Kertokaa rikos ja siviiliprosessin erot niin että minäkin ymmärrän o-o
Siviili/rikospros§
Mariann84
2293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rikosprosessi.
Poliisin tietoon tulee tavalla tai toisella jokin tapahtuma, joka on rikos. Sen johdosta poliisi suorittaa esitutkinnan, johon velvoitetaan epäillyt, asinomistajat ja todistajat saapumaan.
Epäilty voidaan jopa vangita tai pidättää. Asianomistajat ja todistajat voidaan myös noutaa, jolleivat he kutsua noudata.
Esitutkinnan valmistuttua poliisi lähettää asian syyttäjälle ja syyttäjä suorittaa syyteharkinnan. Jos hän nostaa syytteen, niin oikeuteen haastetaan suurin piirtein samat henkilöt, jotka jo olivat esitutkinnassakin. Eli koko prosessi estenee ns. viran puolesta oikeudenkäyntiin saakka.
Jos kyse on ns. virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, niin asianosaisten kesken sovinto ei ole sallittu, muusta kuin korvauksista.
Siviiliprosessi.
Joku on toiselle esimerkiksi velkaa, eikä maksaa velkaansa. Tällöin kantaja eli se jolle velka pitäisi maksaa turvautuu oikeuteen. Hän jättää oikeudelle haastehakemuksen, missä hän kertoo kuka on hänelle velkaa, miten paljon ja mihin velka perustuu. Samalla hän tietysti vaatii, että oikeus velvottaisi kantajan maksamaan hänelle velkansa. Sen jälkeen haastemies vie haasteen velalliselle ja haasteessa määrättynä aikana asiaa käsitellään oikeudessa. Sovinto on kuitenkin sallittua, eli käsittely peruuntuu, jos sovinto on syntynyt.
Näin muutamalla rivillä, kun molemmista prosesseista on lakikirjoissa kymmeniä/satoja eri lakeja ja satoja pykäliä. Eri variaatioita kummassakin prosessista löytyy tuhansittain ja niiden opiskelu vie vuosikausia, esim. oikiksessa keskimäärin 5-7 vuotta. Isoja tenttejä on n. 80 kpl.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jutun pitäisi edetä noin. Kuitenkin käytännössä sinut saatetaan tuomita lähestymiskieltoon "ns. rikoksesta". Sitten seuraavassa oikeudenkäynnissä menetät lastesi tapaamisoikeuden saman "ns. rikoksen" ja juuri annetun lähestymiskiellon takia. Sitten odotat puoli vuotta ja rikosoikeuden käynnissä havaitaan, että et voi fyysisesti olla kahdessa paikassa yhtäaikaa, joten et ole syyllistynyt "ns. rikokseen", josta sinut on jo kahdesti tuomittu.
Suomessa pitäisi olla sääntö, ettei samasta rikoksesta voi tuomita kahdesti, mutta lasten huoltajuus oikeudenkäynneissä olet sitten vuosia eteenpäin syyllinen, vaikka rikosoikeuden käynnissä sinut on syyttömäksi todettu. Hoviinkaan et pääse valittamaan, kun päätökset tehdään väliaikaismääräyksillä ja otetaan aina uudelleen käräjäoikeuteen.