Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kuoppa

    Tällaisen kirjotin tuossa jokunen viikko sitten

    --------------------------------------------
    Tähän kuoppaan
    Elämä minut tönäisi
    Kuka minut täältä löytäisi
    Jaloilleni taas auttaisi

    Täällä ei ole ystäviä
    Ei ketään joka kuuntelisi
    Ei ketään kelle puhua
    Epävarmuus, yksinäisyys
    Kuolematon kaiho
    Seuranani

    Pimeydessä tunnen
    Vieraan kosketuksen
    Saan siitä otteen
    Siitä pidän kiinni
    Se nostaa minut valoa kohti

    Näen sinisen taivaan
    Kauniin maiseman
    Kuulen lintujen laulun
    Kevään ihanan soinnin
    Tunnen murheitteni
    Kaikkoavan viimein

    Kuopan reunalla seison
    Pidät minusta kiinni
    Kasvoillasi viekas katse
    Otteesi löystyy
    Katsot minua ja hymähdät
    Otteesi raukeaa

    Putoan takaisin pimeyteen
    Tietäen, että
    Vedit minut ylös
    Vain saadaksesi pudottaa
    Minut uudelleen
    --------------------------------------------
    3148
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    kunpa vain osaisin
    jotain tähän sanoa.

    Elämän tarkoitus,
    ehkä on yritettävä
    etsiä se itsestään,
    ja yritettävä nousta,
    sieltä kuopasta pois?

    Äänestä

    jolla on voimaa ja tahtoa nostaa Sinut kuopasta pois,
    valoon ja uudelleen elämään.

    Meillä kaikilla on hetkiä, jolloin tunnemme olevamme
    maailmassa aivan yksin. Ei ketään jolle puhua, eikä
    ketään joka lohduttaisi.

    Suruvoittoinen, yksinäisyyden äänellä kirjoitettu runo
    Sinulta. Toivon, että jaksat nousta kuopastasi pois.
    Ojennan käteni Sinua kohti.

    Äänestä

    no olipa ihana :)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Tomegle kirjoitti:

    Tällaisen kirjotin tuossa jokunen viikko sitten

    --------------------------------------------
    Tähän kuoppaan
    Elämä minut tönäisi
    Kuka minut täältä löytäisi
    Jaloilleni taas auttaisi

    Täällä ei ole ystäviä
    Ei ketään joka kuuntelisi
    Ei ketään kelle puhua
    Epävarmuus, yksinäisyys
    Kuolematon kaiho
    Seuranani

    Pimeydessä tunnen
    Vieraan kosketuksen
    Saan siitä otteen
    Siitä pidän kiinni
    Se nostaa minut valoa kohti

    Näen sinisen taivaan
    Kauniin maiseman
    Kuulen lintujen laulun
    Kevään ihanan soinnin
    Tunnen murheitteni
    Kaikkoavan viimein

    Kuopan reunalla seison
    Pidät minusta kiinni
    Kasvoillasi viekas katse
    Otteesi löystyy
    Katsot minua ja hymähdät
    Otteesi raukeaa

    Putoan takaisin pimeyteen
    Tietäen, että
    Vedit minut ylös
    Vain saadaksesi pudottaa
    Minut uudelleen
    --------------------------------------------

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu