M-kar sai bannia,kun älämölösi Murobbs keskustelupalstalla windowsista ja linuxista.
Hahahahaaa
buahahaaa
17134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Milläs nikillä M-kar on tuolla? Ei ainakaan löydy oikealla nimellä eikä M-kar nikillä.
oikoo väärinkäsityksiä:http://murobbs.plaza.fi/ohjelmat-kaeyttoejaerjestelmaet-ja-ajurit/592978-windows-vs-linux-vs-macos-vs-mattikar.html
Jos noobiet alkaa esiintymään "asiantuntijoina" ja selittämään pää punaisena kuinka Linuxin käyttö riippuu jakelusta. ;)
Oikeasti distro ei ole, kärjistetysti sanottuna muuta kuin kokoelma muiden tekemiä ohjelmia ja työpöydän taustakuva joka on ihan omaa tekoa. ;)
En ole tullut tarkkaan ajatelleeksi mitä M-Kar ajaa takaa jakelun vaikutuksesta "linuxin käyttöön" mutta onhan niissä sentään paljonkin eroja. Vertaa Gentoota ja Ubuntua niin kyllä eroja peruskäytössä on paljonkin. Kerro missä on Ubuntun /etc/inittab esimerkiksi, kaikki tai siis useimmat eivät osaa vastata tähän kysymykseen vaikka se on yksi peruskonffeista. Lisäksi jakeluiden oletushakemistot eroavat, entinen /mnt taitaa kyllä nykyään olla jo melkein kaikissa oletuksena /media mutta juuri äsken ubuntu-palstalla kysyttyä oli että miksi osa roskikseen heitettävistä tiedostoista menee paikkaan ~/.Trash ja osa paikkaan ~/.local/share/.trash mikä voisi johtua järjestelmän dist-upgradesta sillä ennen tuo ~/.Trash oli oletus mutta nykyään sekin on eri paikassa. Ja nyt ei edes ole puhutu vielä työpöydistä tai ikkunamanagereista. Vaikka siis ydin olisi sama niin tavallisen käyttäjän kannalta työpöydän vaihtuminen tai hakemistojen liikkuminen tai se että kirjoitetaanko kometoriville "yum" vai "apt-get" tai "aptitude" vai "emerge" tai "slapt-get" tai jotakin muuta niin pistää pään sekaisin kuten myös se onko jakelussa oletksena KDE, Gnome, XFCE, E17, IceWm vai Openbox niin kyllä meni tukka töttörölle.
Kunnon tinahatulle nämä eivät ole mikään ongelma tietenkään mutta lähtökohtana voi olla myös se ketä näiden jakelujen ajatellaan palvelevan.
Pieniä eroja mutta tavalliselle käyttäjälle -ah- niin suuria joten joiltakin osin olen samaa mieltä M-Karin kanssa joskaan en kaikesta.
"Oikeasti distro ei ole, kärjistetysti sanottuna muuta kuin kokoelma muiden tekemiä ohjelmia ja työpöydän taustakuva joka on ihan omaa tekoa. ;)"
Suse ei siis ole distro? Siinä kun on valtavasti Novellin tekemiä ohjelmia. Ja oletko miettinyt mistä ne tietoturvapäivitykset tulevat? Joku sitä käyttistä ylläpitää myös.
Nykypäivänä käyttöjärjestelmissä on enemmän ja vähemmän yhteisiä komponentteja ja on jokaisen käyttisvalmistajan oma asia mitä komponentteja käyttää ja mitkä niistä tekee itse. Esimerkiksi Apple tekee distrossaan desktopin ja sovellukset pitkälti omista komponenteista mutta konepellin alla on tuttuja komponentteja kuten GCC, Java, Flash, bash yms. Windows Vista käyttää ehkä työpöytäkäyttiksistä ehkä vähiten yhteisiä komponentteja. zlib löytyy jostain sisuksista, samoin jpeglib, verkkopino on napattu BSD:stä ja unix alijärjestelmästä löytyy tuttu GCC ja GDB. Microsoft myös ostaa huomattavan paljon tavaraa Windowsiin. Esimerkiksi ikonit on ostettu muualta, taitaa olla äänet, taustakuvat yms. myös. Eli se siitä "omaa tekoa" olevasta taustakuvasta..
LSB käyttikset sitten jakavat ainakin standardista löytyvät kirjastot ja nykyisellään myös Linuxin vaikka se ei standardiin kuulu. Linuxia on muuallakin ja zlib ja GCC on oikeasti suunnilleen joka paikassa.
Se jos mikä on noobie jos ei ymmärrä, että käyttöjärjestelmiä ei todellakaan rakenneta tyhjästä yhtenä palana vaan ne kasataan komponenteista. Jos vähän ymmärtäisi ohjelmoinnista niin satojen miljoonien rivien koodin takia tämä on välttämätöntä.
