Voisko joku auttaa mua. Olen töissä kirjastossa ja nyt täällä kysytään, onko Suomen romaneissa yliopistokoulutettuja. Itse olen osittain romani äidin puolelta enkä nyt tällä hetkellä muista kuin Heikki Lampelan (joka on mulle sukua) Åkerlundin Anetten ja Hedmannin Henkan, mutta olettaisin että muitakin täytyy löytyä, ehkä voisi sanoa vielä Kiba Lumbergin joka on opiskellut Kuvataideakatemiassa.
Kaikki vinkit otetaan vastaan!
Kaikki vinkit otetaan vastaan!
Vastaukset 51
Vanhimmat
kaikkii on jääneet alaasteelle.siiton jääny luogalee ja ei kukaa oo eteeenpäi pääsy, mää muistaan yhen hemmoon joka pääsii alasteeltaa keskikouluun muta se reputetiin sieltä.
On
Hän kirjoittaa nimimerkillä Mankkaan Mirkku. Lue kaikki otsikot täälä läpi ja löydät hanen kirjoituksiaan. Toivottavasti tulee heimolta paljon vastauksia.
Aurinkoisia terveisiä täältä Sveitsistä.
P.S.: Tuo yksi vastaus ei ehkä tullut kaaleilta.
Seija Lindgrenistä joka on ainut romani joka on käyny teatterikorkeakoulun
kyllä oot terävä kiitti ku valistit
ei oltais ite tajuttu mitää
Mirkku onkin lukenut ihminen, hänhän on opiskellut Yliopistoissakin, Hän on ehdottomasti palstan fiksuin kirjoittelija.
Mirkku on tosiaan yleisnero ja mahdottoman hyvä muisti hänellä täytyy olla.
Ja se on kiva että Mirkku on löytänyt noin hyvän ystävän Sveitsistä, kyllä nämä palstat on siitä kivoja että löytää uusia ystäviäkin.
Hei Ramona
Tällä palstalla on niin paljon symppis tyyppejä, että on ihan kiva lukea ja kirjoittaa.
Kaikkea hyvää myös Sinulle täältä kuumasta Alppimaasta (huomenna prognoosi 32 astetta) Ei tarvitse muuta kun hengittää niin hiki valuu.
saa liioitella. Täällä on ollut viime aikoina tosi fiksuja kirjoituksia, asiallisia ja perusteltuja. Esim. hän, joka aloitti keskustelun puolikkaista sekä Mr-grillaaja. Puhumattakaan Sveitsin Vaaleasta, jonka luona valitettavasti en ole päässyt käymään - vielä ainakaan.
Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Miritza Lundberg on käynyt Sibelius-Akatemian, Sarita Friman on akateemisesti koulutettu, samoin Anette Åkerlund...itselläni on tradenomin koulutus Heliasta ja HuK:n tutkinto yliopistosta. Yliopistossa jatkan edelleen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterilinjalla ja valmistelen gradua. Onhan toki varmasti paljon korkeakouluissa opiskelleita romaneja, mutta he saattavat olla kaltaisiani puolikkaita, jotka eivät erotu niin jyrkästi esim. pukua käyttämällä.
Aurinkoista päivänjatkoa!
t. Mirkku
Taitaa toi Vaalea Sveitsiläinen olla fiksuin kirjoittelija tällä paltsalla, hänhän onkin valkolainen, johtunee varmaan siitä.
lähelläkään, eikä edes millään pahalla.
Terveisin, toinen melkein valkolainen.
Ei me täällä liioitella. Ajatellaan vain näin. Missä olet piileksinnyt? Onko Sinulla stressiä, vai eikö just nyt huvita kirjoitella? Oletko saanut nukkuttua viime aikoina paremmin?
Paljon kysymyksiä ja paljon terkkuja täältä Sveitsistä
Paljon sullekkin terkkuja sinne kauas Sveitsiin ;)
näin yliopiston alkaessa rankasti. Täytyy juosta siellä ja täällä ilmoittautumassa ja päivittää WebOodi -tunnareita, jotka säännönmukaisesti kieltäytyvät toimimasta. Kas kun byrokraatit kansan verta juo.
