Nyt kun hakkerit, alan varsinaiset asiantuntijat ovat kokemusperäisesti voineet osoittaa, että Windows on haavoittuvainen käyttöjärjestelmä ja että Macistä on tulossa yhtä haavoittuvainen jää jäljelle perustavaa laatua oleva kysymys:
MIKSI LINUX ON NIIN ERINOMAINEN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ, ETTÄ HAKKERIT, KOVISTA YRITYKSISTÄ HUOLIMATTA, EIVÄT OLE MILLÄÄN PYSTYNEET MURTAMAAN LINUXIN TIETOTURVALLISTA JA VAKAATA IMAGOA.
MIKSI LINUX ON NIIN ERINOMAINEN?
MIKSI LINUX ON NIIN ERINOMAINEN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ, ETTÄ HAKKERIT, KOVISTA YRITYKSISTÄ HUOLIMATTA, EIVÄT OLE MILLÄÄN PYSTYNEET MURTAMAAN LINUXIN TIETOTURVALLISTA JA VAKAATA IMAGOA.
MIKSI LINUX ON NIIN ERINOMAINEN?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Se että yksi tyyppi sanoo mäkistä noin, ei tee siitä totta. Se jää nähtäväksi miten sille käy. Apple saattaa ihan yhtä hyvin alkaa panostamaan paljon enemmän tietoturvapuoleen, mikäli tuo pitää paikkansa, ettei noin kävisi. Tuohan on vain spekulaatiota tulevaisuudesta.
Ja tuosta turvallisuudesta on jauhettu täällä jo aika paljon.
Kanadan hakkerikisassa olivat vastakkain Vista, Mac ja Ubuntu Feisty. Mac hakkeroitiin ensimmäisenä, Vista toisena ja Ubuntua - ei milloinkaan.
Joten puheet siitä että Mac olisi jotenkin turvallisempi kuin Windows voidaan asettaa kyseenlaisiksi. Linuxin turvallisuus on ollut ainakin toistaiseksi täysin todistettu FAKTA.
Lisäksi se, että Ubuntu ei edes ole niitä turvallisimpia välttämättä.
että koneen murtaja sai koneen omakseen ja kone johon Ubuntu oli asennettu oli huomattavasti heikkotehoisempi ja sisälsi halvempaa rautaa.
Minkä sinä valitsisit? Ilmaisetksi huipputyylikäs MacBook Mac OS X VAI tehokannettava ja ilmainen Vista Ultimate VAI joku rupuinen eilisen läppäri johon pitää kumminkin asentaa se mielidistro kun ei se Ubuntu siinä oikeasti hyvin pyöri.
Ketään ei vaan oikeasti kiinnosta mikään lelu-Linux. Oikeilla hakkereilla pyörii Linux korkeintaan palomuurissa tai serverissä, varsinaisella "työkoneella" on rankasti modattu XP.
Mikkismerkonomien selitykset alkaa olla onnettomia, oikeesti. ;)
On se, että se tyyppi oli ennen kisaa valmistautunut vaikka kuinka kauan tuohon ja pystyi hoitamaan homman erittäin nopeasti.
............mitä oon lueskellut piraattiohjelmiin piilotetuilla örkkelöillä. Linuxissa on oiva pakettienhallinta ja ohjelmalähteet jotka tuo isosti turvallisuutta kun ei tarvi kaikenmaailman nettisivuilta riskipelillä ohjelmia asennella.
...mutta otan esille erään - softan rakentaminen basaarimallilla joka takaa sen, että on paljon silmiä näkemässä jos jokin softan osa on buginen tai muodostaa tietoturvariskin. Ennenkuin siitä tulee ongelma (eli ennenkuin se on edes käyttäjällä käytössä) se on jo korjattu.
Windowsin puolella bugi ym. sotkut selvitetään ensitalven keskiviikkona jos silloinkaan.
Toiset osaa homman ja toiset ei. Windows = NEUVOSTOLIITTO. Mac on Bushin USA.
