Minkälaisia teillä on sunnuntai päivät, etenkin sateiset?
Mulle jörötyspäiviä, jos ei ole töissä):
http://www.youtube.com/watch?v=ItT0jBRGAOs&feature=related
Mulle jörötyspäiviä, jos ei ole töissä):
http://www.youtube.com/watch?v=ItT0jBRGAOs&feature=related
Vastaukset 31
Vanhimmat
Onneksi tänään oli työpäivä menee vähän nopeammin. Mutta tämä koneen pirulainen hidastelee ja koska on huomenna taas kello soimassa 3.45 niin sammutan tämän Perkl...n rakkineen ja painun yöpuulle.
Olen arki-ihminen ja huomenna on maanantai jihuu.
Levy jonka laitan tähän on tuon miehen äänen ansiosta, yksi noista suomen ihanista raspikurkuista
http://www.youtube.com/watch?v=FToGWaVFAis
tämä fiilis. Miulla on koneen kanssa sama homma, oiskos linjoil nii paljo tunkuu, et vaikuttas tähän hidasteluun?
Mut siulla on tosi aikanen herätys, ei muuta ku hyviä unia siulle:))
Minulle ikuinen projekti on palauttaa sunnuntait sunnuntaiksi. Noiksi lapsuuteni pilvettomiksi päiviksi, joissa leijaili voimakas pyhäpäivän tuntu.
Sen sijaan useimmiten tehdä tuhertelen jotain rästitöitä, jotka olisi pitänyt tehdä jo arkena, tai lorvailen jotain joka ei sen ihmeemmin ilahduta.
Toisinaan tormistaudun sentään ulkoilmaan, tänään poimin vattuja ja sieniä. Joskus, aika harvoin käyn kirkossa(ort).
sunnuntaitki oli paljon iloisempia ja vilkkaampia. Ehkä se on kiinni oikeestaan omasta asenteestaki, kotona tulee useimmiten melkein lorvittua vaa, ei saa ittestää mitään irti. Tänään olisin kyllä menny mustikkaan, mutta ku on satanut aamusta iltapäivään asti, tylsää):
sateinen sunnuntai.
http://www.youtube.com/watch?v=fSfIPowBv4A
taida kuulua kuppikuntaan. :(
sateen sattues työt siirtyy tupahommiks,tai meen talliin siel on hommia aina.
hurjaksi heittäytyessäni voin antaa ittelleni luvan istua keinutuoliin,siihen jurvalaiseen.
mikä kiikkuu kovaa:)) Ikävä kyl meil ei oo kiikkutuolia, siinä oliski mukavaa keinahdella, ja ajatella syntyjä syviä:))
Jos ei kiikkua oo?
Sain lahjaks kun täytin 30v ollut kunnon lahja siin on monesti oltu takanojassa pirtin hämyssä ja päätetty tärkeit asioit.
Vain mä ja kissa istuvat siinä,pyhä paikka.
että jollain opilla saisin järjestettyä niin, että sunnuntai erottuisi selkeästi pyhäpäiväksi. Lauantaina siivoaisin (joka viikkoko, huh???!) jolloin olisi siistiä ja freesiä ja selvä ero arkeen jo siitä. Pullaa en sentään rupea vääntämään, piirakoista, kukoista, kakuista, kiisseleistä ja paistista puhumattakaan(tuosta lapsuuteni lauantai-sortimentista)
Sunnuntaina tekisin kaikkea kivaa, mutta en vahingossakaan töitä. Kalastaisin, kiertäisin viimeinkin ne luontoreitit joista lehdestä luin ja noin sadannen kerran mietin että tuonne pitäisi mennä.
Kävisin kylässä tai kävisi vieraita. Lukisin hyvän kirjan (no tosin luen nytkin). Maalaisin tauluja. Menisin johonkin tapahtumaan (aika niukasti valinnanvaraa, tosin), lähtisin lähikaupunkiin tms. Kävisin kirkossa.
Muistuu mieleen unkarilaisen Nagyn runo: Sadan ikävän arkipäivän sijaan, anna tuhat ihanaa iloista sunnuntaita! (vapaasti muistista).
meiän talo semmone, on meil joskus ollu, mutta ku ei oo sille paikkaa, annettiin se pois):
Jospa hankkisin sellasen keinun, joka vanttisten päällä kiikkuu, ei vie paljoakaan tila. No, tiäräkkös mikkä on vanttikset, heh. Sopii muuten pieniin tiloihin. Ny, kun ei enää tarvii tuota tyttöäkään pakosta jeesata, nii riittää siihen keinutuoliin hankintaan pikkusen rahaakin :))
tiedä mitkä ne vanttikset on? Kerro:))
Omalla kohallani sunnuntait erottuu selvästi arjesta. Tänäänkin käväsin äiteetä kattomas ja muutoinkin vain kulutin aikaani jonninjoutavalla tekemisellä. Menneeseen elämään verrattuna tämä on aivan uskomatonta ettei tarvi pestä montaa koneellista pyykkiä, siivota, tehä pihahommia, tosin pihahommat olivat terapiaa joten ne kävis vieläkin, jos niitä olis. Niin ja lapsetkin ovat, kaikki neljä, lentäneet jo omaan elämäänsä. Toki ovat tuplaantuneet ja käydessään sen huomaa.
