Uusiopoikamies vaiheessa kun yhä olen niin ihmetyttää muutamat asiat.
Tapailin erastä vapaata naista joka ei halunnut olla selvinpäin missään tekemisissä ei edes tekstiviestein, auta armias kun on pari kuppia kumottu jo alkas pommitus tekstarein ja suorin ehdotuksin.
Itse en moista ymmärtänyt vaikka hauskaa pitääkin olla, kerroin kyllä alkuunsa että "musta et kuule jos niin haluat".
Kun en haluasi olla jatkuva varamies, niin jurppii tollainen kun se estää tulemalla väliin jos jotain muuta parempaa on tekeillä.
Muutto muihin maisemiin?
Tapailin erastä vapaata naista joka ei halunnut olla selvinpäin missään tekemisissä ei edes tekstiviestein, auta armias kun on pari kuppia kumottu jo alkas pommitus tekstarein ja suorin ehdotuksin.
Itse en moista ymmärtänyt vaikka hauskaa pitääkin olla, kerroin kyllä alkuunsa että "musta et kuule jos niin haluat".
Kun en haluasi olla jatkuva varamies, niin jurppii tollainen kun se estää tulemalla väliin jos jotain muuta parempaa on tekeillä.
Muutto muihin maisemiin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
nainen jos, oikeesti kiinnostunut miehestä..ei tee noin. Vaan päinvastoin, haluaa tutustua kunnolla ja selvinpäin ja kasvoista kasvoihin.......tuosta naisesta vaan saat sydänsuruja itsellesi.
Varamieheksi ei pidä ruveta. Satut vain sydäntäsi...ja itseäsi. Odota..kyllä vielä tapaat sen oikean...sydän kyllä tietää jo tässä iässä mitä todella haluaa...luota sydämesi ääneen...se on usein oikeassa..
tsemppiä sulle ja Hyvää Yötä..
t.Pimu
..koukerot, eikä tässä minun mielestäni ole mitään suhdetta ollutkaan, ymmärsin kyllä jos oli kokenut traumaattisen parisuhteen, ja siksi oli arka mut mielestäni mitään ei voi saavuttaa nurkassa kyräillen, viejää odotellen.
Mut, who knows.
ainakin mulla ollut aina...et mikään ei koskaan ole mennyt just...niinkuin olen ajatellut sen menevän...ehkä joku on minua viisaampi...joskus, sit kyllä ajattelee...että pitääkö sitä meikäläisen nyt ihan kaikki käydä yhdessä elämässä läpi;))) vähempiki olisi riittänyt..varsinkin silloin kun on vähän väsynyt niin tulee mietittyy sit niinkin...mut, mitään en antaisi kokemaani myöskään pois;))) jälkeenpäin kaikki näyttää vaan jotenkin niin suloisen pehmeältä ja mukavat muistot täyttää aika usein pään...ja sitä alkaa laulamaan sillee ihan itsestään omilla sanoilla jotain kaunista biisiä... tai olla höpörö...;) kuitenkin La Dolce Vita!
t.Pimu
Eikös se elämä meekin niinku menee, ei siihen käsikirjoitusta ole valmiina kenenkään osalta, eikä uusinta ottoja ja harjoittelua.
Mut skeidaa ei tarvi sietää kenenkään, ainakaan liiaksi.
kenenkään jaksaa...ja sit vielä niinkin, että väkisin ei minusta pidä mitään ihmissuhdetta ylläpitää...me ollaan mielestäni vain eräänlaisia laivoja elämän aavalla merellä...kohdataan ehkä...tai ei...mut vähän aikaa se toinen laiva siinä rinnalla kulkee...ja lipuu sit ohitse;)
Vanhemillanikin oli hyvä avioliitto....kuitenkin äitini sut nuorena jo poistui ensin...nooh, faijani suri mutta, onneksi sit löysi toisen naisen joka tosi ihana...hänkin menehtyi..faija otti vielä toisen...sama juttu...vasta tämä viimeinen oli pidempään elossa kun faijani....jotenkin tuokin opetti minua...että, mihinkään ihmiseen ei voi jämähtää kiinni...tai ei pitäisi...elämään pitää suhtautua rohkeasti ja avoimesti...eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa mitään uutta suhdetta...ei ole ikäkysymys...vaan elämän asenne kysymys...
t.Pimu