Suomi on omien tutkimustemme mukaan maailman johtava metsäosaaja.
Metsänjalostus, viljely ja hoitomenetelmät ovat kehitetty tieteellisin menetelmin maailman parhaiksi, myöskin metsien kasvunopeus on huipussaan ja niinpä metsät ovatkin laatupuuta pullollaan.
Niinpä ihmetyttääkin kun nyt taantuman vallitessa kukaan ei tunnu osaavan / haluavan hyödyntää tätä täyttä "aarrearkkua".
Olisiko nyt kenellä "jalat maassa" seisovalla talonpojalla antaa vinkkiä mihin suuntaan Suomen metsätaloutta lähdettäisiin bisnesmielessä kehittämään, sellunkeitto ja biotisleet lienevät tulevaisuudessa meillä vain marginaalihommia.
Metsänjalostus, viljely ja hoitomenetelmät ovat kehitetty tieteellisin menetelmin maailman parhaiksi, myöskin metsien kasvunopeus on huipussaan ja niinpä metsät ovatkin laatupuuta pullollaan.
Niinpä ihmetyttääkin kun nyt taantuman vallitessa kukaan ei tunnu osaavan / haluavan hyödyntää tätä täyttä "aarrearkkua".
Olisiko nyt kenellä "jalat maassa" seisovalla talonpojalla antaa vinkkiä mihin suuntaan Suomen metsätaloutta lähdettäisiin bisnesmielessä kehittämään, sellunkeitto ja biotisleet lienevät tulevaisuudessa meillä vain marginaalihommia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Talonpoika kyllä syntyjään mutta leipä tulee muista hommista kun tuli kouluja käytyä liikaa, mutta vastaan silti parilla.
1) Energia. Lämmitysenergiaa ja sähköä puusta ja puuaineksista. Materiaalin keruun, käsittelyn, polttolaitteiston ja kuljetuslogistiikan kehitystä. Raaka-ainetta löytyy suomesta, tekniikkaa ja logistiikkaa kehittämällä kilpailukyky muihin lähteisiin saavutettavissa ja säilytettävissä. Tekniikassa pitää katsoa kehitystä eteenpäin, nykytilanteeseen/tekniseen tasoon ei saa tyytyä.
2) Rakennustekniikka. Mietintämyssyyn heitä samaan aikaan harkkorakentamisen periaatteet, suurelementit, puu, eristeet, liima. Miksi puurunkoiset pientalot tehdään niin pienistä puuosista, miksi rakennuksen kasvaessa puun käyttö vähenee suomessa(in land of trees and lakes ???) merkittävästi. Mietis siitä.
kakkonen tarvitsee sitä hyvää tukkipuuta, 1 vie kaiken pienemmän silpun.
Hyvän bisnes idean taustalla on yleensä joko teknologia tai markkinakysyntä. Jos kysyntää ei pysty luomaan, pitää kehittää se teknologia.
Sitä löytyy enimmäkseen vain vanhoista ja vanhoilla menetelmillä hoidetuista metsistä. Nykyisissä uusissa metsissä ei ole laatupuuta juuri lainkaan. Uudet aukkoihin istutetut metsät ovat vielä enimmäkseen niin nuoria, että uutta hyvää lunnon kasvattamaa puuta ei juuri niistä löydy. Vanhat istutuspuut ovat yleensä niin oksaisia , että kelpaavat häthätää sellupuuksi. Meillä on tuollainen 70-luvun aukko ja pelkkää oksaista männynkarahkaa kasvaa. Taimet istutettu sen ajan ohjeiden mukaan. Syy oksaisuuteen lienee siinä,että ovat tasapituisia ja saavat valoa liikaa kasvaessaan. Vanhempi metsä on hoidettu vanhanajan ylährvennusta käyttäen ja on täynnä suoraa hyvää sahapuuta. Vanhan metsän tuottokin näyttää päihittävän puumäärässä istutetun männikön. Tulevaisuudessa yritämme hoitaa edelleen yläharvennusta käyttäen, niin tukkipuuta saa ottaa 15-20 vuoden välein, polttopuuta joka vuosi.
Kyllä Suomen metsissä laatu on laskenut siitä lähtien kun niitä aloitettiin lannoittamaan ja nykykäytännön mukaiset metsänhoito-ohjeet otettiin käyttöön.
Nykymetsien hoito on tehty sellunkeittoa silmällä pitäen. Puut ovat lyhyitä ja paksuja, ja vuosirenkaiedn välit sitä luokkaa että siitä sahattut lankut joustavat ja taipuvat kuin kuminauhat.
