viransijaisuutena tai oman tehtävänsä ohessa ja hänellä ei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja hänen halutaan jatkavan kunnanjohtajana virassa, voidaan kunnan toiminta-/johtosäännöstä riippuen asettaa virkaa täytettäessä (tarkoittaa räätälöidä) pätevyydestä vaatimus, jonka tehtävää viransijaisena hoitanutkin täyttää. HALUTAAN SIIS OMAN KYLÄN POIKA TAI TYTTÖ TAI OIKEAN AJATUSSUUNNAN EDUSTAJA JOHTAMAAN KUNTAA.

Jos kuntaan haetaan johtamisen ammattilaista (tärkeää tällaisessa taloustilanteessa) pätevyysvaatimukseksi asetetaan ylempi korkeakoulututkinto ja palkkaakin luvataan reippaasti. En tiedä lähimenneisyydestä yhtään tapausta, jossa kunnanjohtajan valinta on tehty tilaustyönä alussa kertomallani tavalla. Jos jossain toimitaan vielä noin ikiaikaisen amatöörimäisesti, kehotan asukkaita vaihtamaan maisemia tuollaisesta kunnasta.

Teoriassa teknikko voi siis olla kunnaninsinöörin esimies, käytännössä ei. Kuntalaki on aika lavea tässä suhteessa. Onneksi kunnanisillä on kuitenkin järkeä päässään enemmän kuin tämän palstan tietoviisailla.

Lue lisää

Näinhän se on.

Tosin meillä on ollut kuntaministerinäkin ihmisiä jopa ammattikoulupohjalta. Mm Martti Korhonen autonasentajan koulutuksella...

juri- kirjoitti:

Näinhän se on.

Tosin meillä on ollut kuntaministerinäkin ihmisiä jopa ammattikoulupohjalta. Mm Martti Korhonen autonasentajan koulutuksella...

muuttuikin yhtäkkiä poliittisesti päteväksi ja sopivaksi. :o

No Korhonen lienee ollut nimenomaan poliittisesti pätevä ja sopiva. Häntä mitenkään sen enempää mollaamatta.

elämäsi saat, kirjoitti:

kun et käy edes lukemassa näitä :o

kannanotot kyllä lukemisen arvoisia olekaan!

esimerkki kirjoitti:

Nyt haluan, että kerrot edes yhden esimerkin siitä, että jossakin kunnassa jostain syystä on laitettu teknikko kunnaninsinöörin esimieheksi. Kunnaninsinööri toimii paitsi teknisen osaston osastopäällikkönä myös teknisen lautakunnan tai vastaavan esittelijänä.

Ainoastaan teknikko, joka on valittu kunnanjohtajaksi, voisi teoriassa toimia osastopäällikön esimiehenä. Mutta kun kunnanjohtajan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ...

Lue lisää

on merkonomi...

Eivät nämä kirjoitti:

kannanotot kyllä lukemisen arvoisia olekaan!

!!!

paikkaansa. kirjoitti:

!!!

Olen itse esimerkkinä asiasta. Hain ammattikorkeaan ja pääsin lukematta (tosin oli juuri kirjoitukset takana). Olin kaksi vuotta->ei h*lvetti miten turhaa ja menin töihin. Hain yliopistoon, en päässyt, uudelleen ja en päässyt. Jotenkin uskottelin itselleni että ihminen voi tehdä työtä vain rahasta, hain uudelleen AMK:iin ja taas lukematta sisälle (tosin eri ala). Paikka olisi auki, mutta päätin jättää väliin. Hetken huumassa hain ja onhan se nähty juttu.

Minulle suurimmaksi ongelmaksi koitui koko systeemin päämäärättömyys. Ne turhauttavat yleisopinnot joita kaksi ekaa vuotta on joissa meno on kuin ala-asteelta. Luetaan vuorotellen pätkä englannin kirjasta tai pidetään joku puhe/esitelmä. Suurin osa päätyy näyttöä tuijottamaan tai kortistoon. Oma lukunsa oli opiskelun keinotekoinen vaikeuttaminen.

