Onko tosiaan niin kuin asuntomessuilla kerrottiin, että Jämerään joutuu asentamaan voimakkaamman lämmitysjärjestelmän siporexin huonon u-arvon takia. Kuinkahan paljon tästä tulee lisäkustannuksia. Soveltuuko se Jämerä muutenkaan tavalliselle ihmiselle vai pitääkö olla rahamies niin kuin Jämerä mainostaa?
Jämerän lämmitys
Rakentaja 2010
12518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ole.
Ei yhtään.
Soveltuu.
Ei tarvitse.
mahtoi messuilla tätä informatiota kertoa?
Messuilla Mika Kallion sipotalon parvekkeella myyjät sanoivat, että täältä se rahamies katselee kuinka köyhät asuu parakeissa. Voiko sen vielä selvemmin kertoa!
Mutta kun kysymys oli "Onko tosiaan niin kuin asuntomessuilla kerrottiin, että Jämerään joutuu asentamaan voimakkaamman lämmitysjärjestelmän siporexin huonon u-arvon takia" ??
kaukolämpövaihtimesta riittää tehot eikä lämmin käyttövesi lopu kesken. Parikyt megaa menee 890m3 suuruisen sipotalon lämmitys- uima-allas- ja lämminvesikuluihin vuodessa:- meidän viisihenkiseltä perheeltä, jossa koira.
Kun on sata neliöö kaakelipintoja, mukavuuslämpö on päällä vuodet läpeensä.
Parikyt megaa maksaa reilun tonnin.
Lämmön tarve riippuu asukkaiden elintavoista eikä ulkoseinistä.
U-arvon vaikutus lienee 0-40 eur/vuosi, joten aika uuno, joka niitä tuijottaa.
Tajuaahan sen tyhmempikin, että harvaa seinää joutuu lämmittämään enemmän kuin hyvän u-arvon omaavaa.Mutta eihän se rahamiehiä koske.
Terve!
Kuvaannollisesti kertoen:
Seinän U-arvo tarkoittaa sitä, miten hyvin lämpö pysyy sisällä, kun rakenne on 100% tiivis. Eli "miten paksu termospullossa on eriste". Tai "miten paljon kauemmin mun kahvi pysyy pullossa lämpimänä, kuin sun kahvi sun pullossa, jossa on ohuempi ja huonompi eristekerros".
Tässä yhteydessä puhutaan kylmäsilloista, eli seinässä olevista kohdista, joissa esim. eriste puuttuu, kuten lankun kohta vanhanaikaisessa rakentamisessa, tai perinteinen nurkka, missä on pelkkää puuta, eikä eristekerrosta. Sama kivirakenteissa, pois lukien rakenteet, joihin on valussa sotkettu ilmakuplat mukaan eristeeksi. Kylmäsilloista johtuen myös 100% tiiviin rakenteen sisällä voi tuntua vetoa. (!?) Syy: kylmä seinän kohta viilentää sisäilmaa, mikä laskeutuu alas, ja tuntuu vetona esim. jaloissa.
Tiiviys tarkoittaa taas ilmatiiviyttä. Kiviseinässä 100% tai lähes, saavutetaan paljon helpommin kuin esim. puurakenteessa, missä ainoa este on höyrynsulkumuovi, joka taas rei-itetään sisustettaessa moneen sataan kertaan. Ilman mukana rakenteen sisään pääsee ilmankosteutta. Kyllähän homma toimii näinkin, mutta rakenne pitää harveta ulospäin, että vesihöyry pääsee haihtumaan rakenteesta ulos.
Asioiden suhteet toisiinsa, yhteenveto:
Seinän U-arvolla ei ole mielestäni laskennallisesti rahallista merkitystä, kun liikutaan nykylain asettamissa eristevaatimuksen rajoissa. Puhumattakaan siitä, että niitä koko ajan kiristetään.
