Tinkaaminen?

Myöskin kannattaa, koska listahinnoissa on huima turistilisä.
Olen aina ennen tilausta näyttänyt ruokalistalta aterian ja sanonut mitä olen valmis maksamaan siitä. Siitä se homma on lähtenyt käyntiin ja monesti on hintaa saatu tulemaan paljonkin alaspäin.
Jos tarjoilija ei suostu hinnan alennukseen, niin suosittelen vaihtamaan ravintolaa, sillä niitähän riittää turistialueilla ja ehkäpä vaikka jo seuraavassa ravintolassa hinnoista voidaan päästä hyvinkin yhteisymmärrykseen.

tinkaaja kirjoitti:

Myöskin kannattaa, koska listahinnoissa on huima turistilisä.
Olen aina ennen tilausta näyttänyt ruokalistalta aterian ja sanonut mitä olen valmis maksamaan siitä. Siitä se homma on lähtenyt käyntiin ja monesti on hintaa saatu tulemaan paljonkin alaspäin.
Jos tarjoilija ei suostu hinnan alennukseen, niin suosittelen vaihtamaan ravintolaa, sillä niitähän riittää turistialueilla ja ehkäpä vaikka jo seuraavassa ravintolassa hinnoista voidaan päästä hyvinkin yhteisymmärrykseen.

touhulta.

Jos ravintolan ulkopuolella on selvä hinnasto, niinkuin lähes poikkeuksetta on, niin en kyllä kehtaisi alkaa yhden tai kahden ihmisen sapuskoista ruinaamaan.
Eri asia on jonkin isomman porukan suurempi ateriointi ja varsinkin jos se etukäteen tilataan.

Eiköhän hintataso asetu kilpailun kautta kohdalleen. Tarjontaa on sen verran paljon.
Itse ainakin olen Turkissa saanut pihvit ja kaljat tarpeeksi halvalla ihan listahinnoillakin.

YKSI VAROITUS KAIKILLE:
Halusimme mennä, vaikka meillä oli all inclusive, yhtenä iltana syömään Kemerissä paikalliseen ruokapaikkaan nimeltä LAVAS KEBAP. Älkää te hyvät ihmiset menkö siihen paikkaan huijattavaksi. Omistajan nimi on LIYON ja hän oli oikeasti todella mukava ja ystävällinen. Kertoili, että hänellä on vaimo Helsingissä, pieni poika yms, mutta kun tuli laskun paikka, niin tärähti n 100 e lasku pöytään! Ostimme 4 olutta ja Lavas Spesiyal kebabannoksen neljälle, joka maksoi 46 TL (23 e). Lasku olisi pitänyt korkeintaan olla maksimissaan 50 e! Nostimme kovan metakan, mutta ei uskallettu kuitenkaan lähteä kävelemään ilman maksamatta. Kun kerroimme muille saman ostoskadun myyjlle tylystä huijauksesta, he sanoivat LIYONn lempinimenä olevankin leijona! On näköjään huijannut muitakin. Muut käyttäytyivät meitä kohtaan tosi ystävällisesti.
Tuo olikin sitten ainoa pettymys matkallamme.
Ostoksista tinkaaminen todella kannattaa ja kuuluu "tapoihin". Esim kahdesta nahkalaukusta pyydettiin 75 e ja lopputuloksena maksoimme 34 e eli 17 e laukusta. Hinnoissa on siis ainakin n 50% ylimääräistä. Jos tinkaat kipurajalle, ei kauppoja takuulla tule.

En kyllä ikään oo tingattu ravintolassa ruuista, en Turkissa, Kreikassa tai yhtään missään muuallakaan. En edes kehtais alakaa semmoseen. Eri asia ravintoloitten ulkopuolella tavaroita ostettaessa

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

Tinkki kirjoitti:

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

hieno kirjoitus tinkimisestä.

Tinkki kirjoitti:

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

Cok guzel, tessekur ederim!! Olipa mielyttävä vastaus, yhdyn 100% kirjoittajaan, turkissa myyjien tulee myös elää, ja heidän kultturinsa tuntien asia on juuri niin kuin kirjoittaja kertoi otsakkeessa Tinkimiskulttuuri...

Tinkki kirjoitti:

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

Asiallinen kirjoitus, mutta täytyy myös muistaa, että kauppias tuskin suostuu myymään persnetolla. Jos kauppias ei suostu tekemääsi tarjoukseen, voit nostaa tarjoustasi tai olla jatkamatta kaupantekoa, mutta niinkuin Tinkki kirjoitti, jos kauppias suostuu tarjoukseen, kaupat on silloin tehty.

