ulkona olon pelon voittaminen ?

pentu on niin pieni vielä, että ei kannata vielä huolestua :) ajan kanssa. rauhallisesti. hitaasti mutta varmasti. kyllä se uteliaisuus vielä voiton vie.

rauhallisuutta, ei huutoa, ei kiskomista, koira vaistoaa tunnetilasi, älä siis yhtään hermoile, koira muutoin käyttäytyy sen mukaan mitä sinä "näytät". Erittäin pentu vielä, sen kanssahan ei lenkkeillä, yritä tehdä ulkona olosta entistä mukavampaa, leiki vielä iloisemmin. Tuon ikäisen kanssahan käydään ulkona vain tarpeilla ja leikkimässä.

Mieti tarkkaan, mitä pentu on voinut pelästyä. Onko pihassa kirkuvia, juoksevia tenavia? muita pelottavia, kovia ääniä (esim. autot, koneet)?

Pentu on vielä pieni ja hyvin arka ja uudessa paikassa, joten se on hämillään ja peloissaan. Riippuu aina koirasta miten se suhtautuu ulkomaailmaan. Meillä on 4 koiraa ja 3 oli rohkeita pentuja ja yksi pelkäsi kaikkea (mm. harjaustatai pyörää tms.) , mutta kyllä se iän myötä meni ohi.

Se tiesti voisi auttaa jos tunnet jonkun tai omistat jonkun rauhallisen koiran, josta pentu voisi ottaa mallia ja huomata ettei ole mitään pelättävää. Meidän pennut ottaa aina mallia isommista koirista ja yrittää rauhoittua ja olla rohkeampia näiden seurassa, kun huomaavat ettei ole mitään hätää.

Pari vuotta sitten kun asuin vielä vanhempieni luona ja ottivat pk collien pennun niin meillä oli vähän sama juttu. Vein sitä välillä kylälle lenkille että tottuisi maailman menoon ja meni varmaan pari kuukautta että tottui siellä rauhassa kävelemään. Pelkäsi kovasti lähinnä autoja ja varsinkin suojatiet olivat kauhun paikka. Alkuun ei suostunut kävelemään suojatielle vaikkei autoja olisi ollut lähimaillakaan ja jos auto tuli ja sattui pysähtymään että yli päästäisiin niin jäi jarrut pohjassa nököttämään tien reunaan. Joskus huidoin autoin menemään ja usein vain nappasin pennun syliin ja nolona painelin tien yli :D usein näki että autoilijoilla oli naurussa pitelemistä :D

Kärsivällisyydellä siitä kuitenkin selvittiin ensin tottui siihen että autoja kulki ympärillä, sitten suostui kulkemaan suojatien yli kun autoja ei näkynyt, seuraava askel oli se että päästiin kävellen tien yli kun oli vain yksi auto pysähtyneenä suojatien eteen ja lopulta tuntui että voitimme kaikki pelot kun olimme vilkkaassa paikassa keskustassa jossa autoja oli jokapuolella ja päästiin kävelemään suojatien yli ilman mitään vaikeuksia. Pennun pitää vain huomata että sille ei mitään pahaa kanssasi tapahdu ja tottuu kaikkeen mitä ulkona on niin kyllä se vähitellen rentoutuu. Älä itse ahdistu koska pentu huomaa sen. Ole päättäväinen mutta silti kärsivällinen ja muista kehua AINA kun on aihetta ja torua ei kannata jos on vastahakoinen vaan koita olla positiivinen ja innostunut.