Olemme lapseni isän kanssa muuttaneet erilleen maaliskussa.elatusavut on maksanut ajallaan mutta ongelmana onkin isän alkoholin käyttö ja tapaamisten peruminen ilmoittamatta.
Meillä on siis yhteishuoltajuus ja lapsemme (1v.7kk) asuu minun luonani.Isä asuu samassa kaupungissa ja hänet lomautettiin muutama kuukausi sitten töistä.
Olemme sopineet että isä hoitaisi lastansa joka toinen päivä muutaman tunnin ja että lapsi olisi yötä hänen luonaan joka toinen viikonloppu lauantai aamupäivästä sunnuntaihin.
No,tämä ei ole varsinkaan viikonloppujen osalta täysin toteutunut...Isä on työttömäksi jäätyään juonut runsaasti,jopa keskellä viikkoa ja etenkin viikonloppuna.Jos sovimme edellisenä päivänä että lapsi tuodaan hänen luokseen hoitoon esim lauantaina klo:12 päivällä,niin melkein väistämättä isä on krapulassa eikä vastaa puhelimeen...Tänään oli tarkoitus viedä lapsi isälle jälleen klo:12 mutta isä oli kertomansa mukaan puhaltanut alkometriin tuohon aikaan vielä 0,8 promillea :( Näin on tapahtunut useasti...En enää tiedä mitä tekisin.Olen sanonut napakasti,huutanut ja koettanut puhua järkeä mutta mikään näistä ei ole auttanut...Viikolla isä on useimmiten tapaamiset hoitanut kunnialla.
Useimmiten olen siis yrittänyt turhaan häntä tavoittaa sovittuihin aikoihin viikonloppuisin ja olen kieltäytynyt viemästä lasta krapulaiselle/känniläiselle isälleen.Tai sitten olen vienyt vasta illalla kun hän on 100% varmasti puhaltanut nollat.
Tilanne on minulle hankala...En voi siis sopia mitään tapaamisia tai omia juttuja viikonlopuille siksi,että isä ei koskaan pidä sovituista ajoista kiinni.Tai jos haluaisin hoitaa kotitöitä lapsen poissa ollessa tai vain levätä,en koskaan voi tietää onnistuuko se ja jos onnistuu niin mihin aikaan päivästä tai illasta...Lisäksi hän on krapulassa tietenkin väsynyt,haluton ottamaan lasta luokseen ja kiukkuinen...Eipä tee mieli jättää tuollaiselle sialle lastaan :(
Kannattaako minun pyytää isää hoitamaan lastaan enää ollenkaan?Luulen että suurin osa äideistä saattaisi olla jopa yksinhuoltajuuden kannalla?
Meillä on siis yhteishuoltajuus ja lapsemme (1v.7kk) asuu minun luonani.Isä asuu samassa kaupungissa ja hänet lomautettiin muutama kuukausi sitten töistä.
Olemme sopineet että isä hoitaisi lastansa joka toinen päivä muutaman tunnin ja että lapsi olisi yötä hänen luonaan joka toinen viikonloppu lauantai aamupäivästä sunnuntaihin.
No,tämä ei ole varsinkaan viikonloppujen osalta täysin toteutunut...Isä on työttömäksi jäätyään juonut runsaasti,jopa keskellä viikkoa ja etenkin viikonloppuna.Jos sovimme edellisenä päivänä että lapsi tuodaan hänen luokseen hoitoon esim lauantaina klo:12 päivällä,niin melkein väistämättä isä on krapulassa eikä vastaa puhelimeen...Tänään oli tarkoitus viedä lapsi isälle jälleen klo:12 mutta isä oli kertomansa mukaan puhaltanut alkometriin tuohon aikaan vielä 0,8 promillea :( Näin on tapahtunut useasti...En enää tiedä mitä tekisin.Olen sanonut napakasti,huutanut ja koettanut puhua järkeä mutta mikään näistä ei ole auttanut...Viikolla isä on useimmiten tapaamiset hoitanut kunnialla.
Useimmiten olen siis yrittänyt turhaan häntä tavoittaa sovittuihin aikoihin viikonloppuisin ja olen kieltäytynyt viemästä lasta krapulaiselle/känniläiselle isälleen.Tai sitten olen vienyt vasta illalla kun hän on 100% varmasti puhaltanut nollat.
Tilanne on minulle hankala...En voi siis sopia mitään tapaamisia tai omia juttuja viikonlopuille siksi,että isä ei koskaan pidä sovituista ajoista kiinni.Tai jos haluaisin hoitaa kotitöitä lapsen poissa ollessa tai vain levätä,en koskaan voi tietää onnistuuko se ja jos onnistuu niin mihin aikaan päivästä tai illasta...Lisäksi hän on krapulassa tietenkin väsynyt,haluton ottamaan lasta luokseen ja kiukkuinen...Eipä tee mieli jättää tuollaiselle sialle lastaan :(
Kannattaako minun pyytää isää hoitamaan lastaan enää ollenkaan?Luulen että suurin osa äideistä saattaisi olla jopa yksinhuoltajuuden kannalla?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eipä kun aikuista miestä,edes lapsensa isää ei voi pakottaa millään,ei edes viranomaiset. Tuttua hommaa.. Minä en edes jättäisi lasta tuollaiselle miehelle jonka on vaikea pysyä erossa viinasta,entä jos hän päättääkin ottaa joskus alkoa kun vauva on siellä? Toivon toki ettei näin käy.
niin olet sitä vain lapsellesi, etkä näin ollen ole oikeutettu puuttumaan exäsi yksityiselämään edes lapsen varjolla.
