Isäni on koko ikäni juonut, ja oon kärsiny siitä paljon, pienenä jouduin keksimään tekosyitä mustelmille joita sain kun isä rupes väkivaltaiseksi kännissä ja vanhempana en oo voinu käydä kavereilla tai kutsua kavereita meillekään. Ne aina ihmettelee miksei saa tulla kylään, mutten todellakaan kehtaa kertoa. Musta on jo pitkään tuntunut ahdistuneelta ja vähän siltä että jos osaisin auttaa isää tai tehdä jotain tälle, asiat olis toisin. Oon hirveen ahdistunut ja en enää jaksa tätä pitkään mutten tiiä mitä vois tehäkään.?
Äiti ei välitä kun käy vaan töissä vaikka isä pitää mua usein valveilla öisin ja sit seuraavana päivänä joudun menee kouluun väsyneenä, opinnot kärsii ja oon välillä lintsannukki ku en vaan jaksa.
En oo kertonu kenellekään paitsi yhdelle opettajalle joka on kyllä sanonu kaikkea lohduttavaa mut eihän se kuitenkaan loppujen lopuks mitään auta..
Äiti ei välitä kun käy vaan töissä vaikka isä pitää mua usein valveilla öisin ja sit seuraavana päivänä joudun menee kouluun väsyneenä, opinnot kärsii ja oon välillä lintsannukki ku en vaan jaksa.
En oo kertonu kenellekään paitsi yhdelle opettajalle joka on kyllä sanonu kaikkea lohduttavaa mut eihän se kuitenkaan loppujen lopuks mitään auta..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jospa vielä yrittäisit puhua äidille. Tai kuraattorille tai jollekin luotettavalle ihmiselle.
Lasisesta lapsuudesta -kärsiville löytyy paljon vertaistukea, käypä sivuilla www.paihdelinkki.fi.
Fyysinen väkivalta on rikos ja tiedät varmaan ettei isäsi saa näin toimia.
Ei se lohduttaminen mitään auta vaan teot.
Tarvitset turvalliset aikuiset ja turvallisen kodin ympärillesi.
VOit soittaa nimettömänä nuorten auttaviin puhelimiin, mennä nuorten turvakotiin jossa asiaasi aletaan auttamaan. Kyse on sinun oikeudestasi normaaliin elämään ja lapsuuteen. Mikäli vanhempasi eivät tätä voi turvata sinulla on oikeus saada apua muualta. Voimia ja haleja sinulle pieni ystäväni, toivon että saat pian apua.