Ameriikkalaista nöpöä,joka heiluu alustansa päällä,hassun näköinen rakennelma.
Minulla on joko työsunnuntai tai vapaalla sunnuntain viettoa.
Sen takia päivä jo erottuu selkeästi, jos saa nukkua pidempään.
Lapsena siihen päivään tuli selkeästi leppoisa tunnelma, myös kirkonmenojen seurantaa oli aikuisilla kodissani.
Kotona saattoi tuoksua tuore pulla, oli siitä mukava lähteä ulkoilemaan ja sitten tulla lukemaan kirja. Niitä kirjatoukalla menikin.
Tänään olen ollut työssä, mutta siltikin oli mukava piipahtaa metsässä.
Tosin kuului liikenteen melu siihen kohtaan, mustikoita löytyi kyllä;)
ne jalakset joitten päällä se keinu kiikkuu :)) Vie muuten tosi vähän tilaa verrattuna perinteiseen keinuun. Keinu on muutenkin mukavan näköinen.
tierä onko amerikkalainen, mut ei se mun miälestäni oo hassun näkönen, oikeastaan ihan mukavan näköinenhän se kiikku on.
Etkö sitten saa niin järjestettyä? Miulle ne arkipäivät on kuiteski, jollain lailla toimeliaampia:)) Nyt on viel viikko lomaa jäljellä, sitten se työelämä alkaa jälleen, eikä sitä tiedä millon taas saa viikonloppuja vapaaksi, kuitenkin on mukavaa olla etenkin aamuvuorossa sunnuntaisin.
Se on kapine johon vaimon määräysvalta ei uletu,muutaman kerran oon joutunu puolustamaan keinuani.
Ain se on mukamas jonkun tiellä,onhan se iso kapine kun mäkin mahrun siihen istumaan.
Nytkin istun siin hiljases tuvas,vaimo nukkuu ja likka tyksis,kattelen hämärtyvään iltaan ja suren kesän loppumista,juur erotan parvekkeen isot tulipunaiset pelargonia.
Hehkuvat just nyt kauneimmillaan syvän punaisina.
nyt tiedänkin, oon nähny niitä huonekalukaupassa:))
Ihan mukavan näköisiä on, eikä varmaankaan keikkaa pahasti taaksepäin, silleen turvallinen:))
sanotaa et se on söpö,ihan vaan rieväkylän likan mieliks.
muuten kiva kun olet taas tullu palstalle.
Urjalainen keinu, ostin sen, kun tyttö oli aivan pieni vauva. Oli siinä hyvä nukuttaa pientä ja keinutella ittekin. Keinu jäi entiseen elämään, on sitä ollu jopa ikäväkin, keinua. Mut se olis kyllä tähän huusholliin aivan liian paljon tilaa vievä, siks mä tuota paikallaan keinuvaa haaveilen.
Mä kans ajattelen, kun tuota pikkuväkeä on jo seittemän ja käyvät melko ahkeraan. Ei sitten kovin helposti jäis varpaat keinun alle, kun paikallaan kiikkuu, toivottavasti. Eivätkä sais kiikkua kaatumaan. Tuo mun nuorimmaiseni ollessaan sellanen, jotta pääsi kiipeämään keinuun, sai keinu kaatumaan kahesti seljälleen. Ei siinä sattunu mitään kummallakaan kerralla, pikkusen hömistyneenä tyttö katteli lattiatasosta keinun päältä. No, nyt hänellä on ittellään sellanen pikkusen toisella vuodella oleva pieni mies ja näkyy kiipeilevän kuten äitinsäkin aikoinaan :))
Kun illat pimenee, niin tulee kuikuiltua tännekin :) Mä muuten alotan aikuislukion syyskuun eka päivästä. No ei siitä mitään hyötyä enää ole, mut se on se lapsuuden unelma ja nyt on sen aika toteutua.
mie en huomannut mitään eroa arkipäivään :(
Satoi lähes koko päivän, illansuussa päästiin ulos.
yks uurastaja, ei huomaa millo on sunnuntai:)))
Mie huomaan kyl, tää on niin pitkä päivä että.. Olis pitäny käyä kirjastossa, ois ollu lukemista.
kymmenen kirjaston kirjaa lukemista oottamassa, osaan nääs ennakoida tulevat tilanteet. Sit viel kun kerkiäis lukemaan ne ;)
******************************************
******************************************
Mie olin vähän sekaisin siitä Matti-jutusta, vieläkii jännittää, millon se laittaa tekstarin ;))))
siun kanssas, heh..he..
Mien laitoin perutuksen siin kohtaa :))) Kyl mie säikähin *o*.....
ja säikähtänyt, jos Paavo ois tullut ;)))
******************
Mie lähen lukemaan, hyvät yöt, saatan katsoo unia Matista ;)))
sie lukemaa ja kattelee "niitä" unia Matista:)))