Ainakin meille suotiin
kauniit lopunajat
ennen aurinkojen lähtöä,
käännän kalenterin ylösalaisin
annan ajan juosta minua vastaan
Kylmälle seinälle on kirjoitettu
asiat jotka seuraavat sinua
kulkijansa kadottavalla kadulla
tarkasti vaietulla suunnalla
kiireetön katse kaiken yllä
tämä kesä kuolee kauniisiin käsiisi
kauniit lopunajat
ennen aurinkojen lähtöä,
käännän kalenterin ylösalaisin
annan ajan juosta minua vastaan
Kylmälle seinälle on kirjoitettu
asiat jotka seuraavat sinua
kulkijansa kadottavalla kadulla
tarkasti vaietulla suunnalla
kiireetön katse kaiken yllä
tämä kesä kuolee kauniisiin käsiisi
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan tajuttoman upea runo taas Sinulta,
luot kuvaa ja tunnelmaa sellaisella tyylillä,
että lukija on suorastaan hurmoksessa.
Vaikkakin runossasi on nytkin haikea sävel,
se on jotain ainutlaatuisen herkkää ja
kaunista.
Kiitos !
Kiitos. Tähän olen kyllä itsekin tyytyväinen :)
Mistä tuo haikea sävel saapuu? Aurinko paistaa, vedet ovat lämpimät. Syksy on ehkä jossain, mutta ei siinäkään sinänsä vikaa. Kesästä teimme sen mitä tehtävissä oli. Ei meiltä enempää voi vaatia.
....Ja siitä sinä olet kauniisti kirjoittanut...Minusta tuo ajatus kalenterista ylösalaisin on mitä loistavin, pidin siitä niin paljon että hetkeksi suorastaan jäin noiden sanojen lumoihin. Sie se osaat ja Sie teet sen tyylillä, hienoa!
Kiitosta veisaan. Pidän siitä kalenterijutusta itsekin, kuten lähes koko runosta :) Ainoa, mitä ottaisin pois on se pilkku ennen kalenteria.. se erottaa turhaan edeltävästä jutusta.
Rakastuin viimeiseen lauseeseen...huh mies,
ihan kuin joku olisi kaatanut saappaaseen kylmää vettä.
Ja tämä oli positiivinen katsanto asiaan:)
Hyvä, että on viimeinen lause olemassa.. Tämä oli alkuun jonkinlainen hmm.. vitsi/parodia otsikolla "Aina ei voi onnistua"... aika kauhea, mutta sitten rupesin tuumaamaan että alku on sentään kunnollinen ja halusin tehdä kelvollisen lopunkin tälle.