Vanhan ajan menetelmillä hoidetuissa metsissä on eri ikäisiä puita jotka kasvaavat tiheäsyisinä ja suorina. Sopiva valon määrä pudottaa alaoksat jo varhaisessa vaiheessa jolloin puista tulee vähäoksaisia ja kestäviä. Tällaisessa metsässä myös tullee eri tavalla ja kosteus pysyy aisoissa eikä maannousemaa juuri ole. Sen lisäksi metsissä on runsas eläinkanta.
Hyvälaatuisesta puusta on pulaa koko euroopassa, mutta myös Japanissa ja Kiinassa. Kiinalaisethan lähettivät takaisin tässä puolitoista vuotta sitten Suomalaisten puuniput, kun ne eivät vastanneetkaan sitä tavaraa mitä koe-erät olivat. Satamat olivat nippuja täynnä aina Kokkolaa myöten. Vai muistattekos että tänä tai viime kesänä olisi puhuttu sahatavaran puutteesta rakennusteollisuudessa? Niinkuin puhuttiin sitä edellisenä kesänä.
Jos nyt haluaa katsoa tulevaisuuteen ja kaataa metsää, niin sekin on mehdollista. Ensin pitää vain miettiä mihin tarkoitukseen puuta kerää. Jos se on rakennusteollisuuteen, niin vanhan kaavan mukaan puut pitää pihkottaa ja kaataa tiettynä aikana. Eiritellä hirsi- ja sahapuut, kuivata niitä tukkeina se pari- kolme vuotta ja vasta sitten työstää.
Soitinpuuta etsitään kissojen ja koirien kanssa koko euroopasta. Jos omistatkin kosteikon reunoilla, pohjoisen puolella tai allejäänyttä kuusta, vaaahteraa tai saarnia joka on suoraa, hitaasti kasvanutta ja tyvestä vähintäin 65cm puuta, niin helmikuun kuivina päivinä kaada se ja tukkeina kuivata viitisen vuotta. Silloin sinulla on puutavaraa, josta voin saada sen 40 000e/kanto.
Lentokone puuta aletaan taas Suomessa etsiä ja puulentokoneen valmistusta elvyttää. Olihan Suomi johtavia lentokoneen valmistusmaita sotien aikoihin. Nyt sekin taito on unohdettu kokonaan.
Puuvene teollisuus on käytännössä kuollut kokonaan. Esim. Italiassa Riva valmistaa sen hintaisia veneitä, että sellua saa myydä rekkatolkulla yhden veneen ostamiseen. Suomessa veneteollisuus ja veneen valmistus on muutenkin sisäänpäin lämpiävää porukkaa. Kaikki pitävät kiinni kynsin hampain omista piirustuksistaan eikä kukaan kerro asiasta kiinnostuneille potkureista tai veneen muodoista, mitoituksista tai painopisteen laskemisista. Yrittäjiä olisi paljonkin mutta heitä ei neuvota alelle. Onneksi Italiassa touhu on avointa ja sielä neuvotaan kaikkia jotka käyvät paikan päällä. He ovat iloisia ihmisiä.
Luonnollisesti tukkien kuivatuksessa pitää tukkien päät tervata tai parafiinillä pinnoittaa. Kuori tulee poistaa tietyiltä osin. Ja tukit pitää numeroida sekä pitää kirjaa kaatopäivistä ja kuorien poistosta sekä kosteusprosentin muutoksesta. Tämä päteen kaikkeen puuhun.
Talven kaatopäiviä odotellessa, kannattaa lukea kirja nimeltään "Puukirja". sen on kirjoittanut yksi Kuhmalahtelainen tutkija ja siinä selvitetään miten eri puulajit soveltuvat mihinkin käyttötarkoitukseen. Kirjasta selviää myös se, että nopeita rahantulon lähteitä ei ole. Suomella on nyt "arki" edessä, ja rahaa tulee seuraavan kerran viiden vuoden päästä. Jos etukäteis valmistelut tehdään oikein, tulee sitä rahaa 10-kertaa enemmän kuin tähänasti.
Jaa että millä meriiteillä puhun. No, olen täysin kaupunkilaiskasvatti joka sai kehä-III karsinasta tarpeekseen -95 ja muutti maalle. Sen jälkeen elämä onkin ollut paljon mielenkiintoisempaa ja antoisampaa. Nyt osaan ennustaa säät jo reilun puolen vuoden päähän, mutta joka päivä opin uutta. Suomalainen metsönhoito harmittaa, koska se tehdään täysin metsäyhtiöiden voitontavoittelun ehdoilla.