En saa häntä taivuteltua
näille riveille
mitattuna määriteltynä
silmille suudeltuna
etkä halua olla
mihinkään verrattava
saapua haluamatta
samaa sokeaa rantaviivaa
hänen käsistään kulkeneena
hyvinkoulutettu muisto
katseeni ei johda mihinkään
hiljaisuus sanasta sanaan
hymysi ei kenenkään luo
näille riveille
mitattuna määriteltynä
silmille suudeltuna
etkä halua olla
mihinkään verrattava
saapua haluamatta
samaa sokeaa rantaviivaa
hänen käsistään kulkeneena
hyvinkoulutettu muisto
katseeni ei johda mihinkään
hiljaisuus sanasta sanaan
hymysi ei kenenkään luo
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuinkahan usein koetin taittaa sinun
kaavoihini ja tehdä sinusta jonkun
varjostuman ja ihanteen, selkeästi
määriteltävän, kauniin, esineen.
Välineen omiin tarpeisiin, instrumentin
jota voi käyttää hyväksi ja täyttää elämän
kirjan rivien välit, nautinnolla värjäten ja
kiimalla kostuttaen kuivat pinnat.
Kuinkahan monta kertaa kaavani repesivät,
silti jäin roikkumaan niihin, kummallisiin
miehisiin päähänpiittymiin, että sinä toimit,
kun minä napsautan sormia.
Nyt useamman aamun kokeneena tajuan,
monasti repeytyneenä, herkistyneenä, annan
sinun toimia ja jos päätät, kuljet suuntaani,
ja voin aloittaa sinusta uuden Runon.
kuitenkin annan sinun olla Nainen
itsenäsi.
http://www.youtube.com/watch?v=D4nQB3V10i8
Kun mies joutuu tekemisiin Naisen
ja Rakkauden kanssa, katoavat ennen
oleelliset ja joutuu uuteen todellisuuteen.
Naisen Rakkauden löytäminen on samalla
itsensä kohtaamista ja tunteidensa lähestymistä
eri suunnasta.
Jos ei kasva tässä suhteessa, vajoaa
helposti ihmiseksi, joka käy monilla
ovilla, mutta ei avaa yhtäkään.
Rakkausrunosi ovat aina haastavia
ja niitä joutuu tosissaan käymään
lävitse.
Siksi ne minusta ovat toisaalta aina laadukkaista
ja aitoja Runoja joka suhteessa.
Tämäkin tekstisi oli minuun osuvaa
ja erinomaista Runoa.
Lukuelämys joka suhteessa.
Iloa Sinulle päivääsi.
On napakymppi
runonen
rehellinen
kuvaus
miehen ,naisen erilaisuudesta
mies
näkökulmasta
Olen iloinen
et huomannut olet sen
olla saan itsellinen nainen
upposi minuun kui täi tervaan
upeeta pohdintaa runoksi rakennettuna...
KIITOS :)
Aika hyvin oivallettu tuo sinun runosi, täytyy myöntää. Tunnet naiset. Paljon oli sellaista, jota tunnistin mutta en olisi osannut sanoiksi, ajatuksiksi pukea. Laatua.
mietin tämän runoni laittamista hieman, mutta kyllä siinäkin tiettyä laadukkuutta kieltämättä on. Kiitos sinulle!
Tulee mieleen oksa, pakoitettuna se joko katkeaa tai - räppääkin kynsille.
Mutta ominpäin - hakee oman muotonsa,,, :)
.."etkä halua olla
mihinkään verrattava
saapua haluamatta" ..
Sateista..(*pah*).. pvää Miekko, näin Murukulta vilkuttaa sadetakilla! ;)
Vai kynsille räppää.. sinäkin Murukultaseni! ..Nimittäin kävi niin aamukiireessä, että en löytänyt kaapista muita kuin kesävaatteita. Oli hieman vilpoa, joten laitoin farkut ja lomalla ostetun hupparin. Töissä sain kuunnella aamusta iltaan räppäri/hiphoppari-kommentteja.. ja täälläkin sama kuittailu jatkuu :)
Jou! Miekko vilkuttaa hupparinhihalla ;)
oletpa villikkoon törmännyt =)
mutta runoon taivutit hänet kuitenkin....
Oli vähän vaikeuksia taivuttaa. Näet, runo kääntyi ihan kummalliseen suuntaan, ei ollenkaan sellaiseen kuin halusin.. Sitten nostin kädet pystyyn ja annoin runon valita suunnan.
Ei ollut sellainen kuin suunnittelin, mutta tarpeeksi hyvä laitettavaksi. Mielenkiintoinen :)
Sinä olet taivuttelijoiden
aatelia
sinussa on charmia
särmää ja raamia
samalla sokealla rantaviivalla
viivähtää kahden käden
vaivihkainen kohtaaminen
hymy saapuu vertaamatta
katseessa aavistus tuosta
sanattomasta halusta..
Mitenkään pohtimatta kirjoitin nuo sanat näytölle, ne jotenkin jäivät sormenpäihini
syntyivät mahtavasta runostasi jota mykistyneenä luen aina uudelleen....
(En ymmärrä miksi en pääse kirjautumaan tänne, onkohan minut bannattu=)))))
Vai taivuttelijoiden aatelia
*kiittää ja tarjoaa taatelia*
kumpi taivuttelee paremmin
kumpi taipuu enemmän
kumpikin yhtä paljon
kaksi kättä hiljaisessa pimeydessä
muuta ei tarvita kommunikaatioon
tässä yönpuhumassa kielessä
hymyille ei verrokkia
katseille vierasta maata
halulle kaikki ovet avoinna
Kiitokset kommentoinnista, Minänoitanen! Yritäpä olla kiltisti ja hillitse kolttosia, niin eiköhän bannit raukea :)
puristaa kaikki yhteen,
saada kurottua kiinni se kaikki
jonka jostain erityisesti haluaisi saada.
Miksi olenkin niin harhaileva, päämäärätön
ja luoksepääsemätön ?
Tuonsuuntaista ajatusta runosi herätti, joka on
jälleen kerran näköisesi ja oloisesi. Aina yhtä
taidokkaasti ja elävästä koottu kokonaisuus.
Hienoa sanon minä.
Tarkkanäköisesti olet oivaltanut ja lukenut rivivälejä pintaa syvemmältä. Asia on noin kuten sanoit.
Kirjoitin iloista runoa, mutta tulikin aivan erilaista tekstiä. Sitten oivalsin, että kaikkeen nykyiseen hyväänkin vielä heijastuvat menneisyyden varjot. Eli haluan saada uutta ja se on käden ulottuvilla, mutta menneisyys ei anna rauhaa. Se tuo tietyn päämäärättömyyden tunnun koko touhuun, ei kykene puhumaan siitä mistä sydän haluaisi.
Annoin sitten runossakin esiintyä kahta eri aikatasoa, tulevaa ja mennyttä. Tuli tämännäköinen. Kiitos huomioivasta palautteestasi :)