Heräsin tänä aamuna ja aloin heti ruokkimaan marsujani. Huomasin kauhukseni, että yksi vanha marsuni kouristeli. Se oli aina ollut terve...Sitten se ei enää liikkunut, ei hengittänyt. Olen itkenyt koko ajan, enkä voinut mennä kouluun ku kaikki ois ihmetelly miksi itken koko ajan. Miten ihmeessä pääsen tästä yli?
kamalaa...
heidi
4244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko marsu nyt kuollut? Kyllä siitä yli pääsee,mutta on luonnollista surra sitä.Olet varmaan hyvin hoitanut ja pitänyt huolta eläimistäsi.Iloitse siitä ajasta mikä oli,marsusi on varmasti elänyt hyvän ja arvoisensa elämän hyvässä kodissa.Tsemppiä!
Mun marsulle kävi aikoinaan samoin. Se oli tosiaan kauheeta kattoo vaan vierestä eikä voi tehdä mitään. Usko vaan, kyllä siitä sitten pääsee lopulta yli. Voimia.
Mulla oli ennen gerbiilejä, joista toinen kouristeli. Se oli jopa kiivennyt kolmanteen kerrokseensa(häkissä) vaikka se kärsi ja sitten kun se tuli alas, niin toisessa kerroksessa se sai taas kouristuksen ja tippui sieltä ensimmäiseen kerrokseen kyljelleen! Otin sen käteen ja katsoin kun sillä oli paha olla. Mitään ei ollut tehtävissä. Kun se häkissä yritti levätä, niin toinen gerbiili tuli hyppimään sen päälle, se ehkä huomasi että jokin oli vialla. Otin kouristelevan gerbiilin käteeni ja aavistin että sillä ei ollut enää paljon aikaa...
Se oli melkein paikoillaan ja sen pulssi alkoi hidastua, välillä se kouristeli vähän. Sitten se kuoli.
Seuraavana päivänä en mennyt kouluun. Toinen gerbiilikin suri, mutta sitten siitä tuli paljon kesympi kuin aikaisemmin. Eräänä päivänä sekin kuoli, mutta vasta vuoden päästä toisen kuolemasta.
Mut älä huoli, kyllä sä pärjäät, ajan kanssa.
Mullakin kuoli viime vuonna kesällä 2 marsua ja mun oli vaikee päästä niitten kuoleman yli.. mut jos ajattelee et se voi taivaas paremmin ku tääl... sillä jos se ei olis siel ni se kärsis tääl maan päällä kouristuksista yms se kituis..
ajattele hyviä muistoja ja muista et aika parantaa haavat ja myöhemmin ajattelet niit hyviä muistoja... kyl sä pääset yli... ajallaan