Läsnäolopakko kaikkialla ja vaaditut läsnäolot&tehtävät PROSENTTEINA !! Jos noinkin älytön raja pitää tehdä niin opettaja voisi nähdä sen verran vaivaa, että päättäisi ennen kurssia montako tehtävää tulee ja montako pitää suorittaa. "Tehtävistä 80% tehtynä" ei paljon auta jos ei tiedä tehtävien lopullista määrää. Tästä seurasi minun kohdallani se, etten päässyt matematiikan osakokeeseen koska minulla oli kaksi tehtävää liian vähän (no toiselle kurssille ei sitten tarvinnut esittää yhtään tehtävää :D ) vaan jouduin suorittamaan koko höskän kerralla. Selvisin kyllä, mutta numero olisi voinut olla parempi.
Sama tapahtui sitten fysiikassa jossa pomppasi yhdestä tehtävästä eli menetin oikeuteni osallistua kokeeseen. Menin silti ja tein kokeen saaden 2. parhaan arvosanan. Tästä keskusteltiin sitten useamman tahon kanssa mitä tapahtuu, koska fysiikan opettaja halusi päästää minut kurssista läpi ja selvästi oli havaittavissa etteivät opettajat enää olleet varmoja systeemin järkevyydestä.
En ymmärrä miksi kyseiset systeemit on aikoinaan keksitty. Luulisi opettajille olevan aivan sama onko oppilas tuntiakaan paikalla, onko tehnyt ainuttakaan tehtävää jos osaa kurssilla opetettavat asiat ja läpäisee kokeen.

Siinä AMK:in älyttömyys tiivistettynä. "Tee tehtävät niin saat karkin ja hienon kiiltokuvan" Niitä kiiltokuvia on sitten kiva selailla kun on päätynyt kortistoon. AMK:n ongelma on, ettei se ole osannut päättää onko ammattikoulu vai yliopisto, yritetään olla molempia kummassakaan onnistumatta. Teoreettisempi kuin ammattikoulu (käydään pinta läpi kaikesta) mutta käytännön läheisempi kuin yliopisto (jätetään pintaa syvemmät asiat työpaikan opetettaviksi ja sen sijaan lähetetään työharjoitteluun kahvia keittämään).

No siinä syyt miksi minä vaihdoin yliopistoon ja aion täällä pysyä. Kukaan ei ole holhoamassa ja pitämässä kädestä kiinni, vaan riittää kun hoitaa vaaditut asiat.

paikkansa kirjoitti:

Olen itse esimerkkinä asiasta. Hain ammattikorkeaan ja pääsin lukematta (tosin oli juuri kirjoitukset takana). Olin kaksi vuotta->ei h*lvetti miten turhaa ja menin töihin. Hain yliopistoon, en päässyt, uudelleen ja en päässyt. Jotenkin uskottelin itselleni että ihminen voi tehdä työtä vain rahasta, hain uudelleen AMK:iin ja taas lukematta sisälle (tosin eri ala). Paikka olisi auki, mutta päätin jättää väliin. Hetken huumassa hain ja onhan se nähty juttu.

Minulle suurimmaksi ongelmaksi koitui koko systeemin päämäärättömyys. Ne turhauttavat yleisopinnot joita kaksi ekaa vuotta on joissa meno on kuin ala-asteelta. Luetaan vuorotellen pätkä englannin kirjasta tai pidetään joku puhe/esitelmä. Suurin osa päätyy näyttöä tuijottamaan tai kortistoon. Oma lukunsa oli opiskelun keinotekoinen vaikeuttaminen.

Läsnäolopakko kaikkialla ja vaaditut läsnäolot&tehtävät PROSENTTEINA !! Jos noinkin älytön raja pitää tehdä niin opettaja voisi nähdä sen verran vaivaa, että päättäisi ennen kurssia montako tehtävää tulee ja montako pitää suorittaa. "Tehtävistä 80% tehtynä" ei paljon auta jos ei tiedä tehtävien lopullista määrää. Tästä seurasi minun kohdallani se, etten päässyt matematiikan osakokeeseen koska minulla oli kaksi tehtävää liian vähän (no toiselle kurssille ei sitten tarvinnut esittää yhtään tehtävää :D ) vaan jouduin suorittamaan koko höskän kerralla. Selvisin kyllä, mutta numero olisi voinut olla parempi.
Sama tapahtui sitten fysiikassa jossa pomppasi yhdestä tehtävästä eli menetin oikeuteni osallistua kokeeseen. Menin silti ja tein kokeen saaden 2. parhaan arvosanan. Tästä keskusteltiin sitten useamman tahon kanssa mitä tapahtuu, koska fysiikan opettaja halusi päästää minut kurssista läpi ja selvästi oli havaittavissa etteivät opettajat enää olleet varmoja systeemin järkevyydestä.
En ymmärrä miksi kyseiset systeemit on aikoinaan keksitty. Luulisi opettajille olevan aivan sama onko oppilas tuntiakaan paikalla, onko tehnyt ainuttakaan tehtävää jos osaa kurssilla opetettavat asiat ja läpäisee kokeen.

Siinä AMK:in älyttömyys tiivistettynä. "Tee tehtävät niin saat karkin ja hienon kiiltokuvan" Niitä kiiltokuvia on sitten kiva selailla kun on päätynyt kortistoon. AMK:n ongelma on, ettei se ole osannut päättää onko ammattikoulu vai yliopisto, yritetään olla molempia kummassakaan onnistumatta. Teoreettisempi kuin ammattikoulu (käydään pinta läpi kaikesta) mutta käytännön läheisempi kuin yliopisto (jätetään pintaa syvemmät asiat työpaikan opetettaviksi ja sen sijaan lähetetään työharjoitteluun kahvia keittämään).

No siinä syyt miksi minä vaihdoin yliopistoon ja aion täällä pysyä. Kukaan ei ole holhoamassa ja pitämässä kädestä kiinni, vaan riittää kun hoitaa vaaditut asiat.

Lue lisää

Jännä, meidän amk:ssamme taas ei ole läsnäolopakkoa, lukuunottamatta labroja mikä mielestäni on sääli. Puhun siis tekniikan alasta, muista en tiedä. Porukan osaaminen olisi parempaa, jos enemmän olisivat tunneilla. Tuolla tavalla en voisi yleistää, koska opettajia on surkeista todella hyviin. Kotitehtäviä on ollut lähinnä vain matikasta ja fysiikasta, kielistä kai jotain, en muista kun yleensä olen ehtinyt tehdä kaikki kielten tehtävät koululla.

Esitelmiä on kyllä paljon, joita vastaan purnasin itsekin, mutta sitten...työelämässä insinööri joutuu esiintymään yllättävän paljon. Yliopistohemmoilla esiintymistä on kaksinverroin enemmän, olen nyt harjoittelemassa työpaikassa missä inssit ovat vähiten koulutetuimmasta päästä. Kahvia muuten en ole keittänyt kertaakaan ja hyllyjä siivosin alussa, sillä työpisteeni oli ollut tovin aikaa tyhjillään. No minulla on harvinainen työ, jossa saa oikeasti tehdä alan hommia, mutta paikan maine oli jo ennestään sellainen.

Yleisopintoja on kyllä liikaa, ammattiopintoja saisi olla enemmän. Opettajatkin ovat sanoneet suoraan, että ammattiopinnoista on otettu jopa 50 % ja enemmänkin pois, koska tilalle on pitänyt saada yleisaineita.

Kukaan ei kyllä seuraa meillä, paljonko on tehtäviä tehty. Niistä on sanottu, että se on jokaisen oma asia. Yksikään opettajista ei pidä niistä mitään kirjaa. Ilmeisesti tässä on koulu- ja alakohtaisia suuriakin eroja. Opettajakohtaisia erojakin on, mutta noista tehtävien seuraamisesta tuolla tavoin kuulen ensimmäisen kerran.

Mutta nuoret (siis et sinä edellinen vaan yleensä tämän keskustelun osallistujat), ei elämä mene nykyään niin, että käydään yksi koulu ja ollaan siinä koko ikä. Te noilla tappeluilla osoitatte naiiviutenne. Osa ihmisistä on suorittanut insinöörin tutkintoja ja yliopistotutkintoja aikuisena, koska esim. oma virka sitä vaatii. Teillä, jotka kuvittelette että käyttte nuorena yhden koulun, teillä on kaikkein vähiten tulevaisuutta. Se ei nykyaikana riitä. Tuntuu, että se käy joidenkin hermoille, että porukka käy useita kouluja peräkkäin. Kyllä minä tiedän kaksi ihmistä jotka ovat menneet tätä rataa -amis-tekninen koulu-tekninen opisto-yliopisto. Aikaahaan siinä menee, mutta työelämässä eteneminen vaatii usein myös opinnoissa etenemistä. Osoittaa heikkoa itsetuntoa rueta väittelemään faktoja vastaan. Myös se, että rupeaa miettimään kuka pystyy mihinkin, on osoitus omasta heikkoudestaan. Mitä suuremmat itsekehut, sitä pienemmät tulokset - tämän on iteslleni työelämä näyttänyt.

t. aikuisopiskelija

toisia... kirjoitti:

Jännä, meidän amk:ssamme taas ei ole läsnäolopakkoa, lukuunottamatta labroja mikä mielestäni on sääli. Puhun siis tekniikan alasta, muista en tiedä. Porukan osaaminen olisi parempaa, jos enemmän olisivat tunneilla. Tuolla tavalla en voisi yleistää, koska opettajia on surkeista todella hyviin. Kotitehtäviä on ollut lähinnä vain matikasta ja fysiikasta, kielistä kai jotain, en muista kun yleensä olen ehtinyt tehdä kaikki kielten tehtävät koululla.

