Ystäviä, ystäviä

No jössespä hyvinkin....:D OIKEASTI, ootko huomannut, että ollaan varmasti kohta luonnonsuojelukohteita.. Mä en oo millään onnistunut sit löytämään oikein hengenheimolaista ja et elämässä ois oikein muutakaan yhteläistä, kyllähän sitä kaikkien kans toimeen tulee, mut jotain jää vaan uupuu, kun EIHÄN NE HERRANEN AIKA MUA TAJUA:D Vaan ihan hauskaa menoseuraa sit olen ollut, kun ne perhe-elämältään on kerennyt.

Mikä sua siellä pirkanmaan suunnalla houkuttaa? Tuttuja siellä päin? Töitä siellä tarjolla?

Puhut sä Turun murretta, se on niin vekkulin kuulosta:)

Aamuvirkkukin taidat olla, kun jo kukonkiekasuna oot vastaillut.. :D Mä en ole..........

Puhun ehkä vähän "hupsuja" nyt, kun just tulin työmaalta ja aika villityövuoro jälleen kerran, ylikierrokset pysyy pitkälle yöhön asti ja sen kyllä aina huomaa sit kans jutuista:)

Työllä tapettu tänään.. kirjoitti:

No jössespä hyvinkin....:D OIKEASTI, ootko huomannut, että ollaan varmasti kohta luonnonsuojelukohteita.. Mä en oo millään onnistunut sit löytämään oikein hengenheimolaista ja et elämässä ois oikein muutakaan yhteläistä, kyllähän sitä kaikkien kans toimeen tulee, mut jotain jää vaan uupuu, kun EIHÄN NE HERRANEN AIKA MUA TAJUA:D Vaan ihan hauskaa menoseuraa sit olen ollut, kun ne perhe-elämältään on kerennyt.

Mikä sua siellä pirkanmaan suunnalla houkuttaa? Tuttuja siellä päin? Töitä siellä tarjolla?

Puhut sä Turun murretta, se on niin vekkulin kuulosta:)

Aamuvirkkukin taidat olla, kun jo kukonkiekasuna oot vastaillut.. :D Mä en ole..........

Puhun ehkä vähän "hupsuja" nyt, kun just tulin työmaalta ja aika villityövuoro jälleen kerran, ylikierrokset pysyy pitkälle yöhön asti ja sen kyllä aina huomaa sit kans jutuista:)

Lue lisää

Luin viestin uudestaan, ei se niin hupsu nyt ollutkaan:) Siis tuo omani. Olin vain niin innoissani vastauksesta tänne ja tosiaan hieman kierroksia taas liikaa..

Laita viestiä tonne sähköpostiini ja kerro vaikka miten päivä on mennyt...:) tai jotain, mikä nyt hyvältä tuntuu:)

tekstiä sittenkin kirjoitti:

Luin viestin uudestaan, ei se niin hupsu nyt ollutkaan:) Siis tuo omani. Olin vain niin innoissani vastauksesta tänne ja tosiaan hieman kierroksia taas liikaa..

Laita viestiä tonne sähköpostiini ja kerro vaikka miten päivä on mennyt...:) tai jotain, mikä nyt hyvältä tuntuu:)

Lue lisää

juuri näin.. hengenheimolaisia ei tosiaan taho löytyä.. mistä lie johtuu, sillä tuskin me nyt ainoita ollaan.. mä en vaan tajua missä ihmiset pyörii ja miten niihin törmää..
mä oon itseasiassa sielt treen suunnalta kotoisin, että siinä ehkä se suurin syy mikä sinne vetää.. periaatteessa se kuitenkin on loppupeleissä aivan sama missä sitä majailee, kunhan vaan viihtyy.. täällä se ei toteudu :) enkä mä toivottavasti puhu turkua :D
jokos sä oot päättäny mihinpäin maailmaa siirryt seuraavaks?

