Tässä käsitellään likipitäen kaikki maatalouden harhaluulot.
http://www.vapaasana.net/huomioita/2009/08/maatalous-ei-tue-huoltovarmuutta
http://www.vapaasana.net/huomioita/2009/08/maatalous-ei-tue-huoltovarmuutta
Maatalous ei tue huoltovarmuutta
Fruikkari
40324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
se hyvä että saadaan tätä vähän kalliimpaa"vapaan sanan munaa" riippumattoman tiedon lisäksi.
Suomalaiset viljelijät huolehtivat maaseudun väestöstä ja uusiseelantilaiset kaupunkilaisista.
Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2009 kello 7:30: "Lehmien hyvä kohtelu ei puolla maidon tuotantoa Suomessa vaan jossain, jossa lehmä voi laiduntaa vapaana ja syödä tuoretta ruohoa."
kyllä satuja saa kirjoittaa, mutta vastuu on lukijalla. uskooko joku, että jossain etelän halpatuotantomaassa maitolehmä laiduntaa vapaana ruohoa syöden? käykää katsomassa, minä olen.
Tarkoititko, että siinä linkissä esitetään kaikenlaisia harhaluuloja maataloudesta?
Vapaasana on varsin luotettava lehti. Luotan siihen taloustieteellisesti jopa enemmän, kuin perinteisiin sanomalehtiin. Tosin vapaasana on alkujaan ollut sama lehti hesarin kanssa.
Kirjoituksessa on myös lähteet mukana, joten siitä vaan tarkastelemaan.
No siinä linkissä näkyi olevan yksittäisten henkilöiden mielipiteitä sieltä sun täältä. Edelleenkin jäi vähän epäselväksi mitä siinä linkissä ajettiin takaa, oli niin sekavaa juttua. Jaa että se jutustelu on taloustieteellisesti luotettavaa, no onpa sitten taloustiede aika heikoissa kantimissa jos tuollaiseen perustuu.
Taloustieteen mukaan käy juuri niin kuin jutussa oli kirjoitettu. Kun tuotantoa lähdetään tukemaan, niin siitä seuraa ylituotantoa jne. Ei se ole sen monimutkaisempaa.
tarkoitus on juuri tuo pidetään tuotantoa yllä ja hinnat pohjassa, kuluttajan ja yhteiskunnan etu EI SIINÄ VILJELIJÄN ETUA AJATELLA HETKEÄKÄÄN.
Olen samaa mieltä, että viljelijän etu olisi tukien poisto. Viljelijät ovart tässä vain pelinappuloita ja valtion täydessä kontrollissa olevaa vaalikarjaa.
Onko kuluttajan tai yhteiskunnan etu, että maksetaan enemmän vähemmästä? Tuota ajatusvirtaasi ei kyllä voi mitenkään pitää taloustieteen oppien mukaisena.
Jos kyseessä olisi yhteiskunnan etu, niin miksi tuet eivät ole vapaaehtoisia?
ei ole senttiäkään viljelijän osuutta, ruokakaupan myyjän palkastako, viljelijän palkka, joka siis tulee yhteiskunnalta ei ole paljon tinkimistä tai siirrymme orja aikaan.
tekisi todella hyvää joutua elämään sen ihanuuden kanssa jota he jatkuvasti jänkkäävät. Kuten näitä sivustoja lukeneet voivat todeta tälläkään sivustolla ei ole mitään uutta asiaa, samaa vanhaa mantraa luetaan päivästä toiseen ja uskotaan siihen kuin jumalan sanaan.
Kaikkien ölvökkisivustojen suosikkiaihe etelä-amerikka. Siellä on maatalouden siirtyminen suuryhtiöiden käsiin laittanut maaseudun ihmiset maantielle ja jos ei ole kelvannut niin nappi otsaan ja mutakuoppaan sieltä ei vaatimuksia paljon esitetä.
Mitähän kävisi jos joku pääsisi sivustolle kirjoittamaan vaikkapa että viljelijät maksavat 1,5 miljardia veroja vuodessa, asia on helppo tarkistaa verohallinon sivulta.
Missään ei myöskään ole selvää lukua siitä että maataloudelle maksettaisiin 4 miljardia tukea, uskon mieluummin virallisia lukuja joissa kokonaistuki on 1,9 miljardia joka sekin jatkuvasti aleneva.
Sinulla on mielenkiintoinen näkemys todellisuudesta.
Etelä-Amerikan tuotanto on sellaista kuin on sen takia, että nämä maat ovat sosialistisia. Niissä ei anneta juuri ihmiselle arvoa. Suuryhtiöt ovat hallinnon rahoittajia, joten ne saavat kaiken läpi, mutta syy ei ole suuryhtiöissä, vaan hallinnossa.
Yksikään yhtiö ei ole tässä maailmassa niin suuri, että sillä olisi varaa järjestää itselleen armeija tai väkivaltamonopoli. Yritys ei siis voi pakottaa ihmistä. Siksi paras toimintamalli on liittoutua hallinnon kanssa ja antaa hallinnon käyttää väkivaltaa yrityksen puolesta. Vika ei ole suuryhtiössä, sillä jos yhtiö ei käytä hallintoa hyväkseen, niin takuulla joku toinen yhtiö käyttää.
siitä että suuryhtiöiden monopoliasema turvaa meidän eurooppalaisten elintarvikehuollon.
Käsittääkseni yhtiön tehtävänä on tehdä maksimaalista voittoa, jos voiton tekemiseen vaaditaan tuotantoa joka ei sovi elintarvikeketjuun niin olkoon sopimatta voitto on tärkein.
Yhtiöistä riippuvaiset hallitukset (lue korruptoituneet) tekevät kaikkensa jotta yhtiöiden voitot kasvavat.
Monsanto on niin suuri yhtiö että se on pystynyt masinoimaan armeijoita ja divisioonittain lakimiehiä tuekseen.
Amerikan keksilännessä on farmareita haastettu oikeuteen, koska Monsanton patentoiman geenimanipuloidun maissin geenejä on löytynyt naapurin pellolta ja siten kyseinen viljelijä on syyllistynyt yhtiön tuotteiden luvattomaan käytttöön.
Tässä vaiheessa voidaa tietysti hurskastellen sanoa, ettei voi olla totta ja onhan oikeus, mutta yhtiöllä on varaa käydä oikeutta pelottelumielessä vaikka maailman tappiin ja siihen ei normaalilla viljelijällä ole varaa missään päin maailmaa.
Argentiinassa, Brasiliassa ja keskiamerikan maissa on kiistatonta näyttöä, siitä että Monsanton siemeniä on levitetty luvattomasti pelloille ja sen jälkeen katsottu viljelijöiden syyllistyneen sopimusrikkomukseen.
Uskoakseni Euroopassa hallitukset ajattelevat vielä äänestäjiä ja kas pakana äänestäjät syövät päivittäin, silloin poliitikot joutuvat katsomaan hieman myös äänestäjän etua. Tästä syystä täällä ei olla halukkaita päästämään tätä maailman laajuista rosvojoukkoa mellastamaan tänne.
Onhan meilläkin olemassa jo siemenen käytöstä laki, jolla viljelijältä peritään siemenen jalostajan lisenssimaksuja, vaikka viljelijä olisi tuottanut siemensä itse useita vuosia mutta käyttänyt jalostettua siementä alunperin. Parasta tässä on se että jalostaja on saanut jo korvauksen myydessään alkupeäistä siementä.
Monopoli ei ole mahdollinen ilman hallinnon tukea. Kuitenkin keskityt arvostelemaan yhtiötä, vaikka pahuus piilee hallinnossa.
En kuitenkaan usko etteikö Monsanto saisi täälläkin hetkessä monopoliasemaa, sillä nykyhallintomme sallisi sen ilman muuta. Sallivathan he nytkin maataloustuet.
niin pientä kaupunkia tai valtiota tai heimoa maailmassa ole jolla ei hallintoa ole.
Vaikka nuo anarkojen teoriatkin taitavat olla vanhemmat kuin kommunismin niin silti niitä ei edes ole yritetty toteuttaa. Muistanet varmaan että ihminen on laumaeläin ja laumalla on aina johtajansa.
Ihan totta. Missään ei vielä uskalleta antaa ihmisten elää vapaana, sillä vallanpitäjät eivät halua luopua vallastaan. Haluaisitko itse päättää omista rahoistasi, vai olisiko sittenkin turvallisempaa, että muut päättävät puolestasi?