Basaarimalli mahdollistaa suuren silmäparimäärän sen, ei takaa sitä.
>...ei takaa sitä.
Kyllä se käytännössä takaa. Tuo on vähän M-Kar-tapaista pilkunviilausta.
Ihmisen luontainen piirre on pohjaton uteliaisuus ja sitä käytetään aina kun siihen on mahdollisuus.
Vähänkään käytetymmälle softalle takaa kyllä, mutta mikäli teet softan johonkin suhteellisen turhaan kapineeseen, ei kukaan välttämättä jaksa sitä katsella kun voi säätää jotain hyödyllistäkin. On avoimia softia, jotka ovat kuolleet siihen että kehittäjät loppuvat. Jos ne olisivat tärkeitä, niille löytyisi kyllä kehittäjiä.
Lisäksi avoimen lähdekoodin yhteisössä käydään älyllistä debaattia myös siitä voidaanko ja miten softaa edes pitää vakaana ja turvallisena. Ts. jokainen "idioottivarma" softa kyseenalaistetaan surutta. Mitään pyhää ja turvallista ei ole vaan kaiken pitää kestää tieteellinen painetesti.
Juuri tämä avoimmuus ja haasteellisuus takaa sen, että softa on laadukkaampaa kuin suljettussa koodissa.
...joka kuuluu seuraavasti:
Miksi tiede voittaa aina lopulta ahdasmielisen sulkeutuneisuuden ja inkvisiition?
Jokainen voi pohtia sitä vertaamalla tapauksia Linux vs. Microsoft ja Galileo Galilein hiillostamista katolisen kirkon älypäiden toimesta.
Uskokaa jo - ihmiskunnan onni on tieteen vapaudessa. Linux on tiedettä.
Apple tekee hienoja laitteita, ei siinä mitään. Kaupallisella yhtiöllä on aina tapoja joilla halutaan kuluttaja sitoa omiin tuotteisiin, siinä ei ole mitään outoa.
Ainoa joka minua OS-X:ssä epäilyttää on sen windowsmainen tapa asentaa ohjelmia. Ja OS-X:n on tosi helppo nakata uusi ohjelma sisään, ei paljon kysellä kuten vaikka Windöwsissä. Tässä tulee se OS-X:n riski, jos käyttäjä on huolimaton/välinpitämätön niin netistä voi järjestelmäänsä vahingossakin istuttaa ikäviä yllätyksiä. Toisaalta, käsittääkseni OS-X:ssä ollaan peruskäyttäjän oikeuksilla aina sisällä joten haittaohjelmat eivät ole kai niin vahingollisia kuin Windowsissa.... joihin kaikkiin oletuksena kirjaudutaan Pääkäyttäjänä. Ainakin kaikissa niissä koneissa joita minulle on tuotu "parannettavaksi".
Linuxakeluiden ohjelmalähteet ja pakettivarastot ovat mahtava asia, nerokasta sanoisin, sitä seikkaa ei voi koskaan liikaa korostaa uusille linuxkäyttäjille. Arvostakaa ja ymmärtäkää niiden merkitys, älkääkä alkako asentamaan mitään pakettienhallinan ulkopuolelta ainakaan ennen kuin olette varmistautuneet ettei muu tapa ole mahdollinen ja olette vakuuttuneet vaihtoehtoisen tavan turvallisuudesta.
...että sen osuus tietokonetyöasemista on vain 1/20 osa Windows-koneista ja lisäksi Macin käyttäjät ovat Windows-käyttäjiin verrattuna epäilemättä kokeneimpia kettuja.
Mitä taas hakkeritoimintaan tulee, niin täällä asiat ymmärretään päin mäntyä. Hakkeritoiminta on pääasiassa rikollista toimintaa jossa organisaatiot pyrkivät taloudelliseen hyötyyn saastuttamalla koneita haittaohjelmilla, ottamalla niitä haltuun ja hyväksikäyttämään koneita eteenkin luottokorttitietoja tms. taloudellisia aspekteja tavoitellen.
Järjestäytyneen rikollisuuden kannalta on täysin yhdentekevää onko kaapattu kone Linux, Windows, Mac tai Unix. Epäilemättä Windows-koneet juuri järjestelmänsä heikkouden takia ovat altteimpia joutua hakkereiden hyväksikäyttämiksi. Ja faktisesti Mac ei ole paljoa turvallisempi. Molemmissa järjestelmissä haittaohjelman asentaminen on ammattilaiselle varsin vaivatonta kuten Mac-hakkeri haastattelussa oli todennutkin.
Puhut krakkereista, et hakkereista. Iso ero.
Ja en edelleenkään uskoisi Mäkin olevan niin heikko kuin Windows. Sen näkee oikeasti vasta sitten kun sinne tunkee sitä hyökkäystä. Ehkä jo aiemmin, jos useampi tietoturvaporukka alkaa julistamaan samaa. Yhden miehen jutuille ei kannata antaa välttämättä noin paljoa painoarvoa.
kyllä itse kyseenalaistaisin Macin turvallisuuden. Macissä on erittäin paljon kirjoitettua koodia - itseasiassa enemmän kuin Windowsissa. Mac-hakkerin haastattelussa tuomat asiat viittaavat siihen, että tietoturvan kannalta tällaiset seikat luovat mahdollisuuksia hakkeroida tuota järjestelmää.
Kanadan hakkerikisassa Mac kaatui vieläpä omaan sovellukseensa, kun taas Vista kolmannen osapuolen mahdollistamaan aukkoon.
windowsissa käyttäjällä on oikeus kaikkeen mitä ei ole erikseen kielletty.
linuxissa taas kiellettyä on kaikki mitä ei ole sallittu.
windowsissa on kaikki sallittua, kiellät tai et.
Linuxissa on kiellettyä kaikki mitä ei erikseen sallita.
Linuxissa homma on käyttäjän harteilla. Windowsissa vain osittain.
Linuxin erinomaisuus, luotettavuus, toimivuus, vakaus ja turvallisuus on monen tekijän summa. Jo pelkästää järjestelmähierarkia on turvallisempi ja vakaampi kuin esim. Windowsissa. Myös pakettihallintajärjestelmä takaa turvallisuutta ja toimivuutta. Käyttäjien kokemus näyttelee myös tiettyä osaa.Esim. käyttäjät tietävät että root-käyttäjänä ei sitten netissä heiluta. Tärkein on kuitenkin se, että Linux on avointa lähdekoodia joka mahdollistaa ennätysnopeasti bugien ja riskien eliminoinnin.
Linux on esimerkki siitä miten softaa pitää tehdä.
Unix-filosofia, se että ohjelmien kuuluu tehdä yksi asia hyvin, tarkoittaa sitä että ne ovat pieniä ja melko yksinkertaisia, joten ne ovat varsin vähäbugisia.
Tietenkään kaikkia ohjelmia ei tehdä tuon periaatteen mukaan täälläkään.
että kernel-ydintä ei sörkitä takaa vakautta. Linuxin eräs tärkeimpiä sääntöjä on että jos vähänkään mahdollista kernel-ydin jätetään rauhaan.
Vaihdoin käyttikseni Ubuntuun. Ensimmäinen linux-jakeluni ja odotin pääseväni säätämään ja pohdiskelemaan. Eipä hirveemmin oo tarvinnut. Ei kaatumisia ja asiat toimii niin kuin pitäis.
Ei surffailua sovellusten perässä. Tarvittavat ohjelmat löytyy pakettienhallinnasta. Ja jos jotain tarvii asentaa pakettienhallinnan ulkopuolelta löytyy ohjeet suoraan ubuntun suomenkieliseltä forumilta.
Ainoo pieni muotoinen "säätö", minkä sain aikaiseksi, oli kun asensin civ4:sen toimimaan winen kautta.... ja sekin toimii nopeammin kuin XP:ssä.... niin ja mikrofonin aktivointi skypeä varten. Oli liian helppo windows ajatteluun tottuneelle.
Hiukan kyllä jurppii. Kertaakaan ei oo edes tehnyt mieli paiskata konetta ulos ikkunasta. Ei bsodin bsodia. PRKL!
...olen ihmetellyt sitä miksei siinä esim Hardyssa olisi voitu asentaa valmiiksi nuo paljonpuhutut flash-plugin-nonfree ja ubuntu-restricted-extras paketit. Miksi aloitekyvyttömille annetaan heti sellainen kuva, että "Linux ei toimi".
Tuttava kertoi kämpässä olleesta Ubuntu-koneesta jossa lauma nuoria oli yrittänyt katsella videoita ja olivat valitelleet heti ettei videot ja äänet toimi (syy, Ubuntun asentanut nuorukainen ei ollut älynnyt heti asentaa noita paketteja joista mainitsin). Porukalle jäi muistiin kuva Linuxista, "joka ei toimi".
Canonical - toimintaa!
http://www.linuxmint.com/about.php
...kohdalla kait siinä että halutaan välttää suljettua koodia oletuksena, jokainen saa sitten asentaa sitä jos ei ole sillä asenteella liikenteessä että kaikki koodi pitää olla avointa, semmosellakin periaatteella mennään monesti. Tavallinen tallaaja joka vain haluaa että asiat toimii tuskin on kiinnostuntu siitä minkätyypin koodia missäkin on, käyttäjän kannalta järkevää laittaa mahdollisimman paljon valmiiksi mikäli se vain on luvallista, ymmärtääkseni esim. Flashin tapauksessa on.
Joidenkin distrojen kohdalla ja muutenkin tuntuu joskus että tietty porukka tekee käyttiksiä itselleen eikä tavalliselle käyttäjälle.
"Joidenkin distrojen kohdalla ja muutenkin tuntuu joskus että tietty porukka tekee käyttiksiä itselleen eikä tavalliselle käyttäjälle."
Totta kai vapaaehtoiset kehittäjät tekevät softaa ensisijaisesti itselleen ja muille samanhenkisille. Kaupalliset firmat, kuten Canonical ja Novell, tekevät sitten sellaista softaa minkä avulla voi tienata rahaa.
...vaikkapa vuoteen 2000, jolloin moni olisi ollut tyytyväinen siihen että perussovellukset (netti, sähköposti, toimisto- ja grafiikkaohjelmat) olisi olleet saatavilla ja Linux-distron asennus olisi ollut helppoa.
Nyt kaikki nämä ovat toteutuneet ja on Mintin tapaisia distroja jossa peruskäyttäjä voi vaivattoman asennuksen jälkeen alkaa käyttämään heti näitä sovelluksia. Suurinpiirtein kaikki nettivideotkin näkyvät ilman mitään erillisiä pakettien asennuksia.
"tietty porukka tekee käyttiksiä itselleen eikä tavalliselle käyttäjälle."
No totta ihmeessä. Esimerkiksi SourceMage on tehty edistyneemmille Linuxadmineille. Sellaisille, jotka tietävät melko tarkasti mitä mikäkin paketti tekee ja sellaista. Tai ainakin osaavat tutkia asian helposti.
Luonnollisest kaupalliset firmat, mitä muita firmoja sitten onkaan, tekevät sitä millä saa rahaa. Eli kasaavat softaa ytimen päälle käyttöjärjestelmäksi ja myyvät sitä, tai tukipalveluja tai jotain muuta.
Tietyt porukat sitten kasaavat vastaavia vähemmän suosituilla kokoonpanoilla, kuten tiettyjen ikkunointiympäristöjen ympärille.
Ne muut sitten kehittävät konsepteja ja sun muuta omaperäistä. Paras tapa saada loistava idea on saada iso määrä ideoita.
"Luonnollisest kaupalliset firmat, mitä muita firmoja sitten onkaan"
Monilla asunto-osakeyhtiöillä ei ole voittotavoitetta.
En näe enää mitään syytä miksi minun täytyisi palata takaisin Windows-käyttäjäksi. Kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta Linux-distrot tulevat entistä toimivimmiksi ja helppokäyttöisimmiksi tavallisille käyttäjille. Ns. päätteellä räpeltäminen ( päätteen käyttäminen ei ole erityisen vaikeaa) jää nykyisin hyvin vähälle. Viimeksi tein sitä asentaessa ubuntuzillan, jotta voin asentaa suoraan ja päivittää Firefox 3.5:n.
Kävin viime syksynä isännöitsijän toimistossa tekemässä lähtöilmoituksen (kai olette tehneet saapumis- ja lähtöilmoitukset?) mutta hommasta ei meinannut tulla alkuunkaan mitään kun sihteerin kone jumitti ja tökki joten tietojeni hakemiseen näytölle meni kohtuullisesti sanoen kohtuuttomasti aikaa.
Arvaatkaa mikä käyttis siellä oli, vihjeeksi sanon että nimessä on X ja P mutta se ei ollut PlinuX.
ei aihetta palata vakaasta, turvallisesta, tehokkaasta ja taloudellisesta Linuxista epävakaaseen, turvattomaan, tehottomaan ja kalliiseen Windowsiin.
Antaa toisten kärsiä windowsiensa kanssa.
...jos se on Linuxia...
1. tasokkaampi
2. luotettavampi
3. toimivampi
4. turvallisempi
5. ILMAINEN
6. ilmaiset sovellusohjelmat
Kun nuo ehdot täyttyvät harkitsen paluuta Windowsiin. Varmaa se ei ole silloinkaan. Tarkastelen koko Windows-Linux-asetelmaa hyötynäkökulmasta.
mm. siten että laitteistovalmistajien tuki on nykyisin Linuxeille aivan eri tasolla kuin vuosisadan alussa. Sovellusohjelmien lisääntyminen on ollut suorastaan valtavaa.
"Tarkastelen koko Windows-Linux-asetelmaa hyötynäkökulmasta. "
Näin tarkasteli asiaa itsekin siinä vaiheessa kun siirryin käyttämään Linuxia. Vasta myöhemmin ikäänkuin lahjana opin ymmärtämään myös senkin, että Linux on myös ekologisesti ja kansantaloudellisesti parempi ratkaisu kuin esim. Windows tai Mac. Avoimen lähdekoodin ekosysteemi on niin paljon parempi että luulisi länsimaiden poliittisten johtajienkin sen käsittävän.
Ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa käyttöjärjestelmät ovat ilmaisia kaikille ihmisille, samalla lailla kuin esim javascriptin lataaminen netistä ym.
On tietysti aika erikoista että ympäristöjärjestöt eivät juurikaan ota kantaa siihen, että Windowsin kuppaisuuden vuoksi monet käyttökelpoisetkin koneet kuormittavat ongelmajätelaitoksia. Nämä ongelmajätelaitokset toimivat myös hyvin pitkälle julksin varoin.
Linuxin erinomaisessa järjestelmähierarkiassa sekä yhteisössä joka pystyy ennätysnopeasti korjaamaan bugit joita aina ohjelmoinnissa tulee. Myös pakettihallinta on erinomainen bonus tietoturvan kannalta.
...sovellukset eivät Linuxissa sörki kerneliä kuten Windowsissa.
...sovellukset eivät Linuxissa sörki kerneliä kuten Windowsissa.
...ja jokseenkin kaikki ne ovat WINDOWS-HAITTAOHJELMIA
LINUX ON LSB-YHTEENSOPIVA. MICROSOFT ON SOTKUA.
Siis täh?
LSB on sitä varten, että eri valmistajien Linux-distrot pystyisivät käyttämään suoraan samoja binäärejä.