Näiden sanojen myötä menen tulevaan ja menneen jätän taakse surematta mutta haikeana, olen mielestäni palan menettänyt, se oli tarpeellinen kun heikoimmilani olin ja mieleni pirstaleina.
Mutta nyt olen ehjä ja ovi raollaan, sinne astun, tuntemattomaan. Näen valoa, kuvia, elämän näyttämön kaikissa väreissään, niin tummissa kuin vaaleissa. Se minut lumoaa ja mukaansa viettelee.
En pelkää enää.
Mutta nyt olen ehjä ja ovi raollaan, sinne astun, tuntemattomaan. Näen valoa, kuvia, elämän näyttämön kaikissa väreissään, niin tummissa kuin vaaleissa. Se minut lumoaa ja mukaansa viettelee.
En pelkää enää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se missä ennen kuljin silmät
ummessa, osaan nyt katsoa, auttaa
itseni näkemään.
Sinussa oli aina sokea ja vain
Rakkaus oli tärkeää, vaikka lähdit,
opin lisää elämään.
Kun näin poistuvan selkäsi, jotain
minusta katosi, kun olit kokonaan pois,
se palasiksi hajosi.
En enään etsi elämän virtaa, Rakkauden
kuohuvaa kurua, eheydyin etsimään
oman itseni vuoksi.
Siksi minä nyt näen.
http://www.youtube.com/watch?v=JVNo3jqVc7Y
Kiitos Runostasi.
Askel menneestä tulevaan,
siinä on jäähyväissuudelman maku
ja viime kyynelee herkkä kosketus.
Kun sen on ottanut, mikään ei ole
lopullisesti ohitse, mutta on antanut
itselleen mahdollisuuden.
Elää huikean hetken, ennen
uutta Rakkautta.
Tässä Rakkausrunossasi on kipeyttä
ja kirpeyttä, makua ja tunnetta.
Tämä on hienoa tekstiä ja säkeitä,
joissa tulee tummia tunteita lukijalle.
Runosi loppu kuin aamuruskon hymy kuitenkin.
Erittäin hyvä Runosi.
Iloa ja voimia tähän
kesän päivääsi Sinulle.
Iloinen puolestasi :)
Kaikki mennyt oli kuitenkin eheytymisen
kannalta tarpeellista
monesti oikotietä ei ole.
.. elämä voi olla ihanaa
kun sen oikein oivaltaa :)))