Joku sinut näki mutta ei ollut varma
jossakin sinä olit mutta havainto puuttuu
varjosi on kävellyt kadulla yksinään
metsässä kaikunut äänesi
käsiesi väli ollut täynnä uhmaa
rakastunut tuntenut piston sydämessään.
Vaihdat kampausta, hiot mielipiteen terää
muutat pukeutumista suotuisampaan suuntaan.
Tästä vinosta kaupungista ei löydy sellaista kulmaa
jonka takana en sinua suutelisi
tuulen piiska ohimolla
tuleva loukkaus jo anteeksi annettuna.
jossakin sinä olit mutta havainto puuttuu
varjosi on kävellyt kadulla yksinään
metsässä kaikunut äänesi
käsiesi väli ollut täynnä uhmaa
rakastunut tuntenut piston sydämessään.
Vaihdat kampausta, hiot mielipiteen terää
muutat pukeutumista suotuisampaan suuntaan.
Tästä vinosta kaupungista ei löydy sellaista kulmaa
jonka takana en sinua suutelisi
tuulen piiska ohimolla
tuleva loukkaus jo anteeksi annettuna.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Minun varjoni aina
kävelee yksinään
tässäkin epäsuorassa laaksossa
ei se kohtaa
rakastuneiden lemmenpistoja
Tuossa vinossa kaupungissa
ei ole enään yhtään kulmia
sehän on täynnä pyöreitä
kivisiä rumia tornilinnoja
Minua sinun on vaikea suudella
sydämeni sykkii kylmiä betonipaloja
koska se sama tuuli on aikanaan lyönyt
minuunkin piiskansa
Anteeksiantosi myötä on minun
nyt aika lopullisesti poistua,
kyllähän sinä tiedät että
hullunoidat ovat pelkkää satua
Mutta niinkuin aina
sinä palaat vielä
kerran etsimään minua
voi olla että silloin en enään
revi sinusta irti ruumiinosia,
vaan hellästi kynsilläni
sivelen sinun hiuksiasi....
Mutta kivisen ruman tornilinnan ikkunalla näkyy kaunis prinsessa. Onko kaikki sittenkin satua, sen suudelma paljastakoon. Poistumme lopullisesti vielä monta kertaa, ja useasti palaamme vielä kerran. En usko hyvästeihin, aina tapahtuu jotain yllättävää. Ja jotkin asiat kohtalo vain rymistää läpi kaikella voimallaan.
Olen tavannut muutamia
sammakoita
joista ei ole kuoriutunut
prinssejä edes sadoilla
suudelmilla
ei edes huippuhyvässä
tarinassa
Ei ole olemassa mitään niin yllättävää
mikä saisi minut luopumaan
jäähyväisistä
ei mitään niin järisyttävää
joka saisi takaisin
kääntymään
Olen hurjan tuulen
hurjinta muotoa
olen pyörremyrskyä
pahempaa
osaan raapia
sylkeä ja sähistä
turhaa on kohtalon
minun ylitseni
rymistää
Oppisimme vain kenties
muuttamaan muotoa
tässä kummallisessa
bittisadussa
Au Revoir sanoo hän joka ugh on puheensa puhunut!
Tarina.. tarkoittaako tuo että oikea nimesi ei olekaan Hullunoita.... Mutta turha väittää olevansa pelkkää bittisatua, kun lieskat lyövät pyrstösulkiini asti.
Eli kohtalo onkin vain pelkkä juoksupoikasi... Mukavaa tavata joku, jolla on itsetunto kohdallaan, niin monet kun nykyään eivät usko minkäänlaiseen jumalaan.
Omistushalu ja mustasukkaisuus on poroporvarillista ja tavallisen tylsää sinulle, tiedän. Kuitenkin toivon, ettei kukaan koskaan ärsytä sinua yhtä paljon kuin minä. Romantikko olen sinusta huolimatta.
Au Revoiria en vaivautunut sanakirjasta tarkistamaan, kun jotain törkeää se on kuitenkin.
Mutta minä sanon heihei, kaikella lämmöllä ja rakkaudella!
Minun lentoratani johti
Sinun luoksesi
Kun kello löi kaksitoista
minun oli kadottava
jotta Sinä löytäisit
tien Minun luokseni
Pohjoisnavan jäätikköhän on ollut vasta joitakin miljardeja vuosia. Nyt jo siitä irtosi hileen, kyynelen, verran jäätä. Ehkä muutama miljardi vuosi enää ja sydämesi on lämmennyt. Ihanaa kun on sentään vielä toivoa. Mutta älä luule, että en näe kovan kuoresi alle.
Etsin sinua auringonlaskusta
etsin sinua kuunsillalta
etsin sinua ukonilmalla
sieltä missä salama leimahtaa
silloin sinä varmasti olet lähellä
vai kulman takana suutelisit; poissa katseilta...hyi, hyi sinua Hullusetä!
Ei, ei, ei! En tarkoittanut niin... mitä ajatteletkaan! Tarkoitin vain, että kulman takana ovat yleensä ne valvontakamerat.. palvelee paremmin ekshibitionistisia tarpeitani.
pidän näistä sun riimittelyistä
- mielenkiintoisia.
Kiitos! Pyrin tekemään yksinkertaisesti vain itseni näköisiä runoja... vihreän auringon makeaa tulppaanitanssia kahvikoneen läpi.
okei, itsenään kannattaa pysyä.
Oletan että olet ollut rujon romanttinen kahvila entisessä elämässäsi ja nyt suollat kokemuksiasi väkevänä espressona.
Kamomilla -teepussi niiaa :-)
Kyllä se tuo muassaan vakautta ja mielenrauhaa kun itsensä löytää.
Itse asiassa entisessä elämässäni olin kuningas Salomo. Ilmeisesti tein karman lakien mukaan jotain hyvää, koska nyttemmin olen asemassani kohonnut.
Väkevä espresso ja kamomilla-teepussi... En sano muuta kuin että hmm...
Sitä kutsutaan nimeltä Atlantis.
Sen muoto oli omansa,
sen rakenteet erityiset,
sen ihmiset outoja,
viisaita, muukalaisia
jostain kaukaa, sanotaan;
he siemenensä kylvivät
maan tytärten kupeisiin
ja samalla geenimuistonsa
alitajuntaan ihmisten, houkkien,
jotka sitä eivät ymmärrä.
Yksinäiset varjot vaeltavat
kadun hiljaisuudessa.
Kuunsirpillä keinun minä
tähtien tuikkiessa vastaani
veden kalvolta alapuolellani
ja siellä pohjalla kaukana
syvyyksissä on menneisyys
ja tulevaisuus paluumatkalla.
....... Sinä muistatko tuon kaiken?
....... Minä en.
Kuulehan, mielipide on hyvä
ilman turhaa hiomista,
ole rauhassa, niin tai näin
kadun kulman voi nähdä
myös edestäpäin ja
tuulenpiiska ohimoilla
pitää mielen virkeänä.
Loput kuittaan hymyllä ;-) ..... hmmmmm. ???????????????
....... Kiitos runosta, varmaan 'hän' tulkitsee sen oikein, minä noin.
....... Odottelen seuraavaa.
Tiedän Atlantiksen.
Monet sanovat
kaikki on tässä ja nyt
täytyy yrittää
kilpailla eteenpäin
hoitaa ostokset
ehättää kotiin toimien luo
ja ottaa loput digiboksille,
ei tässä jää aikaa ajatella Atlantista.
Minä sanon:
jos on ajatellut Atlantista
nähnyt Atlantiksen edes vilaukselta
ei jää aikaa tuolle kaikelle muulle
joka tyhjän elämän näennäisesti täyttää.
Jäin kyllä ihmettelemään, kuinka kukaan voisi sinua loukata.
Useinhan sitä toivoo ja kuvittelee, että kahdenolo on kuin leppoisaa hevosrattailla ajelua luonnon helmassa. Naismieltymykseni on ilmeisesti sellainen, että todellisuus muistuttaa enemmänkin jotain rodeota. Siinä ei juuri kolhuja parane kysellä tai muistella.
täällä minua ei näe kukaan
voin vapaasti tehdä mitä haluan
ei kuule
joten voi huutaa ääneni vaikka käheäksi
kuljen sliipattuna tai takkutukkaisena
aivan sama
näille mutkille ja kivisille kumpareille
turhauttavaa
mutta jos löydät joskus
tähän Luojan hylkäämään kolkkaan
tiedä
annan itsestäni kaiken
senkin
joka unistani luotu on
Sorry, mutta tekstisi vain inspiroi.
Olet suola ja sokeri, mausteinen läiskä joukossamme - nautinto !
Suola ja sokeri, sitä yritänkin lukijoille tarjota. Suolaa kahviin ja sokeria lihakeittoon. Olkaa hyvät ja nauttikaa.
Google earth'issä kaikki näyttää vinolta, sielläkö ne kulmat?:)
Usko tai älä, mutta kyllä vinolla kaupungilla ja kulmalla on ihan realistinen pohja.. tavallaan ainakin.. parin kulman kautta. .
Hmm... Googlesta tuli mieleen kuinka joku kerran joskus sanoi, että olen epäilyttävä tyyppi koska minusta ei löydy googlettamalla mitään. Antaako se sitten persoonasta luotettavan kuvan, jos googlettaa eikä kävele niitä kolmea askelta kysyäkseen tietoja henkilökohtaisesti.
Google earth oli joskus työpöydällä. Vaikutti hienolta. En älynnyt loppujen lopuksi sitä ideaa, miksi katsella vieraita kaupunkeja? Etsin kotitaloni, mutta en siltikään hihkunut innosta. Miksi olen näin epänormaali?
Ei edelleenkään liity mihinkään, kunhan luon kontaktia ihmissukuun, yritän kommunikoida.
joten uskottavahan se on, et' maanpinnan painuminen, tai painuminen kulmáin taa, saattaa vinoututtaa kaupunkikuvaa.
Kotikulmia minäkin olen sillä earthillä ihaillut, enkä siitä kovinkaan paljon viisammaksi tullut, eikä sitä taida ihmissukuun sen avulla tutustua. Rakkaus, Ystävyys, Kaveruus, Tuttavuus, Kommunikointi, jne... eiköhän ne semmoiset siteet synny ihmisten välille jotenkin muuten, vähän kuin silleen itsestään.
Sitten ihan muuten vaan... että runojesi suuren suosion perusteella ei voi kuin todeta, et' ihan hienosti osaat luoda kontakteja ihmissukuun. :)
Niin, elämää tapahtuu ulkonakin vaikka kuinka paljon.
Mutta takaisin tärkeisiin asioihin, eli itseeni. Suosio on noussut hattuun jo ajat sitten. Siitäkin huolimatta, että suurin osa kommentoijista on sivunikkejäni.. taidatkin olla ainoa meistä, joka ei ole minä...
Ystävyys, kaveruus jne. kyllä niitä juttuja arvostaa ajan tullen aina vain enemmän. Elämässä kun tapahtuu kaikkea, eikä mitään voi ennustaa. Kehittyy ihmisnälkä,
että minäkö vain en ole sinä?
No, et siis ole aivan yksin!
Hyvää yötä!:)
Jep, olen aina hyvässä seurassa.
Hyvää yötä. Minä valvon vielä, pidän huolta kaikkien asioista.