Olen tässä pohdiskellut ja havainnoinut, että massatyöttömyys taitaa olla suurin vaikuttava tekijä korkotason ohella asuntojen hintojen kehitykseen. Työttömyys on koetellut lähinnä pääosin duunareita ja muita pätkätyöläisiä, jotka on ollut helpointa saneerata ulos. Nämä ryhmittymät eivät ole kuitenkaan kuuluneet potentiaaliseen omistusasujakuntaan, joten heidän vaikutus asuntokaupassa ja hinnoissa myös nousukaudella on ollut melko vähäinen. Tästä voi päätellä, että hinnat tuskin paljoa tulevat laskemaan paitsi ehkä kaikista huonotasoisimmissa etenkin täysremonttia vailla olevissa kohteissa, joilla on tähän asti tehty kauppaa juurikin sen heikommin toimeentulevan väestönosan keskuudessa ja joihin talouskriisi iskee rankimmin.
Todennäköisesti siis emme tule näkemään mitään rajuja pudotuksia hinnoissa, sillä varsinaisesti kauppaa käyvä väestönosa ei koe näitä vaikutuksia läheskään yhtä vahvasti. Melkeinpä voisi sanoa, että päin vastoin: yleisesti hintojen kehitys jarruttaa ja korkotaso matala. Näinä aikoina asunnonomistajalla on jopa helpompaa taloudellisesti! Olisiko tästä johtuvaa myös tuo viime aikojen nousu hinnoissa?
Todennäköisesti siis emme tule näkemään mitään rajuja pudotuksia hinnoissa, sillä varsinaisesti kauppaa käyvä väestönosa ei koe näitä vaikutuksia läheskään yhtä vahvasti. Melkeinpä voisi sanoa, että päin vastoin: yleisesti hintojen kehitys jarruttaa ja korkotaso matala. Näinä aikoina asunnonomistajalla on jopa helpompaa taloudellisesti! Olisiko tästä johtuvaa myös tuo viime aikojen nousu hinnoissa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
kotipaavot kilvan pääpunaisena rustaavat:)
jäätä särkemään
Korko rasitus näilläkin koroilla on samaa luokkaa kuin 91 vaikka silloin korko huiteli 13%.
"reaalikorko verojen jälkeen oli vuonna 1991 n. 2,5%, vaikka nimellinen korko oli 13%. Viime aikoina sama reaalikorko on ollut n. 1%:n luokkaa. Absoluuttinen korkorasitus ei siis ollut niin suuri kuin mitä korkeista nimelliskoroista voisi päätellä. Vuonna 1989 reaalikorko oli itse asiassa negatiivinen! Vuosina 1992-1994 asuntovelalliset kyllä joutuivat ahtaalle reaalikoron noustua yli 5%:n tasolla.
Edellä esitetyn perusteella keskimääräiset reaaliset korkomenot vuodessa olivat siis vuonna 1991 2,5% * 12506€ = 313€, kun ne nyt ovat 1% * 25069€ = 251€. Lainanottajat olivat siis varsin samanlaisessa tilanteessa tuolloin ja nyt. Laina-ajat ovat venähtäneet 10 vuodesta 20 vuoteen viimeisen vuosikymmenen aikana, joten lainan takaisinmaksukin rasittaa velallisia suurin piirtein yhtä paljon kuin 1991.
Pulkkamäkeen ollaan siis lähdössä lainanhoitokuluilla mitaten siis suurin piirtein yhtä painava reppu selässä nyt kuin vuonna 1991. Lainan takaisinmaksuaika kaksinkertaistamalla reppuun on kuitenkin saatu pakattua tuplamäärä velkaa, mikä kasvattaa velallisten riskejä. Jo 1990-luvun alkuvuosien korkoshokkia pienempikin nousu saattaa aiheuttaa ongelmia suuria lainoja ottaneille. Pitkä laina-aika kasvattaa sitä aikaikkunaa, jona maailmantalouden heilunnat voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. 20 vuoden annuiteettilainasta on 10 vuodessa maksettu vasta 38%."
http://euroetana.googlepages.com/kotitalouksienasuntolainat
Tiedän tuon 90-luvun lama-ajan kun olen sen läpi elänyt ja muistan, että silloin maksettiin jopa yli 15% korkoja. Tuolloin tuoreemmilla asununtolainoilla (mitkä saattoi olla pari sataa tuhatta markkaa) maksettiin korkoja jopa tuommoista 2500mk / kk mikä oli paljon, sillä se oli jo pelkkänä korkona helposti 30-50% yhden henkilön kuukasittaisesta käteen jäävästä palkasta. Nyt tuommoinen tyypillinen 100 tuhannen euron laina olisi korkoina kuukaudessa ehkä 150 euron luokkaa ja se on ainoastaan alle 10% yhden henkilön kuukausittain käteen jäävästä palkasta. Onhan tuossa huima ero vaikka nyt koitatkin sotkea noilla luvuillasi. Minun juttu on kuitenkin ihan elävästä elämästä esimerkki! Ja tästä huomaat että se ero on huima.
En silti halunnut avata keskustelua 90-luvun lamasta vaan tästä nykytilanteesta. Jatketaanko siitä?
Pointti on se että velkarasitus on nyt melkein sama kuin v91 13% korolla, johtuen isoimista lainoista ja muutoksissa verotuksessa,
Eli kaikki edellytykset 90-luvun toisintoon on, työttömyys nousee, jos koroissa tapahtuu samaan aikaa pientäkin yli 1% nousua jälki on pahaa, jo nyt velalliset ovat vaikeuksissa kuten uutisissa kerrotiin asuntovelkoja hoidetaan kulutusluotoilla.
Kun 80-luvun lopussa puhuttiin ökytalaosta, niin sellainen rakentaminen maksoi milljoonan, mutta nyky mittapuun mukaan sellainen talo on tavis ja maksaa rakentaessa vajaan 300.000€, paitsi että tekniikkaa on enmmän, eristys parempi yms.. Kyllä se on ihan normaalia että hinnat (ja palkat) tuplaantuu 20 vuoden aikana.
osalla ei, hinnat sen sijaan on. On aloja joilla palkat eivät ole paljonkaan nousseet reilussa kymmenessä vuodessa. Keskiansio on aika alhainen edelleen. Palkoissa on tällä hetkellä enemmän laskun kuin nousun varaa tai palkat pysyvät ennallaan menojen ja verojen noustessa, joten millä näitä kalliita asuntoja oikein tulevaisuudessa maksellaan?
Heh, kyllä on taas aika kullannut vuokraluuserin muistot.
80-luvun lopulla ökytalo maksoi 2 miljoonaa. Yhdellä miljoonalla ei vielä mitään kauhean kummallista saanut, kun paritalon puolikaskin maksoi 0,7 miljoonaa ja 20 vuotta vanhoista 120 m² omakotiloista kehdattiin pyytää 0,9-1,2 miljoonaa.
Näin siis Vantaalla... Helsingin hinnat vielä erikseen.