Amanuenssin ja opettajien vastaanotoilla käynti vie aina aikansa, samoin lukujärjestyksen laadinta. Se on tätä alkutouhua, kunnes homma loksahtaa kohdalleen ja katoan taas mukavasti yliopiston syövereihin lukuvuodeksi.
Tänään meikää pompoteltiin oikein kunnolla. Yliopistolle on Slavistiikan laitoksen yhteyteen - tai se on kyllä hyvinkin erillinen yksikkö - on siirtynyt Kouvolasta Venäjän tulkkauksen ja kääntämisen laitos. Ajattelin viattomasti, että sinnepä menen muutamalle kurssille päivittämään vähän kykyjäni. Turha luulo! Menin Venäjän laitoksen tutun amanuenssin puheille antamaan ikäänkuin ilmoitusluontoisesti tiedoksi suunnitelmani ja kysyin hyvin retoriseen sävyyn: mullahan on siis varmaankin oikeus venäjän pääaineopiskelijana osallistua Kääntämisen ja tulkkauksen luennoille???
Vastaus: "En tiedä. Me ollaan kaikki niin sekaisin tästä uuden laitoksen tulosta. Sun pitää puhua kyseisen laitoksen amanuenssin kanssa." OK, kävelin kaksi kerrosta ylöspäin puhumaan kyseisen laitoksen amanuenssin kanssa. Sanoin: moi, olen suorittanut HuK:n venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja nyt maisteriopinnoissa. Haluaisin päivittää käytännön osaamistani, joten voinko osallistua Kääntämisen ja tulkkauksen koulutusohjelmaan???".
Vastaus: "Ei, et mitenkään voi yhdistää kielitutkintoa ja kääntämisen tutkintoa, et edes sivuaineena. Se on kielletty." No, sanoin että se on idiotismia ja kysyin: saisinko sitten erityisluvan läsnäoloon tunneilla, jos en suorita mitään, mutta päivitän tietokantaani?" Vastaus: "En minä tiedä. Mielenkiintoinen kysymys. Sun pitää kysyä tiedekuntatoimistosta. Kerro sitten mitä ne sano."
Niinpä kävelin katua ylös ja toista alas Päärakennukseen Humanistisen tiedekunnan toimistoon puhumaan opintosihteerin kanssa. Kysyin: "Olen Slavistiikan laitoksella venäjän pääaineopiskelija ja HuK. Antaisiko tiedekunta luvan osallistua Kääntämisen ja tulkkauksen ohjelmaan tunneilla läsnäolemalla, jos lupaan ja vannon, etten suorita mitään??"
Vastaus: "En minä tiedä. Periaatteessa tiedekunnalla ei ole mitään sitä vastaan, mutta sun pitää sopia asia kyseisen laitoksen amanuenssin ja opettajien kanssa..."
AARRRGGHHH! Ajattelin: voi pyhä Byrokratius, uhraan Sinulle kauneimmat korvarenkaani, jos päästät minut tästä turhasta joukosta ja vapautat minut hankkimaan tietoa niillä tunneilla, joilla haluan...
Näiden kanssa menee päivät ja hermot.
t. Mirkku
Voi Mirkku parkaa
Kerroppas miten monta kertaa sait raivarin. Itse sätkyynnyn aika nopeasti kun huomaan, että asioita ei osata hoitaa ja sitten joudun juoksemaan kuin joku jo-jo ja joo, joo paikasta toiseen. Lohdutan Sinua vain sillä, että se byrokratia on joka maassa yhtä vaikeaa ja piimän pitkää. Se Byrokratius ei ole oppinut joustavuutta (on varmasti maskuliini). Eikö?
Kumminkin toivon Sinulle mielenkiintoista opiskelu vuotta ja kaikkea hyvää. Starttaa kovalla faarttilla ja kerro sitten myös meille palstalla miten pesee, tai ei pese.
