lukekaa

Olen siis aina tuntenut olevani jotenkin erilainen, en tiedä miten mutta sellainen olo mulla vain on.
Synnyin vuonna 94. Äitini ei enää pitänyt saada lapsia mutta jostain syystä vanhemmat halusivat vielä yhden lapsen, ja he toivoivat että saisivat tytön. No äiti saikin minut, ja jäin perheen nuorimmaksi.
Ollessani pieni, asuimme rivitalossa, jossa mielestäni kummitteli. Muistan aivan tarkasti nähneeni kaksi kamalaa "olentoa", joita muut eivät nähneet. Näen niistä olennoista vieläkin painajaisunia.
Kaikki naapurit ja sukulaiset nauroivat sille, että käyttäydyin todella pikkuvanhasti ikääni nähden. Olin alle kouluikäinen, mutta puhuin sivistyssanoilla ja osallistuin aina aikuisten keskusteluihin.
Kun muutimme pois kaupungista maalle omakotitaloon, alkoi enneunien näkeminen. Monet unet todellakin toteutuivat, mistä en kertonut kenellekään. Näin hieman alle kouluikäisenä kamalan unen, jossa isäni kuolee omituisissa olosuhteissa, joista en halua kertoa.
Enneunien jälkeen ilmaantui muutama uusi omituinen asia. Aloin tuntea omituista kipua, jota en voi mitenkään kuvailla. Sitä ei voi luokitella fyysiseksi eikä psyykkiseksi kivuksi. Aloin myös nähdä "välähdyksiä" paikoista joissa en ole koskaan käynyt. Niitä vain tulee mieleeni. Ne ovat ikään kuin muistikuvia jostain kaukaa paikoista, jotka olin jo unohtanut. En vain millään saa päähäni mistä ne ovat, mutta useimmat niistä ovat niin omituisia, etteivät voi mitenkään sijaita suomessa. Nämä muistot olivat unenomaisia ja kauniita, (näen niitä siis vieläkin), ja saatan uppoutua yhteen sellaiseen kesken askareiden.
Näen myös paljon unia avaimista. Pienestä asti olen ollut jonkinlainen "avainmagneetti", eli löysin niitä mitä odottamattomimmista paikoista, eivätkä ne edes käyneet mihinkään lukkoihin. Yhdessä vaiheessa minulla oli niitä kokonainen kokoelma, jolla leikin.
Vielä yksi omituinen asia, joka on pitkään vaivannut minua; Etsin jatkuvasti jotakin, enkä tiedä mitä se on. Lähden usein ulos ja menen moniin paikkoihin joissa en ole ennen käynyt. Toivon aina ennen nukahtamista että näkisin unessa edes jonkinlaisen vihjeen siitä mitä mahdan etsiä ja mistä sen löytäisin. En ole koskaan tuntunut kuuluvani koko tähän maailmaan, joka vaikuttaa mielestäni niin ankealta ja tylsältä paikalta.
Kukaan ei koskaan ymmärrä asioita, joita yritän selittää. Löydän kauniita ja aivan upeita yksityiskohtia jostain ihan tavallisista asioista, mutta muut vain nauravat minulle tai eivät jaksa kiinnittää huomiota.
Olen pienestä asti rakastanut satuja yli kaiken. Katson paljon fantasiaelokuvia ja uskon muutamiin "yliluonnollisiin" asioihin. Liikutun ja alan itkeä mnitättömän pienistä asioista, mikä huvittaa muita suuresti.
Olen todella temperamenttinen ihminen. Hermostun helposti, mutta myös sovin riidat heti. Olen aina ollut hyvä musiikissa, kirjoittamisessa ja kuvataiteessa. Pidän paljon taiteesta ja tykkään keskustella kirjoista, musiikista ja maalauksista. Koen kaikki edellämainitut erityisen upeina elämyksinä.
Erityisesti pidän klassisesta musiikista : )
Pukeutumisessa minun on aina pakko viestittää ulospäin senhetkinen mielentilani. Pukeudun usein persoonallisiin vaatteisiin, jotta erottuisin joukosta.
Koulussa puolustan usein kiusattuja. Inhoan rasismia ja epäoikeudenmukaisuutta, ja olen aina heikkojen puolella. Minua kiusataan jonkun verran koulussa ja vapaa-ajalla juuri sen takia että puolustan kiusattuja ja sanon joskus aika pahastikin takaisin jos joku ääliö sattuu haukkumaan kavereitani. Suunnittelen tällä hetkellä myös pestautumista johonkin vapaaehtoistyöhön köyhien tai sairaiden auttamiseksi.

Luin äskettäin indigolapsista ja tunnistin monta minua ja heitä yhdistävää piirrettä. Täsmään myös ulkonäöllisesti kaikkiin kuvailuihin.

Laittakaa kommenttia aiheesta :) Olisi kiva saada enemmän tietoa.