Roundup-ruiskutus ennen puintia.
Onko tehosta kokemuksia juolavehnään verrattuna sänkiruiskutukseen?
Kaupatkin ovat ilmoittaneen etteivät osta sellaita tavaraa.
Muutokeenisyyteenkö menossa.
Muutokeenisyyteenkö menossa.
Menee omaan käyttöön niin ruiskuta
ilman muuta itse olen niin tehny eräitä
kertoja ja teho on käytänössä 100%
ja ajo ilma avusteisella ruiskulla kokeiltiin
perinteisellä ja kas teho jäi vajaaksi kun
vilja kasvusto oli juolavehnän päällä .
ilman muuta itse olen niin tehny eräitä
kertoja ja teho on käytänössä 100%
ja ajo ilma avusteisella ruiskulla kokeiltiin
perinteisellä ja kas teho jäi vajaaksi kun
vilja kasvusto oli juolavehnän päällä .
1 VASTAUS:
ennen puintia 96 %, sänkeenruiskutus 60 %.
Tosin jos juola kasvaa hyvin puinnin jälkeen reheväksi, niin myöhäinen ruiskutus ilman kyntöä antaa myös hyvän tuloksen.
Tosin jos juola kasvaa hyvin puinnin jälkeen reheväksi, niin myöhäinen ruiskutus ilman kyntöä antaa myös hyvän tuloksen.
tekemällä viljanhinnan avauksella ...ohra 85 € tonni.
Ei mitään muuta mahdollisuutta saada puinti ja kuivauskuluja alas, kuin ajaa Roundup < 30 % kosteudeltaan olevaan vilja kasvustoon.
Teho juolaan ylivoimainen ja oljet voi ajaa silppurin läpi peltoon.
Ei mitään muuta mahdollisuutta saada puinti ja kuivauskuluja alas, kuin ajaa Roundup < 30 % kosteudeltaan olevaan vilja kasvustoon.
Teho juolaan ylivoimainen ja oljet voi ajaa silppurin läpi peltoon.
2 VASTAUSTA:
Lopeta jo viljely kokonaan jos et osaa, sitä se suorakylvö tiettää.. Kannattaako? Hahaa.. Eiköhän syöpää ole aivan tarpeeksi jo ilman tuollaisia mölkkypäitä!
tarkkaillaan_ kirjoitti: Lopeta jo viljely kokonaan jos et osaa, sitä se suorakylvö tiettää.. Kannattaako? Hahaa.. Eiköhän syöpää ole aivan tarpeeksi jo ilman tuollaisia mölkkypäitä!
Etelämmässähän se on syötävälle viljallekin ihan sallittua ja meille tuodaan sitä viljaa jatkuvasti.
Ei niin että sitä kannattaisin varsinkaan meille, mutta realismia peliin ja huomatkaa että syömme sitä jo joka päivä.
Ei niin että sitä kannattaisin varsinkaan meille, mutta realismia peliin ja huomatkaa että syömme sitä jo joka päivä.
Eikös ne myrkyt tuossa tapauksessa menee suoraan jyvän pinnalle?
Mä en ainakaan halua mitään roundupilla kyllästettyä eläinten rehua.
Mä en ainakaan halua mitään roundupilla kyllästettyä eläinten rehua.
3 VASTAUSTA:
Eikö se myrkky häviä ajan kanssa. Niin kuin rikkakasvimyrkkykin? Tai tautimyrkyt? Tai kirvamyrkyt? Tai kasvunsääteet?
eikä epäsuorasti....tuleentunut vilja ei ime myrkkyjä,eikä rounduppia ....juolanlehti imee.....
Jyvät tähkässä siikasten ja akanoiden suojassa..kuten kuvasta näkyy....
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Ohra.jpg/250px-Ohra.jpg
Ei pidä sekottaa asiota ..kirjoitin rehuohrasta juolan torjunnasta
Kun mallasohraan sotketaan lisäaineita kaljatehtaalla tilanne vallan toinen.....tulokset näkyy katukuvassakin
http://www.aamulehti.fi/teema/paivanpuheenaihe/7492848-big.jpg
Jyvät tähkässä siikasten ja akanoiden suojassa..kuten kuvasta näkyy....
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Ohra.jpg/250px-Ohra.jpg
Ei pidä sekottaa asiota ..kirjoitin rehuohrasta juolan torjunnasta
Kun mallasohraan sotketaan lisäaineita kaljatehtaalla tilanne vallan toinen.....tulokset näkyy katukuvassakin
http://www.aamulehti.fi/teema/paivanpuheenaihe/7492848-big.jpg
Köhönales kirjoitti: Eikö se myrkky häviä ajan kanssa. Niin kuin rikkakasvimyrkkykin? Tai tautimyrkyt? Tai kirvamyrkyt? Tai kasvunsääteet?
"häviää" ihmisen sisuksiin.
Vai ennen puintia. Jo on aikoihin eletty!! Mihinkäs ne jyvät sitten menee?? Vastaa!!
2 VASTAUSTA:
Kyllä on ihan laillista ruiskuttaa ennen puintia, kunhan ruiskutuksen ja puinnin välillä on yli 7vrk. Ja toinen ehto on, että olkia ei saa käyttää eläimille.
tuossa on? Keski-Euroopassa leipäviljatkin tuleennutetaan säännönmukaisesti glyfosaatilla ennen puintia! Ei tarvitse kuivailla kun ei ole vihreitä jyviä seassa. Suomessa saa glyfosaattia ajaa ennen puintia ainoastaan rehuviljalle. Käytännössä ainoastaan itse tuotetulle, koska glyfosaatti käsiteltyä viljaa ei ostajat huoli.