Androidilla, Ubuntulla, Windowsilla, Gentoolla, Solariksella ja Mac OS X:llä on mielestäni aika valtavasti eroja. Sillä nyt ei ole oikeastaan mitään merkitystä onko ydin Linux vai joku muu. Linux vaan on suosittu mutta loppukäyttäjälle Linux ei näy millään tavalla.
Sillä sitten on aika paljonkin eroa, että puhuuko käyttis suomea, minkälainen käyttöliittymä, miten pitkään tulee tietoturvapäivityksiä ja miten usein uusi julkaisu, mitä ominaisuuksia on, mihin tarkoituksiin sopii, millaisessa raudassa toimii ja millainen suorituskyky. Linux on vaan evvk.
PS. Minä muuten en maininnut sanaakaan mistään Linuxista. Totesin Windowsin Muistiossa olevan viallinen kun ei tunnista rivinvaihtoja tekstitiedostoissa vaikka ne on speksattu Unicodessa.
Jostain syystä jos Windowsissa on vikoja niin ne onkin "ominaisuuksia" ja kaikki puutteet on tarpeettomia kun "suurin osa ei tee niillä mitään". No ylläri kun suurimmalla osalla on Windows käytössä jossa ei ole mitään ominaisuuksia ja jos toteaa Windowsista puuttuvan jonkun ominaisuuuden niin sitten on heti mussutimussuti yhyy Linux.
Kaikkein yksinkertaisimmille pitää erikseen mainita että kysymys oli varmaan Linux-distrosta, nokkelimmat tajusi sen itse. ;)
Kaikki mainitsemasi erot ovat lähinnä kosmetiikkaa ja kuuluvat aloittelijoiden väittelykategoriaan. Yllätys on se että exergykin sellaiseen osallistuu vaikka kokemusta on jo useampia vuosia.
Enkö juuri yrittänyt selittää että jos asiaa katsotaan aloittelijoiden kannalta, niiden jotka yleensä siirtyvät windowsista linuxiin, ensimmäinen kysymys useinkin on että minkä jakelun valita kun ne ovat niin erilaisia (kuten eri käyttöjärjestelmätkin ovat). Ja sitten ovat tosiaan nämä muut pienet erot jotka eivät heti näy työpöydällä mutta tulevat käytössä piankin vastaan.
Ja että kokeneemmille käyttäjille niillä ei ole mitään merkitystä koska aina löytyy ne yhteiset tekijät joilla järjestelmää voi ohjailla tai viimeistään apropos ja man-sivut yms. kertovat ne.
Siinä mielessä jakelut voisivat olla erillisiä käyttöjärjestelmiä etenkin vasta-alkajan kannalta katsottuna. M-Kar luotaa syvemmälle tuohon käyttöjärjestelmän määritelmään ja filosofiaan, minä tyydyn vain raapaisemaan aloittelijaa empatisoivan ajatuksen.
No, tämä on vähän sellaista politiikkaa joka ei itse asiassa hirveästi kiinnosta, tarkoitin vain että ymmärrän myös M-Karin näkemystä. Jätän osallistumisen tähän ;D Täytyypä lukea tarkemmin mitä oikeastaan aiemmin runoilin siellä..
Seuraavaksi alkaa tietysti väittely siitä onko linux ylipäänsä käyttöjärjestelmä vai pelkkä ydin joten häivyn hyvissä ajoin.
>...jos asiaa katsotaan aloittelijoiden kannalta...
Kun tietoa ei ole niin tuo on luonteva tapa suhtautua mutta kokeneempien on syytä kertoa enemmän kokonaisuudesta ja jyrkästi torjua Microsoftin FUD:in hellimä ajatus siitä että aloittelijoille pitää antaa kuva jakeluiden erilaisuudesta joka tehokkaasti lisää epävarmuutta ja lykkää vaihtoehtoa hakevien päätöstä kokeilla jotakin uutta.
Linuxin kannalta olisi hyödyksi jos järjestelmää paremmin tuntevat torjuisivat sen houkuttelevan mahdollisuuden oman egon pönkittämiseen brassailemalla tietyn jakelun yksityiskohtia.
Siis kiteytettynä: Kun epävarma aloittelija kysyy mikä on hyvä distro, oikea vastaus on: Mikä vaan. Aika ja uuden käyttäjän kokemuksen karttuminen hoitaa loput.
>...joten häivyn hyvissä ajoin.
Älä nyt karkaa just' kun on vaihteeksi päästy taas asiaan.
No en karannut ihan vielä mutta kohta on alettava asentamaan ilmalämpöpumppua himaan.
"Kun epävarma aloittelija kysyy mikä on hyvä distro, oikea vastaus on: Mikä vaan. Aika ja uuden käyttäjän kokemuksen karttuminen hoitaa loput"
Suurinpiirtein noinhan minä kuitenkin aina sanon ;)
Pitääkö linkittää todisteeksi?
"syytä kertoa enemmän kokonaisuudesta ja jyrkästi torjua Microsoftin FUD:in hellimä ajatus siitä että aloittelijoille pitää antaa kuva jakeluiden erilaisuudesta joka tehokkaasti lisää epävarmuutta ja lykkää vaihtoehtoa hakevien päätöstä kokeilla jotakin uutta"
No kyllä tuokin on totta.
Distro tulee englanninkielestä software distribution. Tähän määritelmään käy vaikka mitä eikä tarvitse olla edes käyttöjärjestelmä, saati sitten että siinä pitäisi olla Linux mukana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Software_distribution
http://murobbs.plaza.fi/ohjelmat-kaeyttoejaerjestelmaet-ja-ajurit/592978-windows-vs-linux-vs-macos-vs-mattikar.html
Juuri IRC:ssä kertoi yksi linuxeja kohta 10v käyttänyt että ei osannut käyttää Ubuntun paketinhallintaa. Aiemmin oli viihtynyt Red Hatin tuotteissa.
"Kun tietoa ei ole niin tuo on luonteva tapa suhtautua mutta kokeneempien on syytä kertoa enemmän kokonaisuudesta ja jyrkästi torjua Microsoftin FUD:in hellimä ajatus siitä että aloittelijoille pitää antaa kuva jakeluiden erilaisuudesta joka tehokkaasti lisää epävarmuutta ja lykkää vaihtoehtoa hakevien päätöstä kokeilla jotakin uutta."
Eri käyttöjärjestelmät on erilaisia. Linux taas on ihan ylivoimainen ydin koska sitä käytetään melkein joka paikassa. Applekin meinasi ottaa sen mutta pelkäsi GPL mörköä ja halunnee tulevaisuudessa varmistaa rautaan sitomisen joten otti toisen ytimen pohjalle.
"Siis kiteytettynä: Kun epävarma aloittelija kysyy mikä on hyvä distro, oikea vastaus on: Mikä vaan. Aika ja uuden käyttäjän kokemuksen karttuminen hoitaa loput."
No ei tosiaankaan ole jos rajataan linuxeihin. Androidiin ei ole oikein ohjelmia, Gentoo pitää kääntää, todella moni sönkkää englantia suomen sijasta, DSL:n on rajatummin ohjelmia, osassa käyttiksiä on bleeding edgeä ja tuoreet ohjelmistot, mutta usein lyhyt tuki ja päivityssykli tiheä, toisissa taas on pidempään testatut, vakaat softat jotka ei ole niin tuoreita, joitakin käyttiksiä tuetaan vuosikausia, eri käyttikset saattaa painottua eri paketteihin joten voi olla merkitystä mitä työpöytää käyttää missäkin käyttiksessä. Eri käyttiksistä on versioita tarjolla miniläppäreihin tai kämmenkoneisiin ja toisista ei, jotkut taas on tehty yksistään kuten Maemo. Ubuntulla taas on erikoisuutena valtavat pakettivarastot mutta niissä on vahvasti keskitytty lähinnä oletussoftiin ja muutamiin muihin mitä Canonical tukee.
Kyllä käyttis valitaan siis tarpeen mukaan ja sillä ei ole väliä onko siinä Linux vai ei. openSolarista ei paljon Fedorasta päälle päin erota mutta ydin on eri.
Mac OS X, Windows, HP-UX, Solaris, OpenVMS, Symbian jne. ovat kaikki distroja siinä missä eri linuxit.
Linuxien suurin vahvuus on LSB standardi, että ovat yhteensopivia kuten aikoinaan 80-luvun lopulla oli IBM yhteensopivat tietokoneet joista alkoi tietotekniikan rautastandardien kehittyminen. LSB tekee saman softalle, samoin unixit yleensä joten näissä ollaan ns. voittajan leirissä.
"Linuxin kannalta olisi hyödyksi jos järjestelmää paremmin tuntevat torjuisivat sen houkuttelevan mahdollisuuden oman egon pönkittämiseen brassailemalla tietyn jakelun yksityiskohtia."
Linuxin hyöty on yks ja sama. Typerää brändäystä kun ei ketään kiinnosta onko prossun merkki Phenom, Core 2 vai joku muu kunhan toimii. Sama se on käyttiksillä. Tärkeämpää on painottaa sitä, että käyttis on unix-arkkitehtuurin mukainen ja hyvä olisi jos on myös LSB standardin mukainen kun ne on turvallisia loppukäyttäjälle. Joku Windows ja Symbian kuolee sitten kuten joku Amiga aikoinaan. Standardeilla on väliä, ei Linuxilla.
"Ei toimi koneessa kun ohjelma nönnönnöö kaatusi kokoajan".
Onpa hyvää mainosta tälläiset kun Linuxilla ei ole paskankaa merkitystä jos joku käyttis on kuraa.