Ihminen on laumaeläin ja meillä on aina johtaja, mutta mikä johtaja? Siitä onkin kyse. Johtajien virheet ja välinpitämättömyys mielletään usein yrityksien ja kapitalismin syyksi, vaikka vika on johtajissa.
Nykyisin Suomessa maataloudessa valtion johtajat pyörittävät koko sirkusta. Sitten joku väittää, että vaihtoehtona Monsanton osallisuus järjestelmässä on huonompi, sillä valtion johtajat pyörittävät silloin koko sirkusta. Minun näkemykseni mukaan Monsanto on aina johtajia parempi, sillä silloin ainakin edes tuotantopuoli pääsee eroon huonoista johtajista.
tuolla monsantolla myös ole oma johtajansa, miten se muuten voisi toimia?
Mitähän tarkoitit? Monsanton johtaja johtaa yritystä. Hänen tehtävänsä on tehdä yrityksestään mahdollisimman kannattava. Muut asiat eivät yritykselle kuulu.
Johtajilla tarkoitin valtion johtoa.
silloin mitään eroa ole. Valtiohan tarvitsee johdon aivan samoihin tarkoituksiin. Eli huolehdittava kaikkien kansalaistensa hyvinvoinnista jos demokratioista puhutaan, ei huolehtimaan johdon hyvinvoinnista.
Eli myönnät siis ettei ihmiskunta selviä ilman johtoa. Tehokkainhan tuo johtamisjärjestelmä on armeijoilla.
Pitäisikö mielestäsi johtajien määrä vaikka kymmenkertaistaa, sillä jos johtaja huolehtii hyvinvoinnista, niin eikö sitä kannattaisi lisätä? Vaikka sata uutta valtiovarainministeriä poistaisi varmaan työttömyyden kokonaan.
Ihmiset tarvitsevat johtajia, mutta valintamenetelmät ja johtajien rooli pitäisi modernisoida.
Esimerkiksi emme tarvitse johtajia kuin eri yrityksiin. Arkielämästä aikuinen ihminen selviää parhaiten ilman johtajaa. Yleisjohtajia emme tarvitse, sillä niillä ei ole tapana kantaa vastuuta toimistaan.
eri yritysten johtajat ei kyken luomaan firmoilleen toimintaympäristöä vaan
tarvitsevat siihen vation luoman infran.
Ja armeijoista tuttu mallihan kertoo että tehokaimmillaan johtalla on setsemän johdettavaa.
Mieluummin asioistani saisi päättää itse valitsemani edustaja kuin jonkun tuntemattoman firman johtokunta toisella puolella maailmaa.
Jos Suomi jättäytyisi monikansallisten firmojen vastuulle, niin eipä meistä olisi muuksi kuin maksaviksi asiakkaiksi. Suurfirmat eivät ole kiinnostuneita kehittämään tuotantoaan Suomessa nykyisellä kustannustasollamme kuten olemme saaneet havaita. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti Suomen kustannus- ja palkkataso ajautuisivat riittävästi alaspäin, että olisimme jälleen kilpailukyisiä nykyisten halpamaiden kanssa. Tosin globaalisaatiokehitys saattaa ajaa asiat tuohon pisteeseen muutenkin.
Eipä ole näköjääm kirjoittaja perehtynyt asioihin. Valtakunnassa on kyllä suunniteltu se miten polttoaineet saadaan riittämään vaikka tuonti loppuu kokonaan.
Etsi itse mikä se systeemi on, en minä viitsi sinua valistaa.
Tarkoitatko turve-energiaa? Se oli joku Ficher-Top...
Bioenergia ei ole vaihtoehto, sillä sen tuottaminen kuluttaa nykyisellään enemmän fossiilista, kuin se tuottaa bioa.
nyt ihan tarkkaan olla aiheeseen perehtynyt, kulki ne traktorit ja autot kotimaisella polttoaineella viime sotienkin aikana. Luulempa että tekniikka on siitä aika paljon edistynyt.
Sotien aikaan käytettiin paljon heppoja. Nyt niitä ei enää voida käyttää niin paljon.
vastaavasti tehdä useampia häkäpyttyjä. Noille hepoillehan olisi myös viljeltävä rehu mutta häpytynhän saa toimimaan risuilla. Kyllä nälkäiset mielellään risusavottaankin lähtisivät jos muita vaihtoehtoja ei ole. Nälkähän muuten opettajista tehokkain on jote työnkin oppisivat nopeasti.
Olet oikeassa. Häkäpönttö on yksi vaihtoehto, mutta toimiiko se kaikilla ajoneuvoilla ja voidaanko niitä tehdä niin paljon kuin nykypäivänä tarvitaan?
niin paljon että ruuan tuotanto ja jakelu pystytään hoitamaan ja ehkä vähän vähempiarvoisiakin toimintoja.
Ilman ruokaahan ne tarpeet loppuvatkin muutamassa viikossa. Ja tietääkseni ruoka edelleen suurimmaksi oasaksi tulee maataloudesta.
Häkäpöntöistä en tiedä. Onkohan siihen suunnitelma?
Ruokaahan saamme omista pelloista vain kerran vuodessa, eikä ne eläimetkään varmaan sen useammin saa lisää ruokaa.
"Ruokaahan saamme omista pelloista vain kerran vuodessa" sanoa että fiksummat ihmiset ja miksei eläimetkin ovat oppineet varastoimaankin sitä. Ihmiset myös sympioosissa eläville eläimilleenkin.
Ja ompahan varastoinut hieman energiaakin että voi myös seuraavan vuoden sadon varmistaa. Siis nämä valtion asiasta vastaavat viranomaiset, yritysjohtajathan taas pitävät omia varastoja vain taloudellisena rasitteena.
Joo, selasin pikaisesti loppuun.
Liian paljon virheitä että viitsisi edes laskea.
Vähän sama kuin olisi pistänyt taistolaisen kertomaan mitä mieltä se on matkustajalentokoneista.
Jos virheitä on paljon, niin kerro aluksi edes yksi, niin selvitetään.
Suomi on niitä harvoja maita maailmassa jotka pystyisi jatkamaan tuotantoa vaikka Suomi eristettäisiin, olemme polttoaineen ja rehujen suhteen täysin omavaraisia. Toisella rivillä valehtelu jatkuu, siihen sopii tämä lainaus, "maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle." tarvitseeko jatkaa, vapaasana on samaa vääristelyä ja valehtelua loppuun asti.
Miten olemme polttoaineen ja rehujen suhteen omavaraisia? Mistä niin päättelet? Onko lähdettä?
Entä veronmaksajan rasitus? Onko siitä oikeaa näyttöä vapaasanaa vastaan? Jos rahat kiertävät EU:n kautta, niin eivätkö ne silloin ole veronmaksajien maksamia? Miten Suomen tuki laskee ulkomaisen ruoan hintaa? Suomessa tuetaan tuotantoa, sillä se ei pärjää kilpailussa ilman tukea. Ajattelit varmaan laskuissasi Suomen olevan Pohjois-Korean kaltainen suljettu markkina.
Oikeastaan tuet menevät alijäämän kattamiseen, joten kuluttajan ruokalasku ei voi laskea tukien myötä. Silti kuluttajan on pakko maksaa tukensa.
Aika törkeää vapaasanaa kohtaan haukkua heitä noin noilla 'tiedoillasi'.
tietosi on noin alkeellisella tasolla että miksi tulet tänne nolaamaan itsesi. Yksin soittemme vuosittaisella kasvu riittää tyydyttämään polttoaineen tarpeemme sitä riittäisi jopa myyntiinkin. Rehua viemme enempi kuin tuomme. Osoita lainauksessa oleva laskelma vääräksi veronmaksajien rasituksesta. Kaikki kehittyneissä maissa tuotettu ruoka on tuettua jos ajatuksenasi on lopettaa oma tuotanto ja käyttää hyväksi muiden maiden maksamaa tukea on sekuolleena syntynyt ajatus. Kuluttajan on pakko maksaa jos aikoo syödä, voi tietysti olla syömättäkin. Vapaasana täytyisi saattaa vastuuseen yhden ammattikunnan maineen mustaamisesta, tuollaiset törkysivut täytyisi lailla kieltää...