Tuo onkin taas merkittävä kilpailueste, minkä pitäisi näkyä suomen viljan hinnoissa. Eli niiden pitäisi olla reilusti korkeampia kuin muualla, vaan eipä oo....
Tuo onkin taas merkittävä kilpailueste, minkä pitäisi näkyä suomen viljan hinnoissa. Eli niiden pitäisi olla reilusti korkeampia kuin muualla, vaan eipä oo....
Onko tätä sinunkin kaapissasi? Suosittu rikkakasvimyrkky onkin ympäristöriski
29.08. - 14:26 (Luotu: 13:20) - Kommentit: 3
Torjunta-aine glyfosaatin myrkyllisistä jäämistä varoittaa tutkija Pirkko Laitinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Pirkko Laitisen väitöstyö on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa yhteyden kasvissa kulkeutuvan glyfosaatin ja maassa havaittujen jäämien välillä.
Väitöksestä uutisoi Satakunnan Kansa.
Glyfosaatti on maailman käytetyimpiä rikka-kasvien torjunta-aineita. Suomessa sen osuus on kaksi kolmasosaa rikkakas-vien torjunta-aineiden kokonaiskaupasta.
Laitisen mukaan glyfosaattia on pidetty aineena, joka sitoutuu maahan hyvin eikä lähde hevin liikkeelle. Hän kuitenkin osoitti tutkimuksessaan, että juuristojen kautta aine pääsee leviämään. Peräti yli 12 prosenttia kasveille käytetystä määrästä meni juuristoon.
Suurin riski syksyllä
Tutkija väittää, ettei glyfosaatti myöskään hajoa maassa aina niin nopeasti kuin on annettu ymmärtää. Leviämisriski vesistöön kasvaa, jos ainetta ruiskutetaan syksyllä.
Glyfosaattia levitetään juolavehnän hävittämiseksi usein vasta myöhään syksyllä puintien jälkeen, kun juolavehnä on saanut riittävästi lehtipintaa.
- Glyfosaatin toistuva käyttö ilman, että maa kynnetään, voi johtaa aineen kertymiseen pellon pintaan. Syyskäsittelyn jälkeen hajoaminen on hidasta, ja muokkaustapa vaikuttaa siihen, huuhtoutuuko torjunta-aine pinta- vai salaojavesien mukana.
Pirkko Laitisen väitöskirja tarkastetaan 4. syyskuuta Kuopion yliopistossa.
Fakta: Glyfosaatti
Monikansallisen Monsanton kehittämä rikkakasvien torjunta-aine.
Löytyy Suomessa noin 30 kauppavalmisteesta.
Ainetta myydään kotipuutarhureille muun muassa kätevissä sumutepulloissa.
Vanhin ja tunnetuin kauppavalmiste on Roundup.
Riittävä annos glyfosaattia tappaa kaikki kasvit lukuun ottamatta tiettyjä geenimuunneltuja kasveja, kuten gm-maissia. Lisäksi puuvartiset kasvit sietävät glyfosaattia jonkin verran.
Anneli Kallioniemi
29.08. - 14:26 (Luotu: 13:20) - Kommentit: 3
Torjunta-aine glyfosaatin myrkyllisistä jäämistä varoittaa tutkija Pirkko Laitinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Pirkko Laitisen väitöstyö on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa yhteyden kasvissa kulkeutuvan glyfosaatin ja maassa havaittujen jäämien välillä.
Väitöksestä uutisoi Satakunnan Kansa.
Glyfosaatti on maailman käytetyimpiä rikka-kasvien torjunta-aineita. Suomessa sen osuus on kaksi kolmasosaa rikkakas-vien torjunta-aineiden kokonaiskaupasta.
Laitisen mukaan glyfosaattia on pidetty aineena, joka sitoutuu maahan hyvin eikä lähde hevin liikkeelle. Hän kuitenkin osoitti tutkimuksessaan, että juuristojen kautta aine pääsee leviämään. Peräti yli 12 prosenttia kasveille käytetystä määrästä meni juuristoon.
Suurin riski syksyllä
Tutkija väittää, ettei glyfosaatti myöskään hajoa maassa aina niin nopeasti kuin on annettu ymmärtää. Leviämisriski vesistöön kasvaa, jos ainetta ruiskutetaan syksyllä.
Glyfosaattia levitetään juolavehnän hävittämiseksi usein vasta myöhään syksyllä puintien jälkeen, kun juolavehnä on saanut riittävästi lehtipintaa.
- Glyfosaatin toistuva käyttö ilman, että maa kynnetään, voi johtaa aineen kertymiseen pellon pintaan. Syyskäsittelyn jälkeen hajoaminen on hidasta, ja muokkaustapa vaikuttaa siihen, huuhtoutuuko torjunta-aine pinta- vai salaojavesien mukana.
Pirkko Laitisen väitöskirja tarkastetaan 4. syyskuuta Kuopion yliopistossa.
Fakta: Glyfosaatti
Monikansallisen Monsanton kehittämä rikkakasvien torjunta-aine.
Löytyy Suomessa noin 30 kauppavalmisteesta.
Ainetta myydään kotipuutarhureille muun muassa kätevissä sumutepulloissa.
Vanhin ja tunnetuin kauppavalmiste on Roundup.
Riittävä annos glyfosaattia tappaa kaikki kasvit lukuun ottamatta tiettyjä geenimuunneltuja kasveja, kuten gm-maissia. Lisäksi puuvartiset kasvit sietävät glyfosaattia jonkin verran.
Anneli Kallioniemi
Parannamme palvelua
