Se tulee vasta, kun lakkaat pyrkimästä.
Kun eilisen muistelut ja huomiselle asetetut toiveet ovat tuusannuuskana.
Ei ole muuta hetkeä kuin tämä tässä.
Läsnäolo ja myötätunto.
On kahdenlaisia katajia:
maskuliineja ja feminiinejä.
Vain rouva Kataja synnyttää sinisiä marjoja.
Ne ovat syötäviä!
----------
No, haluan olla ennemmin onnellinen kuin oikeassa.
Mutta katajia on kahdensorttisia!
(Fakta on faktaa)
Tammi on lujaa tekoa,
ennen siitä tehtiin nauloja.
Kaikenlaisia puita maailmalla,
mutta vain yksi metsä.
Kun eilisen muistelut ja huomiselle asetetut toiveet ovat tuusannuuskana.
Ei ole muuta hetkeä kuin tämä tässä.
Läsnäolo ja myötätunto.
On kahdenlaisia katajia:
maskuliineja ja feminiinejä.
Vain rouva Kataja synnyttää sinisiä marjoja.
Ne ovat syötäviä!
----------
No, haluan olla ennemmin onnellinen kuin oikeassa.
Mutta katajia on kahdensorttisia!
(Fakta on faktaa)
Tammi on lujaa tekoa,
ennen siitä tehtiin nauloja.
Kaikenlaisia puita maailmalla,
mutta vain yksi metsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kahdensorttisia katajia tietty, alalajeissakin. Onnellinen jokainen omillaan, oikeassa tai ei. Usein ns. faktakin muokkaantuu aikain saatossa, eihän maapallokaan ole lituska enää. Ihminenhän elää niillä eväillä, mitä kulloisessakin elämäntilanteessa on käytettävissä.
Olla läsnä lähimmäisille, ja sinulle ollaan läsnä kun läsnäoloa tarvitset, hyvä kiertää kumminkin. Pienistä asioista koostuu lähimmäisen huomioonottaminen.
Metsää kun katsoo hämärässä, on vaikea erottaa puita. Jokaisella puulajillakin on tehtävänsä kiertokulussa, ihan omanlaisinaan. Pyrkimättä olemaan puuta kummempi, ja täyttämällä oma paikkansa. Erilaisuus rikastuttaa, kun sen hyväksyy.
Runosi herätti mietteitä, joitakin tähän kirjoitin. Kiitos lukukokemuksesta.