Asumistuki ja yhteishuoltajuus

Antakaa neuvoja äidille kirjoitti:

Ajattelin kysäistä mitä olette mieltä seuraavasta: Meillä on yhteishuoltajuus ja kaksi lasta 9 ja 11 v. Lapset asuvat tasapuolisesti viikon isällä ja viikon äidillä. Näin on jatkunut reilun vuoden. Homma menee sinänsä hyvin, kun kilometri vain asuntojemme eroa. Avoero oli raskas, koska isä ei meinannut tulla missään vastaan, vaan olisi halunnut lapset kokonaan itselleen, vaikka minä äitinä olin ollut heidän kanssaan 90 % ajasta (isä oli paljon töissä, eikä vapaa-aikanakaan koskaan mennyt esim. hiekkalaatikolle lasten kanssa). Hänellä oli vanhanajan käsitys, että äiti hoitaa kodin ja lapset ja hän vain työnsä, näin jatkui myös sen jälkeen kun äiti meni itse töihin kun nuorin täytti 3 vuotta. Viimein isä suostui viikko-viikko systeemiin, mutta ei suostunut antamaan lapsia äidille kirjoille, toisinsanoen lasten virallinen osoite on isällä. Lastenvalvojalla on tehty paperi, että lapset asuvat (rasti ruutuun) isällä, mutta lisäselvityksessä kuvattu että käytännössä molemmilla joka toinen viikko.
Isä ei saa tulojensa perusteella kolmioon asumistukea vaikka lapset ovat hänellä kirjoilla, eikä ole hakenutkaan koska pystyy vuokransa hyvillä tuloillaan maksamaan. Minä taas joudun asumaan 46 neliön kaksiossa lasten kanssa, koska on niin pienet tulot, etten pysty kolmion vuokraa maksamaan, saisin asumistukea ja pystyisin muuttamaan kolmioon, jos isä suostuisi siihen että lasten osoitteet muutetaan minulle. Kysyin Kelalta, että he katsovat vain sitä, missä lapset väestörekisterin mukaan asuvat. Eli he eivät maksa minulle tukea, vaikka minulla olisi lastenvalvojalta lappu että todellisuudessa asuvat myös minulla.
Sitten on vielä tiedossa sellainen asia, että lasten isän luokse on muuttamassa uusi naisystävä kahden lapsensa kanssa. Hän on myös työssäkäyvä ihminen ja eivät tule asumistukea saamaan vaikka muuttaisivat isompaankin asuntoon. Eli isä ei menetä mitään, vaikka hän antaisi muuttaa lasten osoitteet minulle.
Siinä tulee vielä sitten se homma, että jos lapset ovat isällään virallisesti myös paperilla, menetämme lapsilisien yksinhuoltajakorotukset, jotka nyt olemme saaneet ja puoliksi lapsilisät jakaneet. Olen jutellut isän kanssa, ensin oli heti kieltävä vastaus; ei käy. Nyt hän lupasi sentään ajatella asiaa, mikä on jo paljon!!!! Lupasi ajatella sen takia että jos Kelaan on uskomista, heille riittää asumistukeen se että lasten osoite vain muutetaan väestökirjanpitoon (he eivät tarvitse lastenvalvojan lappua, jossa lukee että virallisesti asuu isän luona). Pahoin pelkään kuitenkin että isä ei suostu kuitenkaan mihinkään, kiusa se on pienikin kiusa. Minua ei se harmita lainkaan, vaikka hänen naisystävänsä siihen muuttaakin. Hyvä jos hän on löytänyt jonkun ja hyvä jos omat lapsenikin tästä naisesta tykkäävät.
Nuorempi lapseni on enemmän minun perään ja välillä ikävöi minua kun on isänsä luona, välillä vetkuttaa lähtöään takaisin isälle, mutta kuitenkin on suht tyytyväinen tähän systeemiin. Vanhempi lapseni on yhtä mielellään molemmilla. Eli kysymys on, jos isä ei suostu tähän, mitä olen hänelle ehdottanut, kannattaako asia viedä eteenpäin lastenvalvojalle? Olen ajatellut näin tehdä. Yli vuosi sitten kun erosimme, minulla ei ollut voimia enää alkaa näistä asioista isän kanssa riitelemään, annoin hänelle aika paljon periksi kuitenkin. Nyt olen ajatellut että jos ei päästä lastenvalvojankaan kanssa sopuun asiasta, vien sen vaikka oikeuteen asti, koska tämä on mielestäni vääryys minua ja lapsia kohtaan, jos me joudumme asumaan näin pienessä asunnossa ja jos menee vielä lapsilisien yksinhuoltajakorotuskin. Mitä arvelette, jos asia menee näin pitkälle esim. oikeuteen asti, mitkä ovat minun mahdollisuudet voittaa juttu? Ja paljonko tulee oikeuskulut suurinpiirtein maksamaan?
Molemmat olemme ihan kunnon kansalaisia, eli huolehdimme lapsista molemmat hyvin.
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä