Kertokaapa millaisia erilaisia kertomatyylejä on (tapahtuu jollekkin, tapahtui jollekkin, sivustaseuraava......?) Entä onko kiinnostavaksi kirjoitetussa tarinassa yleensä jokin tietynlainen juonenkulku (tietty määrä käänteitä tai vastaavaa....) En itse kirjoittele, mutta kiinnostaa...
KIRJOITTAMISEN "SÄÄNTÖJÄ"?
ikj
4852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...että mitään "sääntöjä" on. Kertoja voi olla kuka tahansa ja juonenkäänteitä niin paljon kuin suinkin saa mukaan ahdettua. :) No ei, silloin alkaa se jatkuva jännittäminen ottaa päähän.
Mutta jokaisella on oma tapansa kirjoittaa. Jotkut pitävät todella nopeasta tarinan kulusta, kun taas toiset - kuten minä - pitävät hitaasta kiihdytyksestä.
Eiköhän jokainen itse keksi, millainen tyyli itselle sopii parhaiten. Mutta se, pitävätkö muut kirjoituksistasi, on aivan eri asia. Eikä tietenkään kaikkia voi miellyttää.
Mutta miksi kysyt, jollet itse kirjoita? Jos saan kysyä.
No koulussa täytyy kirjoittaa aine (olen siis aika nuori...) ja sitä en nyt kyllä kutsuisi kirjoittamiseksi siinä muodossa kuten toiset kirjoittavat (kuten esim. sinä...kai)
heh... saan äidinkielen aineista yleensä aika tylsiä (minusta ei siis ole kirjoittajaksi) ja ajattelin jos aineitani voisi jotenkin piristää. eipä muuta...
No, mikä aihe? Vai saako päättää ite? Hmm... Mitäköhän sellaiset älynvarmat vaikutuksen tekijät olis... Hauskat hahmot? Mukaansa tempaava juoni? Onko opettaja vanha mummeli vaiko nuori ja sellainen joka voisi vähän radikaalimmastakin tarinasta pitää?
Mutta uskoisin, että juoni kun juoni kelpaa kunhan käyttää värikkäitä kielikuvia ja sen sellaista. Omasta mielestä se saattaa vaikuttaa ihan hölmöltä, mutta ainakin sen luulisi huvittavan ja ehkä jopa piristävän opettajaa.
Veikkaisin että opettajat tykkäävät juonikuvioiden monimutkaistamisesta. Meillä tätä joskus ysiluokalla harjoiteltiin ihan erikseenkin. Kehuja on itselleni tipahdellut sellaisita asioista kuin:
-Kertojavaihtelut (esim. toisena kertojana eläin, kaksi kertojaa, minä ja hän, kaksi minää tms.)
-takaumat, muutenkin ajankohdan vaihtelut
-ennalta-arvaamattomuus. Taustalla jokin juttu jota ei sanota suoraan vaan annetaan vain paistaa taustalta, esim. omaisen kuolema, avioero, mielisairaus.
-Muista että kertojan ei tarvitse olla "normaali", tämä voi valehdella tai ola skitsofreeninen tai mitä vain.
-erikoisemmat henkilövalinnat
-voit myös painottaa esim. jotain tiettyä aistia ja kertoa aina kuvaillessa vaikka miltä jokin maistuu, joku tuommoinen pikku omituisuus (tyyliin: "Kun Sanna lähti koulusta, hänellä oli kiire. Askelet täräyttelivät hänen hanpaitaan ikävästi yhteen, veren maku tirsui rautaisena tulehtuneista ikenistä ja sekoittui tunkkaisena kesän makeaan tuoksuun, joka leijui nenän kautta makunystyröihin.", okei, you got the point kuitenkin ;) )
oman kokemuksen perusteella sanottuna siis nämä... Ja pienestä aiheesta on helposmpi kirjoittaa, älä valitse aiheeksesi kouluvuoden kriisejä vaan vaikkapa matkaa kioskille ja joku outo juttu mitä tapahtui siinä tai erikoinen tunne jonain hetkenä. Niitä kai sanotaan novelleiksi, luulen :P