Esitelmiä on kyllä paljon, joita vastaan purnasin itsekin, mutta sitten...työelämässä insinööri joutuu esiintymään yllättävän paljon. Yliopistohemmoilla esiintymistä on kaksinverroin enemmän, olen nyt harjoittelemassa työpaikassa missä inssit ovat vähiten koulutetuimmasta päästä. Kahvia muuten en ole keittänyt kertaakaan ja hyllyjä siivosin alussa, sillä työpisteeni oli ollut tovin aikaa tyhjillään. No minulla on harvinainen työ, jossa saa oikeasti tehdä alan hommia, mutta paikan maine oli jo ennestään sellainen.

Yleisopintoja on kyllä liikaa, ammattiopintoja saisi olla enemmän. Opettajatkin ovat sanoneet suoraan, että ammattiopinnoista on otettu jopa 50 % ja enemmänkin pois, koska tilalle on pitänyt saada yleisaineita.

Kukaan ei kyllä seuraa meillä, paljonko on tehtäviä tehty. Niistä on sanottu, että se on jokaisen oma asia. Yksikään opettajista ei pidä niistä mitään kirjaa. Ilmeisesti tässä on koulu- ja alakohtaisia suuriakin eroja. Opettajakohtaisia erojakin on, mutta noista tehtävien seuraamisesta tuolla tavoin kuulen ensimmäisen kerran.

Mutta nuoret (siis et sinä edellinen vaan yleensä tämän keskustelun osallistujat), ei elämä mene nykyään niin, että käydään yksi koulu ja ollaan siinä koko ikä. Te noilla tappeluilla osoitatte naiiviutenne. Osa ihmisistä on suorittanut insinöörin tutkintoja ja yliopistotutkintoja aikuisena, koska esim. oma virka sitä vaatii. Teillä, jotka kuvittelette että käyttte nuorena yhden koulun, teillä on kaikkein vähiten tulevaisuutta. Se ei nykyaikana riitä. Tuntuu, että se käy joidenkin hermoille, että porukka käy useita kouluja peräkkäin. Kyllä minä tiedän kaksi ihmistä jotka ovat menneet tätä rataa -amis-tekninen koulu-tekninen opisto-yliopisto. Aikaahaan siinä menee, mutta työelämässä eteneminen vaatii usein myös opinnoissa etenemistä. Osoittaa heikkoa itsetuntoa rueta väittelemään faktoja vastaan. Myös se, että rupeaa miettimään kuka pystyy mihinkin, on osoitus omasta heikkoudestaan. Mitä suuremmat itsekehut, sitä pienemmät tulokset - tämän on iteslleni työelämä näyttänyt.

t. aikuisopiskelija

Lue lisää

Ihan sama missä opiskelee, niin aina löytyy valittajia ja puolustajia.

palstojen seuraaja kirjoitti:

Ihan sama missä opiskelee, niin aina löytyy valittajia ja puolustajia.

mokoma aloitus saa tällaisen väittelyrumban aikaiseksi... Luulisi, että ihmisillä olisi muutakin sisältöä elämässä, vaikkapa keskittyä siihen OMAAN opiskeluun ja antaa muiden opiskella rauhassa - ihan sama, missä sitten opiskelevatkin! Luulisi olevan jokaisen oma asia, missä ja mitä haluaa/voi opiskella. Voi hyvät ihmiset!!!!

Miten ihmeessä kirjoitti:

mokoma aloitus saa tällaisen väittelyrumban aikaiseksi... Luulisi, että ihmisillä olisi muutakin sisältöä elämässä, vaikkapa keskittyä siihen OMAAN opiskeluun ja antaa muiden opiskella rauhassa - ihan sama, missä sitten opiskelevatkin! Luulisi olevan jokaisen oma asia, missä ja mitä haluaa/voi opiskella. Voi hyvät ihmiset!!!!

Lue lisää

Jos on normaalikuntoinen suomenkansalainen pääsee amk:hon heittämällä,
Ainakin tradenomiksi voi opiskella kuva vain. Ja pääsykokeet ovat helpot. Vaikka sitä muuta väitetäänkin.

Kyllä on vain niin, että Suomi on kohta tuhonnut itsensä. amk:hon selviää lukematta elämänsä aikana yhtään kirjaa edes kunnolla loppuun.

Jokainen kouluhan aina antaa itsestään kuvan, että meille pääsee vain parhaat. Onhan maamme pääministerikin jo sitä mieltä, että kaikille halukkaille pitäisi taata koulutuspaikka.