Odotamme
Väinö Linna ei varmasti olisi mielissään, koska tänä iltana lähettää Saksan 3SAT klo. 22:20 lähetyksen jonka nimi on Tuntematon sotilas, eli Der unbekannte Soldat. Kertoo sodasta vuodelta 1941 Saksan ja Venäjän välillä. Meillä kello on nyt 22:10 eli aion katsoa sen. Ehkä kommentoin Sinulle myöhemmässä vaiheessa.
dito
vaikka suomeksi hänet on käännetty feminiinimuotoon Byrokratia. Tai ehkä hän on androgyyni: kasvoton olento, joka on määrätty muistuttamaan ihmisiä kuolevaisuudesta.
En saanut raivaria kertaakaan. Ensinnäkin, en halua katkoa välejä ja polttaa siltoja ihmisiin, joiden kanssa joudun tuon tuostakin asioimaan. Toiseksi, pitkäaikainen kokemus Venäjän olosuhteista on saanut suhtautumaan moisiin hankaluuksiin lähinnä huvittuneesti. Ja opettanut, että raivarit eivät hyödytä mitään.
Der unbekannte Soldat on varmasti kansainvälinen termi. Jokaisessa Venäjän kaupungissa on Tuntemattoman Sotilaan muistomerkki, jossa palaa ikuinen tuli. Joten Väinö Linna vain lainasi yleisesti käytössä olevaa termiä kansalliseepokseemme. Mutta kerro tuosta ohjelmasta. Saksan ja Venäjän välinen sota kiinnostaa aina, samoin kaikki siinä ilmenevät uudet näkökulmat.
Kuten näet, en nuku. En nuku juuri koskaan. Mutta ei siinäkään hermoilu auta. Paras tehdä jotain hyödyllistä, lukea tai kutoa - ei missään tapauksessa mennä tupakalle, kuten juuri aion tehdä.
t. Mirkku
Sanoit, että hän ei ole oppinut joustavuutta. Kyllä on. Se on vain ajan ja paikan kysymys. Venäjällä - Pyhän Byrokratiuksen henkisessä kotimaassa - hän osaa olla hyvinkin joustava. Mutta siihen tarvitaan samaa välikappaletta, kuin poliisiylijohtaja Gogolin "Nenässä" - valtion seteliä. Kuten Gogol kertoo, poliisiylijohtaja arvosti yli kaiken hyvää ruokaa, vodkaa mutta ennen muuta valtion seteliä: se oli kevyt, helppo kantaa mukana ja jos sen pudotti maahan, se ei mennyt rikki.
Joten Venäjällä homma olisi hoitunut hyvin yksinkertaisesti: yksi välissä olleista byrokraateista olisi havainnut pöydällään valtion setelin ja luonnollisesti korjannut sen kiireesti pois kuljeksimasta. Pääsy luennoille olisi sillä varmistettu. Suomessa tämä ei todellakaan auta - ainakaan vielä.
Mutta Venäjällä toimii. Kuten silloinkin, kun olin tulossa Moskovasta Helsinkiin viimeisellä iltajunalla ja matkatoimisto oli mokannut: juna oli ylibuukattu eikä ainoatakaan vapaata paikkaa ollut. Eurovaltion seteli kulki lompakostani ja päätyi junapäällikön taskuun, ja ihme tapahtui: ylistäkää ja katsokaa: kokonainen tyhjä hytti löytyi täyteenbuukatusta junasta! Pyhän Byrokratiuksen ties kuinka mones ihmeteko.
t. Mirkku
Hei Mirkku
Tämä Saksan ohjelma eilen illalia käsitteli Ukrainassa ja Valkovenäjällä tapettuja juutalaisia. Siinä todistettiin, että ei vain SS, mutta myös normaalit puolustusvoimien sotilaat murhasivat karmealla tavalla näitä ei arjalaisia. Naisilta, myös vanhemmilta revittiin vaatteet pois päältä ja heitä tukasta repien kuljetettiin alastomina koko kansan katseltavan kaduilla. Ok. Tämä on niin pahaa, että en kommentoi nyt enempää tästä ja murhista. Moni sotilas palasi kotiin sodan loputtua missä vaimot ja lapset ottivat heidät avosylin urhoina vastaan. Monikaan vaimoista ja lapsista ei tänäpäivänäkään tiedä totuutta. Tämä lähetys eilen näytettiin ensimmäisen kerran Saksan telkassa.
