Kuin koruna ihollasi,
kukan piirretyn kauniin näin.
Valokki ! huuhdahti mieleni suu.
Kalpean ihosi pinnassa loisti se ja leiskui,
aivan kuten oikeatkin,
vaivaiskoivu varpujen kätkössä,
poissa tuhmien katseilta.
Pienen rintasi syrjässä oli tuo tatuoitu kuva,
niin sinun rintasikin olivat kuin,
juuri nupuistaan auenneet makeat marjat.
Huulillani poimia koitin,
makuaan maistaen,
kai kihelmöintiä kehoosi loihti ,
mun kieleni malttamaton,
koska taivutit vartalos notkean ja nuoren,
kohden janoavaa suutani mun.
Miten kukkasi tuoksu sai vereni koskeksi kohisemaan ja
kaikki esteet se pystyi murentamaan,
niin kevyesti kuin kesäinen tuuli joka pilviä kuljettaa.
Kun valokin makean mahlan saan jälleen maistaa taas,
niin tiedän sen myötä tulen sua muistelemaan.
kukan piirretyn kauniin näin.
Valokki ! huuhdahti mieleni suu.
Kalpean ihosi pinnassa loisti se ja leiskui,
aivan kuten oikeatkin,
vaivaiskoivu varpujen kätkössä,
poissa tuhmien katseilta.
Pienen rintasi syrjässä oli tuo tatuoitu kuva,
niin sinun rintasikin olivat kuin,
juuri nupuistaan auenneet makeat marjat.
Huulillani poimia koitin,
makuaan maistaen,
kai kihelmöintiä kehoosi loihti ,
mun kieleni malttamaton,
koska taivutit vartalos notkean ja nuoren,
kohden janoavaa suutani mun.
Miten kukkasi tuoksu sai vereni koskeksi kohisemaan ja
kaikki esteet se pystyi murentamaan,
niin kevyesti kuin kesäinen tuuli joka pilviä kuljettaa.
Kun valokin makean mahlan saan jälleen maistaa taas,
niin tiedän sen myötä tulen sua muistelemaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutustelen, maistelen ja ihastelen runoasi.
Tunnen sen mehun huulillani,
koen jotain eksoottista
ennen kokematonta
nektariinia Lapin maisemissa.
Sinä koit sen toisin
tuoksuttelit, maistoit ja jätit
etkä tiedä
mitä jäi jälkeesi.
Nyt on vain kuvitelmat,
toteutumattomat unesi, unelmasi
ja jatkat matkaa
carpe diem ystäväni !