++++ kirjoitti:

juuri näin.. hengenheimolaisia ei tosiaan taho löytyä.. mistä lie johtuu, sillä tuskin me nyt ainoita ollaan.. mä en vaan tajua missä ihmiset pyörii ja miten niihin törmää..
mä oon itseasiassa sielt treen suunnalta kotoisin, että siinä ehkä se suurin syy mikä sinne vetää.. periaatteessa se kuitenkin on loppupeleissä aivan sama missä sitä majailee, kunhan vaan viihtyy.. täällä se ei toteudu :) enkä mä toivottavasti puhu turkua :D
jokos sä oot päättäny mihinpäin maailmaa siirryt seuraavaks?

Lue lisää

Kyselin hieman Lahdesta (joku TUTTAVA asuu siellä..:) ja ei ainakaan olleet tykästyneet, pois ovat muuttamassa. Ja kyllä se TRE kaikkein optimaalisimmalta kuulostaa. Hetki sit just ehdottelin parille ystävälle (pariskunta), et eiköhän vuokrattais ok-talo tre:lta ja lähdetään maailman vallotukseen, ja kas kummaa, ei ne nyt ihan hirmu innoissaan ollut mun "höpsötyksistäni"..:) Mä asun tällä hetkellä sellasessa keskikokoisessa kaupungissa, jossa elämää on oikeastaan vain kesäisin, viikonloppuisin varmaan joo kans. Tämäkin tuli tajuttua vasta eron jälkeen, aika kotipainotteista tais olla se elämä sit sitä ennen ja lähinnä harrastellen meni vapaa-aika. Varmaan ois muutenkaan täällä asunut koskaan näin kauan, jos en suhteessa olis ollut ja täällä sitä nyt jumissa ollaan:D


Musta tuntuu, et missä mä nyt asun, ei mun kaltasia oikeastikaan ole:) Oon nyt kotimaisemissa JKL:ssä ja TODELLAKIN tahdon opiskelijakaupunkiin, näissä näkee ihmisiä, olen ihan hurmiossa jo siitäkin:) Muutaman lapsuuden ja nuoruudenkin ystävää kävin tapaamassa ja huh.. siellä on lapset ja elukat ja miehen perän kuva painuunena syvälle sohvaan, niitä tupperin kuppeja en onnekseni kuitenkaan nähnyt:) se ois ollut viimeinen isku..

Olihan siinä kovasti juttua, kun vanhoja muisteltiin ja hihiteltiin, mut siihenpä ne yhteiset jutut jäikin varmaan, näin se vaan elämä muuttuu.. Ei ollut enää puhettakaan, et lähdettäs yhdessä jotain kivaa hommailee, auto-ajelulla käytiin JA LAPSET NÄTISTI RIVISSÄ TAKAPENKILLÄ, HUUTIVAT:) huh ja vau..
Jokaisella ystävistä oli lapsukaisia.. Olen selkeästi ja todistetusti nyt porukan oudoin tapaus, enkä edes mikään ura-ohjus, millä oiskin ollut hienoa tää asia kuitata:D Mut enhän mä mikään onneton tästä kuitenkaan ole, en varsinaisesti kadehdi tota perhe-eloa, ainakaan vielä.. Vaikka olenkin ihan kohta vanha kuin taivas:P en anna kuitenkaan haitata menoa.

...ja useimmat vanhoista ystävistä on levinneet ympäri suomen, ei niitä enää täällä näy kuin vilaukselta. Tuudittauduin jo ajatukseen tänne paluusta, mut sekin on rastittu pois vaihtoehdoista. Kyl se on nyt vaan uusiin tuuliin sukelleltava:)

En mäkään tosissaan ymmärrä, missä kaikki kolmenkympin kriisiä elävät sinkut on... :D tulkaahan kaapeistanne..

heimolainen kirjoitti:

Kyselin hieman Lahdesta (joku TUTTAVA asuu siellä..:) ja ei ainakaan olleet tykästyneet, pois ovat muuttamassa. Ja kyllä se TRE kaikkein optimaalisimmalta kuulostaa. Hetki sit just ehdottelin parille ystävälle (pariskunta), et eiköhän vuokrattais ok-talo tre:lta ja lähdetään maailman vallotukseen, ja kas kummaa, ei ne nyt ihan hirmu innoissaan ollut mun "höpsötyksistäni"..:) Mä asun tällä hetkellä sellasessa keskikokoisessa kaupungissa, jossa elämää on oikeastaan vain kesäisin, viikonloppuisin varmaan joo kans. Tämäkin tuli tajuttua vasta eron jälkeen, aika kotipainotteista tais olla se elämä sit sitä ennen ja lähinnä harrastellen meni vapaa-aika. Varmaan ois muutenkaan täällä asunut koskaan näin kauan, jos en suhteessa olis ollut ja täällä sitä nyt jumissa ollaan:D


Musta tuntuu, et missä mä nyt asun, ei mun kaltasia oikeastikaan ole:) Oon nyt kotimaisemissa JKL:ssä ja TODELLAKIN tahdon opiskelijakaupunkiin, näissä näkee ihmisiä, olen ihan hurmiossa jo siitäkin:) Muutaman lapsuuden ja nuoruudenkin ystävää kävin tapaamassa ja huh.. siellä on lapset ja elukat ja miehen perän kuva painuunena syvälle sohvaan, niitä tupperin kuppeja en onnekseni kuitenkaan nähnyt:) se ois ollut viimeinen isku..

Olihan siinä kovasti juttua, kun vanhoja muisteltiin ja hihiteltiin, mut siihenpä ne yhteiset jutut jäikin varmaan, näin se vaan elämä muuttuu.. Ei ollut enää puhettakaan, et lähdettäs yhdessä jotain kivaa hommailee, auto-ajelulla käytiin JA LAPSET NÄTISTI RIVISSÄ TAKAPENKILLÄ, HUUTIVAT:) huh ja vau..
Jokaisella ystävistä oli lapsukaisia.. Olen selkeästi ja todistetusti nyt porukan oudoin tapaus, enkä edes mikään ura-ohjus, millä oiskin ollut hienoa tää asia kuitata:D Mut enhän mä mikään onneton tästä kuitenkaan ole, en varsinaisesti kadehdi tota perhe-eloa, ainakaan vielä.. Vaikka olenkin ihan kohta vanha kuin taivas:P en anna kuitenkaan haitata menoa.

...ja useimmat vanhoista ystävistä on levinneet ympäri suomen, ei niitä enää täällä näy kuin vilaukselta. Tuudittauduin jo ajatukseen tänne paluusta, mut sekin on rastittu pois vaihtoehdoista. Kyl se on nyt vaan uusiin tuuliin sukelleltava:)

En mäkään tosissaan ymmärrä, missä kaikki kolmenkympin kriisiä elävät sinkut on... :D tulkaahan kaapeistanne..

Lue lisää

Täällä pk-seudulla meitä kriiseilijöitä on. Tai mikäli ei kriisiä ole, niin kolmekympin tienoilla pyöriviä samojen ongelmien parissa pyöriviä sinkkuja riittää. Ja niinhän se on että kun tuo maaginen, numeraalinen kolmenkympin raja lähestyy tai jopa ylittyy niin pariutuneet tuttavat katoavat koloihinsa. Mielenkiintoisinta tässä elämänvaiheessa on se, että sinkut haikailevat parisuhteeseen, parisuhteilijat taas muistelevat kaiholla sinkkuilua.

Itse olen kaverien yksitellen siirtyessä omiin pikku ympyröihinsä tutustunut uusiin, menevämpiin tuttaviin jotka monesti ovat myös nuorempia, mutta todelliseen ystävyyteen on niiden kanssa vielä tuhottoman pitkä matka. Tämän ikäisenä todellisia ystävyyssuhteita on erittäin vaikeaa saada aikaan, sillä mikäli mies/nais-rintamalla sitten jotain tapahtuu, yhteisiä jutunaiheita onkin hetkessä luvattoman vähän ja ihmiset katoavat sille tielleen, tosin uusia löytyy kokoajan lisää. On äärimmäisen harvinaista että ihmiset seurustelisivat niin, että eivät jäisi kotiin kahdestaan katsomaan sitä telkkaria... Itse haluaisin suhteen missä molemmat olisivat omilla tahoillaan meneviä, näkisivät ihmisiä ja tekisivät juttuja, joka tekee siitä suhteestakin ennen kaikkea pirteämmän ja kestävämmän.