Onko turvepolttoaineen tuotantokapasiteetti jo valmiina? Ihme juttu, kun sitä ei kuitenkaan käytetä nykyisellään suuremmin.
Mistä voin tarkistaa onko rehun vienti tuontia suurempaa?
Esittämäsi laskelma on esitetty vääräksi jo edellisessä viestissä, eli EU:n kautta kierrätys ei vähennä veronmaksajan taakkaa ja tuki menee alijäämään. Lisäksi tuki ei vaikuta ulkomaisen tuotteen hintaan.
Kaikissa kehittyneissä maissa on sama tukijärjestelmä Uutta-Seelantia lukuunottamatta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ilman tukia muualla, tuotantoa ei riittäisi Suomeen myytäväksi. Oikeastaan tukien maksaminen tekee ulkomaisesta tuotannostakin kalliimpaa, joten sekin köyhdyttää kansaamme, sillä ulkomaan myyntimme vähenee.
Ruoasta on pakko maksaa ja ruoan raaka-aineesta myös. Se on totta. Mitähän sillä tarkoitit? Nythän maksetaan veroina tuotantotuki ja sitten vielä kaupassa itse tuote. Osti sitten tuettomasti tuotettua tai tuettua.
Sinähän voit saattaa vapaasanan vastuuseen haasteella ja voit pyytää edustajaasi säätämään lain maatalouden tukijärjestelmän ja poliitikkojen halveeraamisen kieltämiseksi. Kannattaa kuitenkin ensiksi etsiä jokin peruste. Itkupotkukiukuttelulla ei totuutta voida muuttaa edes MTK:ssa.
ajattelu on kovin rajoittunutta. Mistä tulivat kymmenet tuhannet puukaasut viime sotien aikana. Kauraa Amerikkalaisille hevosille, soijaa ja maissia Suomalaisille potseille ja ammuille, vienti ja tuontitilastot etsivä löytää. En ymmärtänyt laskelman vääräksi esittämistä, voisitko numeroin osoittaa saman. Voisitko vähän yksinkertaistaa tukijärjestemä osaa, Suomessa on varsin pieni tukitaso niin sanotuissa vanhoissa EU maissa tuet ovat osin jopa kolminkertaiset Suomen tukiin verrattuna. Maksetun maataloustuen saa kuluttaja takaisin alentuneina hintoina, sen on joku laskenutkin, tuet alentavat ruokalaskuamme 6 prosenttia. Jos työttömistä, mamuista, tai sosiaalituella eläjistä olisi samanlaisia herja sivustoja kuin viljelijöistä, häkki heiluisi alta aikayksikön, jostain syystä viljelijöiden solvaamista pidetään "kansalaisoikeutena" josta tulisi tehdä loppu, nykyinenkin laki mahdollistaisi sen.
myös Suomessa toimiva koelaitos...
http://www.bioste.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13&Itemid=14
Ensinnäkin maatiloilla on aika suuret varastot polttoainetta, monilla lienee vuoden parin tarpeet säiliöissään.
Toisekseen, tuontipolttoaine voidaan korvata itse omalla tilalla tuotetulla rypsiöljyllä, se käy lämmitykseen ja koneiden polttaineeksi. Jos todellinen energiakriisi tulisi, aivan varmasti tällä tavoin alettaisiin maatiloilla valmistamaan polttainetta, jos sitä ei muuten olisi saatavilla.
Kolmanneksi, jos ihan oikeasti fossiilisten polttaineiden saanti loppuisi, niin Suomessa alettaisiin valmistamaan synteettistä polttainetta esimerkiksi turpeesta, aivan kuten Saksa teki toisen maailmansodan aikana tai Etelä-Afrikka kauppasaarron aikana. Onhan Suomessa kohtuullisesti prosessiteknistä osaamista, öljyn synteettinen valmistus ei pitäisi olla mikään tekninen ongelma.
Valinta itse valmistetun ja fossiilisen polttaineen välillä on pelkästään taloudellinen kysymys, niin kauan kuin halpaa raakaöljyä liikkuu maailmanmarkkinoilla muut vaihtoehdot eivät ole taloudellisesti kilpailukykyisiä.
Ja tuontirehujen kanssa on ihan sama juttu.