Muistojen kyyneleet

Vei kohtalo kaiken multa
vei rakkaan ystävän,
vaan vieläkin kaipuun tulta
on rinnassa itkevän.

Ei elämän monet haavat
voisi mua lannistaa,
kyllä toisetkin iskuja saavat
usein lyödään kulkijaa.

Nämä haavani itkien kestän
muistot arpia kasvattaa,
millä poltteen rakkauden estän?
Tunteitaan ei voi unohtaa.

Minä rakastan mennyttä unta
jonka vietin kanssasi sun,
oli tunteiden valtakunta
silloin silmissä rakastetun.

Kudon verkkoa mennehestä
joka unehen tuudittaa,
ei se menneiden tuntoja kestä
silti voihan se lohduttaa ?

Kaipaan sieluni silmin aikaa
minkä vietin kanssasi sun,
kuinka katseesi poltteen saikaan?
Kuin rihmoina silmissä mun.

Silti koskaan ei saavu nuo ajat
jotka kohtalo vienyt on,
on jäljellä muistojen majat
niissä viivyin taas tuokion.
4186
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

ei kysy Kohtalo meiltä
saako tehdä siirron tään
ja vaikka eksyttää usein oikeilta teiltä
näyttää lopulta tiemme määränpään

kaikki me kolhuja, haavoja saamme
ja itkien hoidamme niitä
on lohtuna silloin unien maamme
siihen valtakuntaan ei kätemme riitä

niin paljon antoi rakkautemme
sitä hoidimme vaalien kumpikin
ja vaik emme koskaan tavoita enää poltetta samaa
pysähdyin muistoihin silmin kyyneltyvin

Sieluun asti koskettava luettavaa on runosi, joka innosti
kirjoittamaan samasta aiheesta vaikkakin ontuen.

Muistoihin on niin helppo unohtua elämän karikoissa,
antaa pieniä hetkiä siitä, mitä joskus oli vaikkakin se
kaikki lipui pois.

Runoratsu, kiitos !

Äänestä
  • Aloittaja

    Hyvinhän tuo riimitys
    sujuu Sinultakin.

    Muistot on elämän
    aarreaitta,
    jonka ovia on toisinaan
    mukava avata.

    Hyvää päivänjatkoa.

    T:J

    Äänestä

On kaunista siellä-
muistojen tiellä
kulkea miettien
mennyttä aikaa..

Muistoihin kuuluu niin iloja kuin suruja..
Kiitos lukuhetkestä muistojesi poluilla, Ystäväni..

Äänestä
  • Aloittaja

    Jos muistoja ei olisi
    elämä tuntuisi tosi
    tyhjältä.
    Muistot on rikkaus.

    Hyvää tulevaa viikonloppua.

    T: J

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bacgal kirjoitti:

Vei kohtalo kaiken multa
vei rakkaan ystävän,
vaan vieläkin kaipuun tulta
on rinnassa itkevän.

Ei elämän monet haavat
voisi mua lannistaa,
kyllä toisetkin iskuja saavat
usein lyödään kulkijaa.

Nämä haavani itkien kestän
muistot arpia kasvattaa,
millä poltteen rakkauden estän?
Tunteitaan ei voi unohtaa.

Minä rakastan mennyttä unta
jonka vietin kanssasi sun,
oli tunteiden valtakunta
silloin silmissä rakastetun.

Kudon verkkoa mennehestä
joka unehen tuudittaa,
ei se menneiden tuntoja kestä
silti voihan se lohduttaa ?

Kaipaan sieluni silmin aikaa
minkä vietin kanssasi sun,
kuinka katseesi poltteen saikaan?
Kuin rihmoina silmissä mun.

Silti koskaan ei saavu nuo ajat
jotka kohtalo vienyt on,
on jäljellä muistojen majat
niissä viivyin taas tuokion.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu