Penturuoka/Tiineen kissan ruoka

Emo on maatiainen/angora ja väritykseltään musta-valkoinen. Uros maatiainen ja väritykseltään oranssi. Nisät ovat turvonneet, taitaa olla varma merkki:) Miten pian naaras tulisi leikata synnytyksen jälkeen, kun meille nyt tämä yksi pentue riittää.

Elina S. kirjoitti:

Emo on maatiainen/angora ja väritykseltään musta-valkoinen. Uros maatiainen ja väritykseltään oranssi. Nisät ovat turvonneet, taitaa olla varma merkki:) Miten pian naaras tulisi leikata synnytyksen jälkeen, kun meille nyt tämä yksi pentue riittää.

Lue lisää

Hihii, jonkun pennun väritys varmaankin sitten on kilppari tai valkokirjokilppari, oma suosikkini =). Tuon värisen maatiaisen kun vielä saisi joukon jatkoksi, niin olisin onneni kukkuloilla.

Varmaa tietoa tuosta leikkauttamisesta synnytyksen jälkeen ei minulta tällä hetkellä löydy (voin tietoa kyllä metsästää), mutta viimeistään sitten kun pennut ovat lähteneet emon luota = 12-viikkoisina eli 3 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jossakin ohjelmasa kissaemo leikattiin kun pennut olivat muutaman viikon ikäisiä. Kysele omalta eläinlääkäriltäsi, hän varmasti osaa asiassa auttaa.

Elina S. kirjoitti:

Emo on maatiainen/angora ja väritykseltään musta-valkoinen. Uros maatiainen ja väritykseltään oranssi. Nisät ovat turvonneet, taitaa olla varma merkki:) Miten pian naaras tulisi leikata synnytyksen jälkeen, kun meille nyt tämä yksi pentue riittää.

Lue lisää

Tiineelle naaraalle kannattaa tarjota laadukkaita penturuokia (eläinkaupasta) sekä raakaa lihaa ja hapanmaitotuotteita. Penturaksuja olisi hyvä olla koko ajan tarjolla, koska tiineen naaraan ruokamäärää ei ole syytä säännöstellä.

Naaras olisi parasta leikata, kun se on lopettanut imetyksen. Jos synnytyksessä joudutaan tekemään keisarinleikkaus, kannattaa kohtu tietysti poistaa samoin tein. Mutta muussa tapauksessa leikkauksen aika on siis n. 10-12 viikon kuluttua synnytyksestä, emon imetyshalusta riippuen.

kissaihminen kirjoitti:

Tiineelle naaraalle kannattaa tarjota laadukkaita penturuokia (eläinkaupasta) sekä raakaa lihaa ja hapanmaitotuotteita. Penturaksuja olisi hyvä olla koko ajan tarjolla, koska tiineen naaraan ruokamäärää ei ole syytä säännöstellä.

Naaras olisi parasta leikata, kun se on lopettanut imetyksen. Jos synnytyksessä joudutaan tekemään keisarinleikkaus, kannattaa kohtu tietysti poistaa samoin tein. Mutta muussa tapauksessa leikkauksen aika on siis n. 10-12 viikon kuluttua synnytyksestä, emon imetyshalusta riippuen.

Lue lisää

Ostin penturuokaa 3kg, varmasti piisaa vähäksi aikaa. Ongelmana on vain se, että kuinka saan vain tiineen kissan syömään niitä? Meilä on rohmu-uroskissa, joka ei malta pitää näppejään erossa mistään. Joten mikä neuvoksi??
Niin tuota mistähän sen sitten tietää synnytyksessä, että olisko nyt keisarinleikkauksen paikka? Kuitenkin se kotona tapahtuu ja mulla ei ole aiempaa kokemusta synnytyksistä. Minne yöllä voisi hätätapauksissa taksilla mennä?

Elina S. kirjoitti:

Ostin penturuokaa 3kg, varmasti piisaa vähäksi aikaa. Ongelmana on vain se, että kuinka saan vain tiineen kissan syömään niitä? Meilä on rohmu-uroskissa, joka ei malta pitää näppejään erossa mistään. Joten mikä neuvoksi??
Niin tuota mistähän sen sitten tietää synnytyksessä, että olisko nyt keisarinleikkauksen paikka? Kuitenkin se kotona tapahtuu ja mulla ei ole aiempaa kokemusta synnytyksistä. Minne yöllä voisi hätätapauksissa taksilla mennä?

Lue lisää

sujuu yleensä helposti ilman ongelmia, mutta kaikkeen pitää varautua myös siihen sektioon eli keisarinleikkaukseen.

Varaa puhelimen viereen päivystävän lääkärin numero, kun tilanne on "päällä" et välttämättä enää ehdi tai osaa sitä esille kaivella - hätäännyt todennäköisesti ja silloin aivot ei toimi normaalisti. Päivystävän numerot löytyy sanomalehdestä tai sitten varaat etukäteen lääkärin päivystämään jos tiedät synnytysajankohdan.

Yleinen ohje taitaa olla, että jos ponnistelut ovat kestäneet tuloksetta 2 tuntia, on syytä soittaa apua.

Kaiken varalta on hyvä varautua lähtöön jo etukäteen. Siis varaa kuljetusboxi esille ja sinne imukykyinen alusta (vanhasta lakanasta saa kätevästi tai ostamalla apteekista kroonikkovaipan). Varaa lämpöpulloja paluumatkaa varten (muoviset tiiviskorkkiset pullot on hyviä), sekä peitto pentuja ja emoa varten. Lämpöpullot voi täyttää esim. lääkärin vastaanotolla pois lähtiessä. Pennuille kannattaa varata oma kuljetusboxi jos emo ei niitä huoli lähelleen sektion jälkeen - kipuja ja saattaa olla äreällä päällä.

Sinun on oltava valmiina myöskin auttamaan emoa jos se apua tarvitsee eli valmiina vetämään pentuja ulos ellei emon voimat riitä. Yleensä sekin hoituu, mutta vaarana voi olla perätilasynnytyksessä (pentu takajalat edellä tulossa ulos) pennun tukehtuminen ellei pentua saada ulos ajoissa. Etuperin syntyvillä ei hätää ole jos kalvot on poissa kasvojen edestä, ellei ole sinä poistat ne itse.

Pentua vedettäessä on toimittava emon työntöjen mukaan ja varottava vetämästä niin, että napanuora venyy. Tuloksena voi olla napatyrä jos veto on liian voimakasta. Vetämisessä apuna on syytä käyttää pyyheliinaa jolla saa paremman otteen liukkaasta pennusta.

JOs emo ei osaa aloittaa pennun puhdistusta, on omistajan tehtävä se repimällä ensin kalvot suun edestä, kuivattava limat pois ja lopulta katkaistava napanuora (ei saksilla vaan kynsillä repimällä, sakset tekevät suoran vuotavan viillon ja silloin napanuora pitää sitoa narulla). Sanomattakin on selvää, että avustajan käsien tulee olla desinfioidut (Neo-amisept mm. on hyvä desinfiointiaine, vastaavatkin käy)ja niitä on desinfioitava myöskin välillä.

Itse varaan AINA myöskin emonmaidonvastiketta käsille, joskus pennuille on annettava lisäpotkua vastikkeella ja varsinkin silloin jos emo on sektioitu. Vastike tehdään keitettyyn veteen joka on jäähdytetty hieman omaa kättä lämpimämmäksi (kissan normaalilämpö yli 38 C) ja annetaan pennuille lämpimänä. Liian kuuma vesi polttaa ravinteet, liian kylmässä vedessä rasvat eivät sekoitu. Jos maito ehtii jäähtyä liikaa, voi ruiskun upottaa vähäksi aikaa lämpimään veteen. Pennuille sopivia tutteja ruiskuja löytyy eläinkaupoista. Ruokinta aluksi 2 tunnin välein, sitten 3-4 tunnin välein siihen saakka kunnes emo itse ruokkii pennut.

Punnitsemalla pentuja 2 krt/päivä itse varmistan, että ne saavat tarpeeksi maitoa. Jos paino ei nouse väh. 10 g/päivä tai alkaa laskemaan, on syytä aloittaa keinoruokinta ja varmistaa ettei pennuilla ole esim. ripulia - se on kohtalokasta pienille pennuille.

Nälkäänsä huutava pentu saattaa olla myöskin viallinen. Kitalakihalkio aiheuttaa sen, ettei maito mene pennun vatsaan vaan tulee useimmiten nenästä ulos (aukko kitalaessa). Halkion näkee avaamalla pennun suun ja katsomalla, se huomaa myöskin silloin jos pentu imee ja maitoa pursuu nenästä. Tällainen pentu ei selviä ja on useimmiten lopetettava, joskus lääkäri voi kehoittaa ruokkimaan mahaletkulla ja pennun halkio leikataan ja korjataan kun se on riittävän kookas. Monet lääkärit eivät tähän kuitenkaan lähde.

Tässä tuli nyt melkoinen opas, toivottavasti kaikki kuitenkin sujuu hyvin ja emo itse hoitaa synnytyksen sekä pentujen huollon.