Tinkki kirjoitti:

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

ettei tikimistä pidä edes aloittaa, jos ei ole todellsia ostoaikeita. Kukapa siitä pitää, että tullaan tinkimään ihan vaan tinkimisen ilosta eikä sitten kauppoja halutakaan tehdä. Silloin kauppiaan loukkaantuminen on oikeutettua. Hänen vinkkelistään asiakas on ollut huonokäytöksinen ja toki silloin vastataan samalla tavalla.
Koko prosessin pitäisi edetä hyvässä hengessä molempien "siunaillessa/kauhistellessa" toistensa tarjouksia ja puolin sekä toisin vastaan tullen.

muistaa kirjoitti:

ettei tikimistä pidä edes aloittaa, jos ei ole todellsia ostoaikeita. Kukapa siitä pitää, että tullaan tinkimään ihan vaan tinkimisen ilosta eikä sitten kauppoja halutakaan tehdä. Silloin kauppiaan loukkaantuminen on oikeutettua. Hänen vinkkelistään asiakas on ollut huonokäytöksinen ja toki silloin vastataan samalla tavalla.
Koko prosessin pitäisi edetä hyvässä hengessä molempien "siunaillessa/kauhistellessa" toistensa tarjouksia ja puolin sekä toisin vastaan tullen.

en tosiaan tarkoittanutkaan että tingitään huvin vuoksi, vaan jos ihan oikeesti on haluamassa tavaran... silloin vasta aloitetaan tinkiminen.

Egyptissä ollessa tinkiminen ainakin sujui aina sen tietyn kaavan mukaan, juuri tämän siunailun ja " loukkaantumisien" merkeissä, aikamoista näyttelyä välillä puolin ja toisin. Saas nähä miten Turkissa asia hoituu, ekaa kertaa ollaan menossa lokakuussa ; )

Tinkki kirjoitti:

Ravintolassa ei tingitä, vaan päinvastoin annetaan noin kymmenen prosenttia palvelurahaa laskun loppusummasta. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osa henkilökunnalle kuuluvasta palkasta. Tinkiminen ei ole sopivaa myöskään sellaisissa kaupoissa, joissa hinnat ovat kiinteät ja esillä tai myöskään yleensä ruokakaupoissa tai torilla.
Sen sijaan tinkiminen kuuluu asiaan basaareilla, joissa hinta on aina se mikä sovitaan sekä muissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa paikoissa kuten esim. kadulta ostettaessa retkiä tms.
Tinkiä ei saa toista loukkaavasti. Ja pitää muistaa, että esittämäsi hintatarjous on sitova eli jos myyjä hyväksyy sen, olet sitoutunut ostamaan tuotteen eikä sen jälkeen hinta enää muutu.
Varmaan näilläkin sivuilla näkyneet jutut myyjien epäkohteliaisuudesta liittyvät paljon turistien huonoon käytökseen. Tinkiminen ei ole vain turkkilainen vaan koko välimeren alueen ja etenkin arabilaisen kulttuurin tapa. Takana on myös islamin uskonto, joka velvoittaa auttamaan köyhiä ja samaan aikaan varakkaampien edellytetäänkin maksavan tavarasta enemmän, maksukykynsä mukaan. Myyjä voi tämän takia yrittää päältä päin arvioida varallisuuttasi ja esim. kysyä missä hotellissa asut eli minkätason ihminen oikein olet. Tinkiminen ja liikkuvat hinnat eivät siis ole huijaamista.
Ei pidä käyttää väärin myyjän vähävaraisuuta esim. toreilla, hinnat kun ovat meille muutenkin melkein ilmaisia. Kun käyttäytyy kohteliaasti ja maan tavat muistaen, ei takuulla huudella perään.

Voisitteko antaa vinkin, miten tingitään in english??
Ei hirveesti ole kielipäätä, joten kiva saada oppia....jos joku maksaa vaikka 50 e ja ostaisin sen 20 ekee, miten sanon teen....??

Minusta ravintolaan ei pidä jättää tippiä automaattisesti, ellei henkilökunta ole sitä ansainnut. Tippi ei ole itsestään selvyys, se on kiitos hyvästä palvelutsa ja ruuasta. (= tippi pitää ansaita)

Ei itsestään selvyys kirjoitti:

Minusta ravintolaan ei pidä jättää tippiä automaattisesti, ellei henkilökunta ole sitä ansainnut. Tippi ei ole itsestään selvyys, se on kiitos hyvästä palvelutsa ja ruuasta. (= tippi pitää ansaita)

ei tippiä jätetä!