neuvoja pyydän

Täytin keväällä 43, ja ennen niin säännölliset menkat alkoi reistata kohta sen jälkeen; 41pv, 22pv, välillä normaali 28. Nyt on viimeisistä taas jo 33 päivää, turvottaa mutta tavalliset kuukautisten merkit puuttuvat, nipistelyt ym. Hiukset ovat karhentuneet (minun tapauksessa pelkästään positiivinen ilmiö:) Muitakin tyypillisiä juttuja tullut, ikään kuin hiipimällä.

Kun oli tuo 41 päivän väli, olin huolesta soikeena olenko raskaana ja tein testin, negatiivinen. Nyt olen taas huolissani. Käytämme kondomia koska muut keinot ei sovi.

Miten te muut olette selviytyneet tästä "yksi risti kaksi"- vaiheesta? Koko ajanko on juostava testejä ostamassa, kun kerran menkkojen puuttuminen vaihdevuosien alkutaipaleella voi vielä merkitä kumpaa tahansa. Vaikkei mitään sählinkejä ole ehkäisyssä ollut, silti hermoilen ja se nyt ei ole omiaan parantamaan tilannetta...
6276
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

testejä ostamassa kun synnytin nuorimmaisen 43 vuotiaana. Onkohan niin, että fantasia raskauden mahdollisuudesta on ihana ja hirveä yhtä aikaa?
Raskaus pelottaa, mutta kuitenkin on ajatuksena suloinen.
Kun vaihdevuodet vihdoin alkavat, niin fantasiat ja haaveet ovat ohitse, eikä enää voi valita yksi, risti, kaksi.

Äänestä

testejä ostamassa kun synnytin nuorimmaisen 43 vuotiaana. Onkohan niin, että fantasia raskauden mahdollisuudesta on ihana ja hirveä yhtä aikaa?
Raskaus pelottaa, mutta kuitenkin on ajatuksena suloinen.
Kun vaihdevuodet vihdoin alkavat, niin fantasiat ja haaveet ovat ohitse, eikä enää voi valita yksi, risti, kaksi.

Äänestä
  • meni poikki juuri kun painoin lähetä namiskaa, siksi viesti tuli kahteen kertaan.

    Äänestä

  • nettiyhteys kirjoitti:

    meni poikki juuri kun painoin lähetä namiskaa, siksi viesti tuli kahteen kertaan.

    Ymmärrän kyllä tarkoituksesi, jollekin vaihdevuosien rajalla olevalle ajatus "jos vielä sittenkin" voi hyvinkin olla suloinen pelottavuudessaan. Voi myös olla niin, että jos lapsi on tullakseen, saa tulla. Minä en tahdo lasta enää tässä elämänvaiheessa. Asia on puhuttu selväksi myös miehen kanssa.

    Jonkin aikaa ennen kuin oireita ilmaantui, harkitsin sterilisaatiota. Luonto hoitanee nyt asian, omassa aikataulussaan. Mutta välillä tuskastuneena totean housujen pitämisen jalassa olevan laiselleni se paras ehkäisy:/ Ehkä perusongelmani ei ole itse vaihdevuodet, vaan raskaudenpelko.

    Ehkä, toivottavasti, juna on mennnyt ohi asemani jo tässä asiassa. Raskaus vv:n tässä vaiheessa ei lie kuitenkaan lääketieteelllinen mahdottomuus.

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Ymmärrän kyllä tarkoituksesi, jollekin vaihdevuosien rajalla olevalle ajatus "jos vielä sittenkin" voi hyvinkin olla suloinen pelottavuudessaan. Voi myös olla niin, että jos lapsi on tullakseen, saa tulla. Minä en tahdo lasta enää tässä elämänvaiheessa. Asia on puhuttu selväksi myös miehen kanssa.

    Jonkin aikaa ennen kuin oireita ilmaantui, harkitsin sterilisaatiota. Luonto hoitanee nyt asian, omassa aikataulussaan. Mutta välillä tuskastuneena totean housujen pitämisen jalassa olevan laiselleni se paras ehkäisy:/ Ehkä perusongelmani ei ole itse vaihdevuodet, vaan raskaudenpelko.

