Tein määräaikaisena virkasuhteessa hommia. Kolme vuotta kaikenkaikkiaan. On viisi nimittämiskirjaa.
Työ loppui ja tilalleni otetttiin toinen joka jäi samasta virastosta työttömäksi samaan aikaan.
Hänet palkattiin vuorotteluvapaan sijaiseksi.
Mielestäni tässä ei olla toimittu oikein. Vosiko joku kommentoida?
Työ loppui ja tilalleni otetttiin toinen joka jäi samasta virastosta työttömäksi samaan aikaan.
Hänet palkattiin vuorotteluvapaan sijaiseksi.
Mielestäni tässä ei olla toimittu oikein. Vosiko joku kommentoida?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Määräaikainen työsuhde ei tuo oikeutta ko. työhön sen mahdollisesti jatkuessa määräajan päättymisen jälkeen.
Yksityisellä sektorilla nk. peräkkäiset työsopiumukset tulkitaan jatkuvaksi, siis toistaiseksi voimassaolevaksi.
Julkisella sektorilla määräävämmäksi tekijäksi on tulkittu vuosittainen budjetointi: työn jatkuminen varmistuu vasta myönnettäessä sille määräraha budjetissa, ja (määräaikaisen) työsuhteen solmivalla virkamiehellä ei ole oikeutta tehdä budjettivaltaa käyttävää instanssia velvoittavaa päätöstä.
Valitettavasti.
Virkamieslaki 56 §. Virkamieslautakunnan pääökset ovat myös nähtävillä netissä.
Ko pykälässä säädetään oikeudesta saada erilliskorvaus, ei oikeudesta tulla nimitetyksi (johonkin) vakinaistettavaan virkaan.
Lue myös sovellettavuutta rajoittavaksi määrätty 9 §.
Lisäksi oleellista noitten peräkkäisten määräaikaisuuksien osalta on klausuuli "...ilman erityistä syytä..."
Erityinen syy on esimerkiksi tuo määrärahan tilapäisyys.
Ko pykälässä säädetään oikeudesta saada erilliskorvaus, ei oikeudesta tulla nimitetyksi (johonkin) vakinaistettavaan virkaan.
Lue myös sovellettavuutta rajoittavaksi määrätty 9 §.
Lisäksi oleellista noitten peräkkäisten määräaikaisuuksien osalta on klausuuli "...ilman erityistä syytä..."
Erityinen syy on esimerkiksi tuo määrärahan tilapäisyys.
Ymmärsin kyllä lukemani. Olen lukenut myös virkamieslain hyvin tarkkaan nyt. Tarkoitin juuri erillistä korvausta.
Jotkut ovat kyllä erimieltä kanssasi.Olen jutellut muutaman asiantuntijan kanssa.
Määrärahojen vähyys ei ole ns. erityinen syy. Joka muuta väittää on väärässä. Jos tämä olisi hyväksyttävä syy, yhteenkään valtion virastoon ei palkattaisi ketään pysyviin virkasuhteisiin.
Alkuperäisen kirjoittajan kannattaisi ottaa yhteyttä virkamieslautakuntaan.
Olen virkamies ja törmännyt näihin tapauksiin. Tiedän tapauksen, jossa työntekijä oli ollut useita vuosia määräaikaisena virkamiehenä, ja uutta määräaikaisuutta ei yllättäen annettu, koska "ei ollut rahaa". Asia päättyi niin että kyseisellä henkilöllä todettiin olevan virka ja virasto joutui palkkaamaan ko. henkilön.
Hyväksyttäviä syitä määräaikaisuudelle ovat ainakin seuraavat:
1) Viransijaisena toimiminen (esim. jos varsinainen viranhaltija on äitiyslomalla). Isommissa virastoissa on mahdollista, että äitiyslomia tulee useita peräkkäin ja että määräaikaiseen virkasuhteeseen palkataan monta kertaa peräkkäin, mutta aina eri henkilön sijaiseksi
2) Projektiluonteisuus (jossa projektilla on tietty määrätty kesto, esim. 2 vuotta). Jos projekteja on useita, määräaikaisuudelle ei välttämättä löydy perusteita. Viittaan tässä edellä mainittuun tapaukseen