Terkkuja Sinulle
Kerron sitten myöhemmin siitä akkojen einukkumiseta. Menen nyt tupakalle ja sitten vällyjen alle.
vaan paikallisesta siviiliväestöstä värvätyt SS-joukkojen apurit. Ukrainalaiset olivat vanhastaan kiihkeitä antisemitistejä, kuten venäläisetkin, eikä ollut mitään vaikeuksia värvätä heidän joukostaan varsinaisen likaisen työn suorittajia. Kiovan lähistöllä Babi Jarin rotkossa surmattiin kolmessa päivässä 33 000 juutalaista: lapsia, naisia, vanhuksia, nuoria - hyvin suuri osa asekuntoisista miehistä oli sodassa Neuvostoarmeijan riveissä. Babi Jarin verilöylyä komensivat SS-joukot, mutta ampumisen suorittivat pääosin ukrainalaiset vapaaehtoiset. Eipä ole Ukraina tai Neuvostoliitto aikoinaan pyydellyt pahemmin anteeksi.
t. Mirkku
Uutinen liittyi suoraan tuohon, mitä sanoin yliopistojen vaakalaudalla olevasta henkisestä ja akateemisesta vapaudesta. Valtaenemmistö yliopistojen hallitusten jäsenistä vastustaa elinkeinoelämän osuuden lisäämistä yliopistojen hallinnossa. Jippii!! Juuri tätä kehitystä vastaan opiskelijat, opettajat ja yliopistojen muu henkilöstä osoitti mieltään viime keväänä. Tässä maassa täytyy säilyttää viimeinen vapaa linnake, johon elinkeinoelämä ja suurpääoma ei työnnä karvaisia sorkkiaan.
Mellastakoot kotikentällään Kauppakorkeassa, jossa ollaan sitä mieltä, että laajapohjainen yleissivistävä koulutus on ihmiselle vahingollinen. Tämä on kestoriidan aihe Kauppakorkean kasvattaman mieheni kanssa, jonka vakioargumentti kuuluu: "Ja pitäiskö valtion jumalauta rahoittaa se, että joku huuhaa lukee obinugrilaisia kieliä...". Vakiovasta-argumenttini kuuluu: "Kauppakorkeassa koulutetaan yritysjohtajia, loistavia talousanalyytikkoja...ja sivistymättömiä moukkia, jotka eivät eläessään ole muuta lukeneet kuin osavuosikatsauksia. Ja vertailuindeksinä käytän Sua ja kahta veljeäsi! Ja sitäpaitsi obinugrilaiset kielet on erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde..".
Yleensä väittelymme päätyvät totaaliseen umpikujaan. Voivatko talousanalyytikko ja täysverinen humanisti koskaan kohdata demilitarisoidulla vyöhykkeellä, valkoisen lipun suojassa? Eivät voi.
t. Mirkku
Hei Mirkku
Muistaakseni Holocaust'issa näytettiin tämä juutalaisten joukkomurha joka tehtiin Babi Jarin rotkossa. Syy miksi kirjoitin Sinulle tästä telkkariohjelmasta oli, että ensimmäisen kerran saksalaiset julkiseti myönsivät että murhaajat eivät aina olleet SS-miehiä, vaan Saksan sotilaita jotka tappoivat ihmisiä Ukrainassa ja Valkovenäjällä. Eri asia on aina, sotilaat jotka taistelevat rintamalla ja puolustavat omaa maataan.
Taas terkkuja täältä Sveitsistä. Toivottavasti ymmärrät kumminkin mitä tarkoitan. Tiedän, että suomenkieleni ei ole enään erikosen hyvä.
Ymmärrän mitä tarkoitat.
Siunausta sinullekkin sinne kauas Sveitsiin.
ehkä saman olisin sanonut itsekin. Mutta miksi et käytä omaa nimimerkkiä, miksi plagioit minun nimmaria?