Sovi exäsi kanssa tarkat päivät ja kellon ajat koska hän hakee lapsen. Sovitusta kellonajasta on joustettava 15 min ennen ja jälkeen, ei enempää. Sinä haet lapsen kotiin isältään tiettynä aikana. Jos hän ei halua oikeuttaan käyttää, sinun on se vain nieltävä. Älä suunnittele etukäteen menoja tai lepoja, suurempi pettymyshän se on, ettet saa suunnittelemaasi, kuin se, että saat ylimääräisen vapaahetken. Äläkä mainosta lapselle, että isi tulee hakemaan, ennen kuin isi seisoo ovella.
Ehkä teille sopisi paremmin arkitapaamiset, eikä lainkaan vkl, jos mies on viikonloppujuoppo. Miksette sovi arjen yökylästä, lapsi ei erota viikonloppua ja arkipäivää toisistaan. Kipaisepa lastenvalvojalla juttelemassa asiasta, hän toimii ehdotuksissa välikätenä, ellei mies suostu sinun kanssasi keskutelemaan. Huutaminen ja riehuminen ei auta, olet yh ja lähi, olet vastuussa kaikesta yksin, joka liittyy lapseen. Ota lusikka kauniisti käteen ja hyväksy tosiasiat.
Olisiko sinulla tai lapsen isällä vanhempia tai sisaruksia jotka jaksaisivat tuon ikäisen lapsen kanssa olla päivän silloin tällöin? Jos tunnet olevasi väsynyt ja yksinolo rassaa, käy juttelemassa sosialitoimen perheyksikön työntekijän kanssa, kyllä heillä on sinulle antaa hiukan helppiä. Rohkeasti vaan apua pyytämään, ettet väsähdä kokonaan, koska alkoholistiin ei ole luottaminen.
Olen itse pohtinut samaa,että josko viikonloppu tapaamisia ei enää ollenkaan olisi. Isä ei mielestäni näe tapaamistaan lapseen oikeutena vaan velvollisuutena,varsinkin viikonloppuna.Joten on siis parempi lopettaa varmaankin nämä viikonloppu tapaamiset...jos ei kohta myöskin viikkotapaamiset kun ei pidä niistäkään ajoista oikein enää kiinni...
Tiedän kyllä olevani yh, ja lähi.Olen tämän hyväksynyt aikoja sitten ja siihen ei mitään lusikkaa tarvita :) Toivoisin vain,että isä hoitaisi ja tapaisi myös lastaan jotta isä-tytär suhde voisi kehittyä normaalisti.
En tunne tai usko olevani väsyneempi kuin kukaan muukaan pikkulapsen/lasten yksinhuoltaja.Lapsen kanssa arki rullaa hyvin ja olemme mielestäni "hyvä tiimi"...En tarvitse hoito apua sosiaalitoimesta,koska lapsella on ihanat isovanhemmat ja kummeja jotka hoitavat myös pyydettäessä tai sovittaessa tyttöä.
Kyse ei siis ollut siitä ettenkö jaksaisi itse lapseni kanssa vaan siitä,että suoraansanoen harmittaa todella paljon kun lapsen isään ei voi luottaa.
Niin ja tuohon yhteen viestiin vastaus: Minua ei kiinnosta tippaakaan exäni asiat,juopotelkoon ja tehköön ihan mitä tykkää niin kauan kun se ei vaikuta lapseemme tai ole esteenä sovituille tapaamisille.Mielestäni sekä isällä että äidillä on samanlainen vastuu kantaa sovitut sanansa.Siis jos isä lupaa jolloinkin lapsen hoitoon (jonain tiettynä päivänä ja kellonaikana) ottaa niin silloin pitäisi tästä kiinni pitää.Vastaavasti jos minä olen lapsen luvannut hakea isältään johonkin aikaan,niin näin myös teen.
Jos ei tilanne ala isän puolelta korjaantua niin ehdotan että hän tapaisi lastaan esim.kerran viikossa.Niimpä hänen luulisi ainakin ilolla tulevan tapaamaan omaa lastansa.
yhdessä vuorokaudessa se isän perkele alkoi luistella jo niissä viikolla tapahtuvista tapaamisistakin????
".Viikolla isä on useimmiten tapaamiset hoitanut kunnialla."
ihme sekoilija yh-ressu olet, koitas nyt päättää onko ongelmasi se että isä ei halua tavata lasta, vai se että et saa tarvittaessa lasta isälle hoitoon?
"Tilanne on minulle hankala...En voi siis sopia mitään tapaamisia tai omia juttuja viikonlopuille siksi,että isä ei koskaan pidä sovituista ajoista kiinni.Tai jos haluaisin hoitaa kotitöitä lapsen poissa ollessa tai vain levätä,en koskaan voi tietää onnistuuko se ja jos onnistuu niin mihin aikaan päivästä tai illasta."
Lusikka-neuvo liittyi yllä lainattuun kirjoittamaasi kohtaan. Etävanhemmalla ei ole pakkoa ottaa lastaan luokseen, joten et voi muuta kuin hyväksyä tosiasiat ja unohtaa vkl-menot ja yksin siivoamiset, jollet saa lasta jonnekin muualle siksi aikaa. Sitä on yksin-/yhteishuoltajuus lähin näkökulmasta.
...ymmärrän sun pointin, samanlaisesta on ollut kokemusta, isää ei voi muuttaa, minäkin toivoin, että heille kehittyisi hyvä lapsi-isä suhde (ajan myötä kehittyikin, pitkä tarina)mutta onneksi sulla on läheisiä, jotka voi auttaa sua (niinkuin kerroit).
Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!Jätä omaan arvoon negatiiviset jutut, niitä täällä aina valitettavasti riittää. Enemmän asiallisia kommentteja kaivataan.
Lämpöistä syksyn alkua!