Kumpi teillä on ahkerampi "mökönturkin" paikkaaja? Pitääkö useinkin paikata ja pitkäänkin?
Paikataankö teillä MÖKÖNTURKKIA?
miten on?
142874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mitä tarkoitat kysymykselläsi, se on mulle ihan "hebreaa"
Tarkoitetaan "mykkäkoulua".
Mökön turkin paikkaus on sitä, kun ei kykene puhumaan, vaan mielenosoituksena käyttää mökötystä, eli puhumattomuutta. Meillä isä mökötti jopa kuukausia, pahimmoillaan äiti puhuu kolmesta kuukaudestakin. SE oli oikein mökötyksen mestari.
Äiti taas ei oikeastaan ymmärtänyt mökötyksen päälle mitään, minä en koskaan hänen huomannut mököttäneensä.
Mutta kovin ei jää huonommaksi miehenikään, eikä hänen isänsä. Oikein mestareita siinä asiassa. Ja kun minä en edes huomaa, mikä asia milloinkin on syynä mökötykseen - mökönturkin paikkaukseen.
Pikemminkin huvittaa, että iso mies naamanahka rullalla....
Sitten mies puhui terapiassa, että kun minä (vaimo) en huomaa, tajua ja ymmärrä, että hän yrittää mököttää, minä vain jatkan, niinkuin ei mitään elämässä poikkiteloin olisikaan, ja naureskelen, niin sekös se häntä vielä ruokkii lisää mököttämään.
"kössönturkki" mitä paikattiin. Näin ne sanat murrealueittain vaihtelevat.
joopajoo. Ei ole paikattu, eikä mörötetty.
Asiat sovitaan, kerralla kuntoon.
paikkailla. Kun suutun jostain, puhun vähän aikaa kovempaa, niin että ukkokin kuulee. Ja se on sitten siinä. Sitä ei enää muistella, ja haudota. En ole pitkävihainen, enkä mököttäjä.
minun tapani suuttua oli pitää mykkäkoulua, koska mieheni häipyi, jos aloin raivota. Alkuaikoina tällaista oli, loppuaika oli onnellista ja seesteistä.
ei paikata, ei.
Ei oikeastaan koskaan.
Mihin tautiin se auttaa?
siinä lajissa, mie en jaksa - mie räiskähän ja sitten unohan..ellen sitten ole syvänjuuria myöten kyllästynyt, en suuttunut, vaan pohjaton tympeys..se saa joskus hiljaiseksi..mutta ei kellekään, vaan ihan muuten vaan...
vaan sama asiahan se on, murteet ovat rikkautemme.
Nuorenpana inhosin kun joku mökötti ja itse en siihen kyennyt. Nyt ei tee mitään vaikeutta, kun huomaan toisen hakevan sanailua, olen kuuro, ilmeellä voi pientä!
Se tepsii kahdella tavoin joko isosti tai loppuu. Kumpikaan ei minua hetkauta.
Ellei ole hyvä olla siitä voi puhua, jos se menee huuteluksi, on parempi olla yksi hullu kuin kaksi. Sehän toista ärsyttääkin kun ei saa taistelukaveria, tajuaa häviönsä. Se on aina hävinnyt joka äänensä korottaa ja tepsii, ainakin meillä.
joskus mies soittaa...pidä ruoka sitten valmiina klo 18 ja minä noudatan pyyntöä. Ei häntä sitten kuulu ei näy ennenkuin yhdentoista aikaan illalla, ruoka jo kylmentyneenä laitettu jääkaappiin ja olen itse syönyt ajat sitten.
No hämpä tulistuu kun akka vain makaa kotona eikä tee mitään, eikä ole ruoka valmista kun mies tulee kotiin! mitä siintä jos on jonkun tunnin myöhässä, onhan mulla aikaa varrota.
Siintä sitten lähtee ja voi olla ettei näy seuraavan kerran ennekuin 3 kkn päästä kun on ulkomailla töissä.
mikä ukko, uskon että olet pahoillamielin silloin,..jotenkin manipuloivaa mieheltäsi tuollainen käytös :(
Jospa et yritäkään ensikerran tehä mittää, et ole ees kotona kun räyhä ukkosi kotiutuu, anta ettiä ite sapuskasa, - vaikka vaikeaa se on...
ukko löysi annoksensa lihapottuja karvahatustaan, jos myöhästyi iltaruo'alta 10 minuuttiakaan.
Tiedä turkeista, paikattiinko niitä, vai ei.
teko on vaatinut jo melkoista rohkeutta, tai sitten ukko on ollut todella lammas.