Tuleekohan mun elämästä mitään.
Meillä on mieheni kanssa harkinta-aika menossa erossa ja meillä on yhteinen 4v lapsi.
Tapasin alku kesästä naimisissa olevan miehen,jonka kanssa alettiin pitämään yhteyttä ja sit tapahtu mitä tapahtu.
Tämä uusi mies ilmoitti vaimolleen,että haluaa erota.
Nyt muutetaan miehen kanssa yhteiseen asuntoon mikä on molemmille uusi,mutta mitenkähän sitä sopeutuu? Lapseni jamies ei ole vielä tavannut.
Jännittää vähän,että mitenkähän käy vai käykö mitenkään.
Niin ja molempien meidän avioliitot on ollut onnettomia.
Onko teillä kokemuksia,kun mennään suoraan suhteesta suhteeseen ja vielä kun erot on kesken?
Mitenkähän lapset hyväksyy tämän?
Meillä on mieheni kanssa harkinta-aika menossa erossa ja meillä on yhteinen 4v lapsi.
Tapasin alku kesästä naimisissa olevan miehen,jonka kanssa alettiin pitämään yhteyttä ja sit tapahtu mitä tapahtu.
Tämä uusi mies ilmoitti vaimolleen,että haluaa erota.
Nyt muutetaan miehen kanssa yhteiseen asuntoon mikä on molemmille uusi,mutta mitenkähän sitä sopeutuu? Lapseni jamies ei ole vielä tavannut.
Jännittää vähän,että mitenkähän käy vai käykö mitenkään.
Niin ja molempien meidän avioliitot on ollut onnettomia.
Onko teillä kokemuksia,kun mennään suoraan suhteesta suhteeseen ja vielä kun erot on kesken?
Mitenkähän lapset hyväksyy tämän?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin siltä osin ettet ole antanut lapsen sopeutua tilanteeseen siten,että olisit pikkuhiljaa antanut lapsen ja tämän uuden miehen tutustua toisiinsa kun olette nyt jo yhteen muuttamassa??
Uusi miehesi voi muuttaa mieltänsä;se että hän on sanonut haluavansa erota nykyisestä vaimostaan ei vielä tarkoita mitään. Odottaisit edes että hänen eronsa tulisi edes voimaan ja onko hän sitä eroa edes vielä hakenut. Näitäkin miehiä kun on paljon jotka hakee uutta virikettä elämäänsä,kun oma avioliitto on hukassa,ja sanovat haluavansa eron mutta huomaavat sitten ettei ruoho olekaan välttämättä vihreämpää aidan toisella puolella.
Olette jo yhteen muuttamassa vaikka vasta tapasitte..alkuhuumaa. Itse olen seurustellut vuoden miehen kanssa joka on eronnut vaimostaan 4 vuotta sitten(meillä molemmilla lapsia) ja emme tosiaan ole vielä miettimässä yhteenmuuttoa koska annamme aikaa molempien lapsille tutustua toisiinsa ja hänen lapsensa minuun,sekä minun lapseni mieheen. Tulemme kaikki toistemme kanssa hyvin toimeen ja pitävät minua jo lähes äitipuolena,mutta yhteenmuutto on iso asia. Lapset kysyvät jo kyllä että millon me mennään naimisiin =) joten lapset varmaan olisivat jo yhteenmuuton suhteen valmiita mutta haluamme odottaa koska tutustumme miehen kanssa edelleen toisiimme.
Muutenkin suhteesta suhteeseen kuulostaa oudolta,pitäisi "toipua" edellisestäkin..
kuin taas naiset miehen lapsia! Jos suhde onnistuu, se onnistuu seurustelette sitten vuoden tai viikon! Onnee vaan. Jos sitä alkaa miettii, niin ei onnistu, mutta kun elää vaan, niin huomaat että kaikki on hyvin.
taas tää yksi provoaa !!!!!
Vittu mitä paskaa
isukki otti ja lähti suoraan toisen naisen kämppään. Siinä ei auttanut kuin lasten sopeutua. Mitään tutustumisia ei ollut, suoraan vaan lapset sinne ja saivat itse todeta että siellä asuu joku nainenkin. Raskaanakin oli jo ennenkuin ero oli selvä, harkintavaiheessa. Siinä sitä oli lapsilla ( ja minulla ) totuttelemista. Lapset taantuivat, tuli yövahinkoja ja sairastelivat jatkuvasti. Minä koko ajan pois töistä kunnes potkut. Onneksi lapset pääsivät terapiaan kun en ihan itsekään osannut / jaksanut tukena / esimerkkinä olla. Nähtäväksi jää miten kaikki tämä vaikuttaa tulevaan aikuisuuteen. Jonkinlainen huono suhde tuohon uuteen naiseen näyttää olevan valloillaan, eikä uutta vauvaakaan hyväksytä ihan noin vain. Mutta, arvaat varmaan kuka ja ketkä ovat etusijalla ja ketkä saavat vain sopeutua? Etelänmatkojakin tehdään uuden perheen voimin ja kehutaan ystäville miten koko perhe matkustellaan. Monet oikeasti olettavat yhteisten lastemme kuuluvan tähän porukkaan... ihmetys on suuri kun heidän käsityksiään korjataan...