Sitä vain tulee pohtineeksi, että yksin lapsen kanssa ollessaan tietysti olisi mukava jakaa se elämä jonkun kumppanin kanssa.. Vaan mistä ihmeestä sitä YH:na saa aikaa edes kenenkään tapaamiseen? Saati sitten jos tapaat jonkun, niin treffeille lapsen kanssa? Sitten vielä pitää toivoa, että edes oltaisiin ikään kuin samalla kanavalla sen toisen kanssa. Että haaveet ja unelmat, ajatukset osuisivat yksiin.
Eihän sitä voi edes bussissa toiselle sanoa "Hyvää päivää" Kun sitä toiset miettii, että mikäs hullu toi on ja mitä se musta haluaa. Eihän bussissa kenellekkään puhuta, saati sitten kaduilla.
Sitten vielä se, että jos sattuu olemaan vuorotyö. Siinä on hyvä, että aikaa jää edes lapselle, niin että onnea vaan.
Kun sekin vielä, että ei haluaisi niitä kaiken maailman heppuja saada myöskään kotiinsa edes takasin ramppaamaan. Mitähän sekin lapselle opettaisi? Koskaan en halua, että lapsi sanoisi "taas se äidin uus mies.."
Sitten vielä, kun haaveet kantaa ulkomaille joku kaunis päivä mahdollisesti. Olisi kiva löytää semmoinen joka taitaa englannin hyvin. Voishan se kaukosuhdekkin tulla kyseeseen. Jäisi hieman sitä omaakin aikaa, sekä saisi jonkun jota rakastaa ja ottaa tosissaan, suunnitella elämää ja aikanaan muuttaa yksiin.
No jospa tässä kiireen keskellä sitten odottelen, että se joku tulee, koputtaa oveen ja astuu mun elämään. Sanoo "Minä rakastan sua"
Jep. Sitä odotellessa.
~~ YH 24v ~~
Eihän sitä voi edes bussissa toiselle sanoa "Hyvää päivää" Kun sitä toiset miettii, että mikäs hullu toi on ja mitä se musta haluaa. Eihän bussissa kenellekkään puhuta, saati sitten kaduilla.
Sitten vielä se, että jos sattuu olemaan vuorotyö. Siinä on hyvä, että aikaa jää edes lapselle, niin että onnea vaan.
Kun sekin vielä, että ei haluaisi niitä kaiken maailman heppuja saada myöskään kotiinsa edes takasin ramppaamaan. Mitähän sekin lapselle opettaisi? Koskaan en halua, että lapsi sanoisi "taas se äidin uus mies.."
Sitten vielä, kun haaveet kantaa ulkomaille joku kaunis päivä mahdollisesti. Olisi kiva löytää semmoinen joka taitaa englannin hyvin. Voishan se kaukosuhdekkin tulla kyseeseen. Jäisi hieman sitä omaakin aikaa, sekä saisi jonkun jota rakastaa ja ottaa tosissaan, suunnitella elämää ja aikanaan muuttaa yksiin.
No jospa tässä kiireen keskellä sitten odottelen, että se joku tulee, koputtaa oveen ja astuu mun elämään. Sanoo "Minä rakastan sua"
Jep. Sitä odotellessa.
~~ YH 24v ~~
Vastaukset 2
Vanhimmat
eipä ole vielä vuosien varrella ketään sellaista löytynyt.. Lycka till :/ Meneehän tämä tässä kaksinkin..joten kuten. Lapsi on jo niin iso että omaa aikaakin on,mutta jotenkin sitä on vain jäänyt ns. kuvioista pois;ei osaa yrittää edes "iskeä" ketään tai mennä juttusille..osaisikohan sitä enää edes seurustella tai miltä se tuntuu.
Täälläpä töissä samoja ajatuksia tulee,joskus tuntuu ettei sitä aikaa uuteen suhteeseen löydykkään,mut ehkä poikkeuksena en kauheesti valitakkaan,exän kans menee hyvin,se löyti uuden miehenkin,lapsetkin pitävät siitä.
joskohan sitä meitsikin joskus...