Tiettyym rajaanasti sen kyllä ymmärrän, nutta en käsitä sitä amk:ssa. Pääsykokeet. Eli te jotka olette nyt päässeet amk:hon voitte valmistautua kortistoon. Luen itseni myös tähän ryhmään. Minne tämä Suomen ns. korkeakoulu järjestelmä on menossa.

Ei ihme, että isot kansanväliset yritykset hakevat oikeat asiantuntijansa muulta, kun suomalaisesta ns. korkeakoulusta.

nimimerkillä "ns korkeakoululainen"

-- kirjoitti:

Jos on normaalikuntoinen suomenkansalainen pääsee amk:hon heittämällä,
Ainakin tradenomiksi voi opiskella kuva vain. Ja pääsykokeet ovat helpot. Vaikka sitä muuta väitetäänkin.

Kyllä on vain niin, että Suomi on kohta tuhonnut itsensä. amk:hon selviää lukematta elämänsä aikana yhtään kirjaa edes kunnolla loppuun.

Jokainen kouluhan aina antaa itsestään kuvan, että meille pääsee vain parhaat. Onhan maamme pääministerikin jo sitä mieltä, että kaikille halukkaille pitäisi taata koulutuspaikka.

Tiettyym rajaanasti sen kyllä ymmärrän, nutta en käsitä sitä amk:ssa. Pääsykokeet. Eli te jotka olette nyt päässeet amk:hon voitte valmistautua kortistoon. Luen itseni myös tähän ryhmään. Minne tämä Suomen ns. korkeakoulu järjestelmä on menossa.

Ei ihme, että isot kansanväliset yritykset hakevat oikeat asiantuntijansa muulta, kun suomalaisesta ns. korkeakoulusta.

nimimerkillä "ns korkeakoululainen"

Lue lisää

Ennen pääsi kauppaopistoon kuka vain, nyt pääsee amk:aan kuka vain. Tekniikan ala on romahtanut, mutta kaupallinen ala on itsessään jo helppo, ollut aina ja on edelleen. Veljeni on käynyt kauppakorkean, vaikka on aika keskitasoinen älyltään, kuten minäkin. Tekniikan alalle ei kummastakaan meistä ole.

t. yo-merkonomi liiketalouden trade.

-- kirjoitti:

Jos on normaalikuntoinen suomenkansalainen pääsee amk:hon heittämällä,
Ainakin tradenomiksi voi opiskella kuva vain. Ja pääsykokeet ovat helpot. Vaikka sitä muuta väitetäänkin.

Kyllä on vain niin, että Suomi on kohta tuhonnut itsensä. amk:hon selviää lukematta elämänsä aikana yhtään kirjaa edes kunnolla loppuun.

Jokainen kouluhan aina antaa itsestään kuvan, että meille pääsee vain parhaat. Onhan maamme pääministerikin jo sitä mieltä, että kaikille halukkaille pitäisi taata koulutuspaikka.

Tiettyym rajaanasti sen kyllä ymmärrän, nutta en käsitä sitä amk:ssa. Pääsykokeet. Eli te jotka olette nyt päässeet amk:hon voitte valmistautua kortistoon. Luen itseni myös tähän ryhmään. Minne tämä Suomen ns. korkeakoulu järjestelmä on menossa.

Ei ihme, että isot kansanväliset yritykset hakevat oikeat asiantuntijansa muulta, kun suomalaisesta ns. korkeakoulusta.

nimimerkillä "ns korkeakoululainen"

Lue lisää

pääsee normaaliälyinen keskiverto-oppilas, kuten esim. minä. Ei siihen mitään erityistaitoja vaadittu!

yliopistoihin kirjoitti:

pääsee normaaliälyinen keskiverto-oppilas, kuten esim. minä. Ei siihen mitään erityistaitoja vaadittu!

Näitä kun lukee, niin voisi kuvitella, että mihinkään kouluun ei saisi hakea kuin älyllisesti lahjakkaat ja vain heillä on ylipäänsä opiskeluoikeus. Ihmeellistä vähättelyä!!!

yliopistoihin kirjoitti:

pääsee normaaliälyinen keskiverto-oppilas, kuten esim. minä. Ei siihen mitään erityistaitoja vaadittu!

Opetusministeriö asetti tavoitteeksi korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Kuinka 70 % ikäluokasta voi olla "normaaliälyisiä keskiverto-oppilaita"?

Valitettavasti tuo tavoite tarkoittaa, että jostain korkeakoulusta täytyy pystyä valmistumaan noin älykkyysosamäärällä 85 - 90, joten opetuksen tasokin on mitoitettava sen mukaiseksi. Mitähän nämä "korkeakoulut" ovat?