Mutta siunausta sinnekin.
t. oikea ja alkuperäinen Mirkku
eli nämä, jotka vastasivat joukkotuhosta, kulkivat tasakäpälää Waffen-joukkojen jäljissä. Armeijan tehtävänä oli valloittaa alueet, ja Einzatsgruppen-joukot puhdistivat valloitetut alueet. Tässä "työssä" he joutuivat usein turvautumaan armeijan joukkojen apuun, kapinoinnin estämiseksi. Siten on turha puhua Waffen-joukkojen syyttömyydestä, koska he usein suoranaisesti sotkeutuivat massamurhiin. Ainakin he tiesivät niistä. Mutta tietysti periaatteena oli, että armeijan joukot hoitavat vihollishyökkäykset ja operatiiviset toiminnot, sitten Einzatsgruppet "puhdistavat" selustan : juutalaisista, romaneista, komissaareista, kommunistisen puolueen jäsenistä yms.
t. Mirkku
Tämä viesti jonka joku raukka lähetti klo. 23:00 ei tullut minulta.
Tämä on taas joku irvileuka, kellä ei ole muuta tekemistä kun yrittää saada ihmiset palstalla suuttumaan toinen toisilleen.
I'm innocent for that bull shit
Terkkuja
Siunausta sulle sinne Sveittiin...vietähän rattosia eläkepäiviä meijän palstan parissa.
Hei Kaalo
Kirjoitappas joskus palstalla omista ajatuksistasi. Olisi kiva lukea.
Paljon Sinullekkin terkkuja ja kivaa lauantai iltaa.
Minä taas
Tässä tuli Sinulle jo viesti Seija Lindgrenistä.
Katoppas video "Romanit uskossa" Ylen arkistossa. Muistaakseni näin tämän Seijan siellä. Hän tuli uskoon ja lähti Romaniaan auttamaakseen siellä heimolaisiasi.
koulutus meni kankkulan kaivoon
Siellä sitä työtä riittää, vähempikin koulutus olisi riittänyt.
Tiedän ainakin kaksi nimiä mainitsematta. toinen valmistunut Jyväskylässä liikunnan opettajaksi ja tehnyt elämäntyönsä liikunnan opettajana yhdessä uudenmaan lukiossa, tällä hetkellä hän on jo eläkkeellä,mutta hän on vielä vanhoilla päivillään väitellyt tohtoriksi kyseiseen alaan liittyen.
Hänen veljensä on valmistunut kauppakorkeasta jaa toiminut erään valtion hallinnon viraston tarkastajana, hänkin on nyt jo eläkkeellä
He eivät koskaan ole kieltäneet mustalaisuutttaan kuten eräät, mutta ovat pitäneet ns. matalaa profiilia asian suhteen.
On korkeimman oikeuden tuomarina.
Nimi on kadoksissa. Voiskohan vikin kautta tai googlettamalla.
muistaakseni on politiikan tutkijana, jossain yliopistossa. Kuitenkin Rainerin likka. Maisterin paperit taskussa, ja väitöskirja tulossa ellei jo tullut
Esim: VILJO KOIVISTO ,ALLAN NYMAN YRJÖ TÄHTELÄ RAINER JAAKKOLA; SIRJA JAKOLA, EDITH BERG YM YM
näyttää nyt siltä, että on unohdettu täysin opintojen kokonaistarkoitus, se ei ole yksilomaan opettaa oppilasta hokemaan tietoaan; hauki on kala, hauki on kala, vaan sen suurin merkitys on kasvussa, personalisuuden kehityksessä. Ja kun nykyisin lukee ja kuuntelee oppiskelioita, huomaa, ettei koko opinnoilla ole ollut juurikaan merkitystä asianomaisien henkisessä kehityksessä.
Voit olla oikeassa siinä, että nuoret opiskelijat eivät aina sisäistä opintojen merkitystä nimenomaan henkisen kehityksen edistäjänä. Mutta siihen on selkeä syy: nykyisen yhteiskunnan mieletön paine saada opiskelijat valmistumaan ennätysajassa, jolloin kaikki tarmo menee opintopisteiden mekaaniseen keräämiseen ja tutkinnon salamannopeaan suorittamiseen. Silloin juuri tiedonhankinnasta tulee: hauki-on-kala -pänttäämistä, eikä sen arvoa muussa mielessä ymmärretä. Myös yliopistot ovat menneet mukaan markkinatalousmekanismiin ja opiskelijoita seurataan tarkkaan ja patistetaan HOPSien (henkilökohtaisten opintosuunnitelmien) millintarkkaan noudattamiseen.
Tämä ajattelu ei ehkä omassa tiedekunnassani (Humanistisessa) ole niin ylikorostunut, mutta oikiksessa, lääkiksessä ja varsinkin Kauppakorkeassa tehokkuusajattelu jyllää. Tulee mieleen lihamylly, johon syötetään nuoria ihmisiä, jotta ulos saadaan valmiiksi pakattua jauhelihaa elinkeinoelämän kulloisinkiin tarpeisiin soveltuvana. Karmea visio, mutta totta. Kehitä siinä sitten omaa ajatteluasi ja syvennä tiedonhankinnan motivaatiotasi.
t. Mirkku
Dear Mirkku
Ja enen kun tullaan määrättyyn ikään, niin sitruunasta on jo kaikki mehu puristettu pois. Minulla oli onnea. En ole vielä aivan loppuun kuivunut ja rutistettu.
Taas terkkuja
jolle yliopisto merkitsee ennen muuta henkisen kasvun ja kansallisen sivistyksen kehtoa, jollainen sen pitäisi ollakin. Aivan muuta kuin uusia maistereita suustaan sylkevä lihamylly, jota markkinatalouden rattaat pyörittävät. Meillähän käydään tosi kovaa väittelyä siitä, että yliopistoista suunnitellaan pääosin elinkeinoelämän sponsoroimia opetusohjelmaltaan tiukasti rajattuja broileritehtaita. Missä on henkinen kasvu ja sivistys? Missä on akateeminen vapaus?
Kuvittelepa, että pari kolme vuotta sitten Kauppalehti julkisti tulokset gallupista, joka suoritettiin Kauppakorkean tuotantotalouden linjan opiskelijoiden - siis eliittiaineksen - joukossa. Noin 95 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että kaikenkattavan yleissivistävän koulutuksen hankkiminen on ihmiselle VAHINGOLLISTA! Siis tarkennan: he eivät sanoneet, että sellainen koulutus ei kiinnosta heitä itseään. He eivät sanoneet, että sellainen koulutus ei palvele elinkeinoelämän tarpeita. He sanoivat, että kaikenkattava yleissivistävä koulutus on vahingollinen.
Silloin ajattelin: voi Luoja, mihin tämä maa on menossa! Mistä alkaen maassamme sivistys on ollut vahingollista?
t. Mirkku
Nyt se sitten alotti minun poika ne ylopistoluvut. Hyvä miel mullon tietysti kun hän sinne piäs ja tuntuu ihan innostunneelta asiaan. Mutta hättee on myyväkkii kun hän nyt kottoo pois lähti, eilen kyyvittiin kämpällesä. Tälläsin matkaan kassillisen ruokoo ja apteekista "elloonjiämispakkauksen" ja tietysti ison pussillisen hyviä neuvvoja ja varotuksia (liekkö sitten kaikuneet kuuleviin korviin...). Lähinnä hirvittää siivuu ja ruokahuolto, kavuttaa jo kuinka oon tullu piloille pojan passanneeks. Ja kyllähän se ikävä syöntä kaihertaa kun poika mualimalle lähti.
T. kanaemo Hilima
P.S. Ei kait ne tie siitä roilerijaahelihhoo siellä ylopistossa...?
Mitä..häh, eikös sulla pitänyt olla vaan pari tyttöö?
Oesko parempi, että poekas elläes nelikymppiseks peräkammarin poekana? Aekanaan ne lähtöö ja kyllä elämä opettaa siivoomiset ja ruokahuollon. Ja eppäilen kovasti, että käöpi tyhjentämässä jiäkaapin teillä vielä pitkän aekoo viikonloppusin.
Hyvä kun poekas piäs alottammaan ylopiston. Mitäs hän män lukemaan? Otahan iisisti, kyllä se on aeka itsenäistyvä kun opiskelemaankin lähti. Kyllähän ne lapset äeti pittäes kotona, vuan viisaampia on nuo karhu- ja leijonaemot: potkivat poespäen pesästä. Sama se on tiällä eessä muutaman vuojen piästä, kun nuo tytöt alottelevat opintojjaan - kunhan nyt selevittävät kunnialla koulusa ensin.
Sehän ensi muanantaena alakaa ylopisto, niin tiällä kuin sielläi. Aekamoesta sillisallaattia ne syöttävät opiskelijakuppiloessa, vuan eepä vielä kukkaan oo koepijaan oekassu, ja onhan se halapaa. Ite syön kyllä ylleesä voeleipijä jossaen välissä haokaten, kun kuitennii tien ruuvan illalla kotona.
t. Mirkku
ja mäne leffaan ukkois kanssa kahtommaan "Haarautuvan rakkauden talo". Takkaan ja alleviivaan, että suat naoroo oekeen olan takkoo! Ol mahottoman hyvä leffa! Nyt luven sitä kirjoo, ol ihan pakko leffan jäläkeen hankkia pokkari.
t. Mirkku
Tosiaan tällä viikolla niillä on ylopistolla vasta alakukarkelot, hopsit ym. ja tostoimet alakaa ens viikolla. Fyssiikkatahan hiän opiskelloo ja kait ottaa matikkata lisäks, hällä kun on hyvä rätinkipiä. Siskon poika alottaa kanssa ylopistossa talloustieteen opinnot, jotta ollaan nyt siskon kanssa samassa jamassa. Kyllähän se lohuttaa, jotta poika ite ee oo moksiskaan, mielissään vuan ja tottahan se aina kotona käypi, pittää sitten "vasikka teurastoo".
Huomasin muuten että myöhän ollaan "kolleekoita", oonhan minnäi ratenoomi. Ja kyllä nostan hattua Sulle, kun perheenäitinä oot opiskellu ja opiskelet ylopistotasolla. Tiijän minkälaista se lasten- ja kojinhoito on opiskelun rinnalla! Er asia kun näillä nuorilla, joilla ee sitä "häntee" perässä oo.
T. Hilima
nyt oot viärässä persoonassa, kyllä mulla on tasan kaks poikoo.
T. Hilima
kun en ennee kestännä pelekkee kotonaolloo ja seinijen tuijottamista. Yhessä vaeheessa, kun ol kaks pikkulasta ja ukko huitel millon missäkkii, niin tulj tottaalinen burn-out. Sillon piätin, että kun kerran vuosija aekasemmin olin piässy ylopistoon, että mänen takasin. Sillon olin työelämässä eekä pomot kahtonna hyvällä silimällä luvennoilla käämistä, ja sitten tulj lapsia, niin ne opinnot jäevät. Mutta punkesin takasin ja alloitin hyvällä motivaatijolla.
Siitä se lähti käöntiin ja edelleen naatin kovasti, kun syksyllä piäsöö takasin. Ylopisto - voepi sannoo - pelasti henkeni. Ja ohan se haoskoo tavata siellä samanhenkisiä immeisiä ja puhhua asijoesta, jotka on yhteesen kiinnostuksen kohteita. Säelyypi nuorena itekkii! Ja on siellä vanahempiakin kun minnäe, jotka eläkepäevinä opiskelloovat innolla.
t. Mirkku
Meetä keski-ikäsiä ol minun Amk-luokallan puolenkymmentä, loput puolta nuorempia ja siinä minnäi pärjäsin missä muutkii. Nuorten kanssa tulin hyvästi toimeen, mitä kun samassa venneessä oltiin, ee siinä muistanu ikkään tuijjottoo. Samaten kouluttautuvat minun siskotkii kypsällä iällä, toinen on lähihoitaja, toinen koulunkäyntiavustaja.
Työtilanne ei oo ollu kyllä hiävi, pätkä sillon toinen tällön. Mutta nyt mulla elämä repes, kun sain työtä vuen loppuun yhessä toimistossa elikkä toemeentulo on pariks kuukauvveks tuattu.
Sen kyllä huomasin jotta lukunoppeus moninkertastu sen koulun myötä, pakostihan kun ol satoja sivuja seulottavana. Niimpä mullei kirjapinkka kauvvan vanahene. Kävin hakemassa kirjastosta ne Erofejevin ja Benioffin kirjat, piäsen "herkuttelemmaan" niillä.
T. Hilima
p.s. suaha nähhä lähtöökö tämä viesti ettenpäin, eilen jo yritin, mutta tämä he*evetinkone väetti, jotta 20 20 EI oo muka 40 !!!
Oon tojella illoinen puolestasi, että sait töitä! Se kun nykypäevänä tuppaa olemaan vahvasti katoava luonnonvara. Varsinnii tiällä piäkaapunkiseuvulla ja niillä paekoin, missä yks aenoo tehas työllistää piäosan väestöstä.
Joo, eehän noessa oppilaetoksissa kukkaan tuijota, että mitäköhä tuo mummeli tiällä istuu. Nykyvään kun vähä jokkaenen uuvelleenkouluttaa ihtejjään.
Olen lähössä tästä viemään kamaa kirpparille. Meinottelen tämän syksyn aekana tyhjentöö varaston, joka pursuilee tytöiltä pieneksi jiäneitä vuatteita ja kenkijä. Ja minun omia, joeta ee tuu pijettyvä milloenkaan. Joten ee muuta kun bisnekset pyörimään.
Kenenköhän älynvälläys tuo laskutoemitus viestin lopussa on? Minua se on suivauttanna het alakuusa.
t. Mirkku
Ei toellaan oo ihmeitten aeka ohi, kun sen työpaikan sain. Joku valopiähän tässä aikonaan murjas jotta meekäläisen ikäset naeset on sitä ongelmajätettä työmarkkinoilla! Huastattelija tivas, passooko mulle semmoset vähäpätösemmätkii hommat niinku kopioimiset yms. Minähän olin nöyree tyttöö, mielessän aattelin että siihen palakkaan lapioisin vaikka "sitä ihteesä" 8 h päivässä.
Minun on lähettävä tästä haravoimaan mualle pihamuata, multa kun on puonnu toinen kultakyynel korvasta. Oiskoon tua lentäny ruohikkoon, kun viimeks puistelin mattoja oikein olan takkoo. Kaikenlaista harmia, mutta ompahan nuita "vararenkaita".
Hyvvee viikonloppua t. Hilima!
Kyllä tässä jo jottain touppinkia on pianaikoo suatava! Juur kun aloin tottua ajatukseen jotta poika lähti opiskelemmaan niinku tietysti pittääkin niin tämä nuorempi epeli rupes puuhoomaan ommoo kimppakämppee kahen luokkakaverisa kanssa! En oo oikeestaan murheellinen vuan pikemminki kihisen kiukusta. Mikä sen parempi kun asua kotonasa kun koulu on samassa kaapungissa. Joo, koulumatka pitenis puolella. Suunnittelloo vieväsä multa auton kun sai vastikkään kortin.
Ee siinä järki piätä palella, asumistukkee kyllä saisivat jottei paljo jiä omavastuuta mutta entäs se muu eläminen? Kyllä oon viime aikoina vastaan naukumatta passannu nuortaherroo ja muistanu joka kerta maenita että eikös oo mukava kun palavelu pelloo. Vastaveoks oon sanonu välillä kun on esmes kahvia pyytäny jotta eiköhän se ala olla aeka opetella ite kahvisa keittelemmään...
Sen tietää mitä näillä juur "täysikäsillä" urroilla on mielessä. Sitäpaihti oon kaikki ylmiäräset kattilat ja pannut, kipot ja kupit antanu vanahemman pojan huusholliin ym. tarpeellista tavarata hälle ostellu jottei tässä ennee varat vyöree het perrään toisen kämppee rueta kalustammaan.
Muuten kaksosolennoista puhheen ollen multa on erräänkin kerran kysytty oonko - arvooppa mistä - kotosin? No Vieremältä, minua jo kiinnostas nähhä tämä immeinen...
T. Hilima
hoo