Esim. Ikkunoiden ja ovien, ja varsinkin karmien U-arvolla taas on paljon suurempi merkitys kuin seinärakenteen U-arvolla. Näihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Suurin osa lämpöhukasta kulkee tätä kautta. Siis rakenteellisesti.
Käyttötavalla on iso merkitys. Tuuletetaanko, vai onko lämmön talteenotto ja nykyaikainen ilmanvaihto? Miten ovissa kuljetaan: onko tuulikaapin kakkosovi kiinni, kun toinen avataan, vai tuuletetaanko sitä kautta energiaa harakoille paljon? Miten lämmintä vettä on totuttu käyttämään? Jne jne.
Tiiviydellä on suuri merkitys. Kaikkien rakentajien pitäisi huomioida tämä. Pelkästään rakenteiden käyttöiän takia. Mutta tietysti myös euroissa. Jos rakennuksesta tuulee ilman mukana kallista energiaa koko ajan ulos, tietää se turhaa ja jatkuvaa rahanhukkaa.
Korjatkaa jos olen väärässä.
ajattelit lämmittää. Pikemminkin alkaa olla tarve viilentää vuodet läpeensä, sen verran on kaikenlaista värkkiä stand by -asennossa ja aurinko sen kun paistaa.
Lämmityskuluissa on kokonaisuuden ero kait alle 10%, jos verrataan siposeinäistä ja matalaenergiaseinäistä.
Ja ero sipon ja normitalon välillä lienee noin 2% lämmityskulunkeissa.
Samansuuntaiset lienee erot huippuenergian tarpeessakin. Eli lämmitysjärjestelmän "voimakkuuden" erolla ei mitään merkitystä.
.....
Jos Oulun läänissä matalaenergiaseinätalo A mitoitetaan kattamaan 35 asteen pakkasessa 100% energiantarpeesta lämmityslaitteella X, huoneilman lämpötilan ollessa 22'c. Niin silloin sama talo toteutettuna siporex seinillä ja samalla lämmityslaitteella on samassa pakkasessa sisälämpötilaltaan noin 21,8 asteinen.
Luulisin. Otin aproximaation hihasta. Kommentteja? ;-)
ja siis 34 asteen pakkasessa ja sitä lämpöisemmässä talojen sisälämmöt on 100% samat.
lämmitys ja U-arvo on mielenkiintoinen pointti.
missä passiivitalojen ongelmat tulevat ovat lattialämmitys.
ylimääräistä lämpöä tulee paljon lampuista jne.. (ark. piirsi aulan täyteen halogeeneja. tehoa yht. 400-500W, muistaakseni huoneen lämmitystarve oli 100-200W luokkaa. punakynällä yli).
mihin sitä lattialämmitystä tarvitaan passiivitalossa. ei oikeastaan mihinkään.
parhaiten kaakelien alla lämmitys toimii kun harva talo. eli lämmitys saa oikeasti lämmittää.
passiivitalossa ei varmaa myöskä kannata laittaa 28 mm lautalattiaa, ei varmasti tule 25 asteinen vesi läpi.
-Sami
Suomessa ei voi tehdä passiivitaloa jossa ei olisi varsinaista lämmitysjärjestelmää. Tai voi sellaisen tehdä, mutta onhan se nyt tyhmää jos esim IV koneessa hohtaa 5000w grilli punaisena kun pakkasta on yli 20 astetta. Ekologinen vaikutus on silloin rajusti negatiivinen.
Eikä lämmitetty tuloilma toimi/sekoitu kuten viileä tuloilma.
Mutta kukin ryssiköön talonsa niinkuin huvittaa.
Lattialämmitys on paras, myös passiivitalontyylisessä talossa.
(Eristemyyjät on saaneet markkinavoimansa liikkeelle, passiivitalot on todellisuudessa täyttä höpötystä. Passiivitalojen ohjeistuksessahan mm. suunnitellaan kokonaisenergiankulutus olemaan noin 90kwh/m2, mutta esim meillä menee vain 45kwh/m2, vaikka kyseessä ei ole passiivitalomääritysten mukainen talo....)