    Ehkä, toivottavasti, juna on mennnyt ohi asemani jo tässä asiassa. Raskaus vv:n tässä vaiheessa ei lie kuitenkaan lääketieteelllinen mahdottomuus.

    se minullakin oli, että sain iltatähden. Vain harva tulee enää tässä iässä raskaaksi. Neuvolassa vasta ymmärsin mitä riskejä raskaudessa on, kun minua puhuteltiin vanhaksi äidiksi. En todellakaan tuntenut itseäni vanhaksi silloin. Onneksi lapsi oli terve. Kuitenkin toipuminen kesti pitkään ja väsymys oli suuri lapsen synnyttyä. Tässä iässä pienen vauvan hoitaminen on todella rankkaa verrattuna kaksikymppisen jaksamiseen. Lapsen kannaltakin on parempi jos vanhempi on nuori, ei tarvitse pelätä sairastuvansa ja ennen kaikkea, ei tarvitse taistella vaihdevuosissa murkkuikäisen kanssa. (Molemmat yhtä hankalia;))

    Äänestä

  • sattumakin kirjoitti:

    se minullakin oli, että sain iltatähden. Vain harva tulee enää tässä iässä raskaaksi. Neuvolassa vasta ymmärsin mitä riskejä raskaudessa on, kun minua puhuteltiin vanhaksi äidiksi. En todellakaan tuntenut itseäni vanhaksi silloin. Onneksi lapsi oli terve. Kuitenkin toipuminen kesti pitkään ja väsymys oli suuri lapsen synnyttyä. Tässä iässä pienen vauvan hoitaminen on todella rankkaa verrattuna kaksikymppisen jaksamiseen. Lapsen kannaltakin on parempi jos vanhempi on nuori, ei tarvitse pelätä sairastuvansa ja ennen kaikkea, ei tarvitse taistella vaihdevuosissa murkkuikäisen kanssa. (Molemmat yhtä hankalia;))

    kai eniten hämmentää tällä hetkellä. Ehkä tämä yletön hermoilukin liittyy asiaan?Ennen tiesin aika tarkkaan missä vaiheessa mennään, ilman kalenteriakin. Nyt ei mennä oikein missään, tai ainakaan minulle ei kerrota...? :D

    Hieman pääsi yllättämään kun näinkin aikaisin alkoi. Jälkiviisaana hoksasin että viitteitä on ollut ilmassa. Kahlailen nyt läpi aiheesta kirjoitettua.

    Toteat, että "harva tulee enää tässä iässä raskaaksi" se jo riittää helpottamaan oloani:) ja eihän tähän voi mitään 100% tyhjentävää sanoa. Kun on tähän asti ehkäisty onnistuneesti, kaipa sitä osaa jatkaa vielä tarvittavan ajan, saati kun raskaaksituleminsen mahdollisuus on nyt reippaasti vähenemään päin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


alkutaipaleelle kirjoitti:

Täytin keväällä 43, ja ennen niin säännölliset menkat alkoi reistata kohta sen jälkeen; 41pv, 22pv, välillä normaali 28. Nyt on viimeisistä taas jo 33 päivää, turvottaa mutta tavalliset kuukautisten merkit puuttuvat, nipistelyt ym. Hiukset ovat karhentuneet (minun tapauksessa pelkästään positiivinen ilmiö:) Muitakin tyypillisiä juttuja tullut, ikään kuin hiipimällä.

Kun oli tuo 41 päivän väli, olin huolesta soikeena olenko raskaana ja tein testin, negatiivinen. Nyt olen taas huolissani. Käytämme kondomia koska muut keinot ei sovi.

Miten te muut olette selviytyneet tästä "yksi risti kaksi"- vaiheesta? Koko ajanko on juostava testejä ostamassa, kun kerran menkkojen puuttuminen vaihdevuosien alkutaipaleella voi vielä merkitä kumpaa tahansa. Vaikkei mitään sählinkejä ole ehkäisyssä ollut, silti hermoilen ja se nyt ei ole omiaan parantamaan tilannetta...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu