LTO-kennotyypin vaihto?

Siis eikö paremman hyötysuhteen laite huurru ja ala pätkiä aikaisemmin? Eikö parempi hyötysuhde tule juuri siitä, että se ottaa poistoilmasta enemmän lämpöä talteen ja kennon jäädyttävä jäteilma ole huomattavasti kylmempää?

pohjanpoka kirjoitti:

Siis eikö paremman hyötysuhteen laite huurru ja ala pätkiä aikaisemmin? Eikö parempi hyötysuhde tule juuri siitä, että se ottaa poistoilmasta enemmän lämpöä talteen ja kennon jäädyttävä jäteilma ole huomattavasti kylmempää?

Lue lisää

kennoh jäädyttää, ei talosta poistuva sisäilma, joka on aina plussalla koneesta riippumatta.

tuloilma kirjoitti:

kennoh jäädyttää, ei talosta poistuva sisäilma, joka on aina plussalla koneesta riippumatta.

Mitä parempi on LTO:n hyötysuhde, sitä kylmemmäksi jäteilma jäähdyy. Tästä seuraa myös se, että huurtuminen alkaa helpommin.

50 % hyötysuhteella jäteilman lämpötila on 6 °C, kun poistoilma on 22 ja ulkoilma -10 °C. 70 % hyötysuhteella jäteilman lämpötilaksi tulisi jo -0,4 °C.

...olettaen yhtä suuret tulo & poistoilmavirrat. Käytännössä poisto on 10 % suurempi .... toisaalta siirtimien pintalämpötila on alempi kuin jäteilman lämpötila ja siellä siirtimessä on vielä muita kylmempiä alueita, ns. kylmä nurkka, josta huurtuminen alkaa.

Perinteisillä ristivirtasiirtimillä (hyötysuhde 50-60 %) huurtumisenesto lyö päälle jo jäteilman lämpötilan ollessa 4-7 °C (laitteesta riippuen) ja tähän siis riittää noin -10 °C ulkolämpötila. Vastavirtasiirtimillä huurtuminen on vieläkin herkemmässä, paremmasta hyötysuhteesta = kylmemmästä jäteilmasta johtuen, mutta niissä taitaa nuo huurtumisenestoratkaisutkin olla keskimäärin vähän fiksumpia kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen.

ja vastaa vasta sitten kirjoitti:

Mitä parempi on LTO:n hyötysuhde, sitä kylmemmäksi jäteilma jäähdyy. Tästä seuraa myös se, että huurtuminen alkaa helpommin.

50 % hyötysuhteella jäteilman lämpötila on 6 °C, kun poistoilma on 22 ja ulkoilma -10 °C. 70 % hyötysuhteella jäteilman lämpötilaksi tulisi jo -0,4 °C.

...olettaen yhtä suuret tulo & poistoilmavirrat. Käytännössä poisto on 10 % suurempi .... toisaalta siirtimien pintalämpötila on alempi kuin jäteilman lämpötila ja siellä siirtimessä on vielä muita kylmempiä alueita, ns. kylmä nurkka, josta huurtuminen alkaa.

Perinteisillä ristivirtasiirtimillä (hyötysuhde 50-60 %) huurtumisenesto lyö päälle jo jäteilman lämpötilan ollessa 4-7 °C (laitteesta riippuen) ja tähän siis riittää noin -10 °C ulkolämpötila. Vastavirtasiirtimillä huurtuminen on vieläkin herkemmässä, paremmasta hyötysuhteesta = kylmemmästä jäteilmasta johtuen, mutta niissä taitaa nuo huurtumisenestoratkaisutkin olla keskimäärin vähän fiksumpia kuin tuloilmapuhaltimen pätkiminen.

Lue lisää

Mutta hyötysuhdetta ei yleensä teoriassa lasketa ollenkaan poistoilmalle vaan tuloilmalle. Koneen säätö ei tiedä, mikä on jäteilman lämpötila. Kenno vain huurtuu ja pyörimisnopeus putoaa.

Jos ollaan oikein teräviä, niin palataan lähtöruutuun ja todetaan, että ULKOLÄMPÖTILA ale 5 °C on se päätekijä huurtumisessa.

Selitys kirjoitti:

Mutta hyötysuhdetta ei yleensä teoriassa lasketa ollenkaan poistoilmalle vaan tuloilmalle. Koneen säätö ei tiedä, mikä on jäteilman lämpötila. Kenno vain huurtuu ja pyörimisnopeus putoaa.

Jos ollaan oikein teräviä, niin palataan lähtöruutuun ja todetaan, että ULKOLÄMPÖTILA ale 5 °C on se päätekijä huurtumisessa.

Lue lisää

kuvasi aivan hyvin miten kaite toimii. Poissto- ja tuloilmalle hyötysuhteet eivät ole yhtä isoja ja tuolla mainittukkin, että poisto on 10% suurempi.

Mutta mitä parempi hyötysuhde, sen nopeammin kone alkaa pätkiä.

Tietäisiköhän koneen säätö tuon lämpötilan aivan anturin avulla, joka mitaa sitä lämpötilaa?

Huurtumista ei ala kuin vasta pakkasella käsittääkseni. Mistä tuon alle 5 asteisen tuohon nappaa? Koneethan kyllä säädetään ns. varmanpäälle ja ne alkavat pätkiä ennen kuin kenno alkaa huurtua, mutta tuo on eri asia.

edelle kirjoittanut kirjoitti:

kuvasi aivan hyvin miten kaite toimii. Poissto- ja tuloilmalle hyötysuhteet eivät ole yhtä isoja ja tuolla mainittukkin, että poisto on 10% suurempi.

Mutta mitä parempi hyötysuhde, sen nopeammin kone alkaa pätkiä.

Tietäisiköhän koneen säätö tuon lämpötilan aivan anturin avulla, joka mitaa sitä lämpötilaa?

Huurtumista ei ala kuin vasta pakkasella käsittääkseni. Mistä tuon alle 5 asteisen tuohon nappaa? Koneethan kyllä säädetään ns. varmanpäälle ja ne alkavat pätkiä ennen kuin kenno alkaa huurtua, mutta tuo on eri asia.

Lue lisää

Ei taida löytyä semmosta säädintä, joka laskee omakeksityllä tai jollain erikoisella hyötysuhteen kaavalla. Hyötysuhde romahtaa pakkasella.

Pääasiat kirjoitti:

Ei taida löytyä semmosta säädintä, joka laskee omakeksityllä tai jollain erikoisella hyötysuhteen kaavalla. Hyötysuhde romahtaa pakkasella.

ihan kuin ois toinen puhunut pyöriväkennoisesta ja toinen tavallisesta kuutiokoneesta.

Kuutiokoneiden hyötysuhde kärsii kovalla pakkasella enemmän kuin pyöriväkennoisten.

Ei taida olla A energialuokan sertifikaattiakaan muilla kuin vain pyöriväkennoisella IVK LTO laitteella.

raksaaja kirjoitti:

ihan kuin ois toinen puhunut pyöriväkennoisesta ja toinen tavallisesta kuutiokoneesta.

Kuutiokoneiden hyötysuhde kärsii kovalla pakkasella enemmän kuin pyöriväkennoisten.

Ei taida olla A energialuokan sertifikaattiakaan muilla kuin vain pyöriväkennoisella IVK LTO laitteella.

Lue lisää

http://www.nilan.fi/esitteetjaohjeet/

Ilto X100 vaatii tilaa pienen varaston verran ja maksaa saman kuin 2 auton autotalli. Ei kai kukaan tervejärkinen noita hanki taloonsa?

Tietysti jos viime lauantaina oli Lotossa 7-oikein, niin sittenhän asialla ei ole ehkä väliä. Toisaalta, jos itsellä olisi 7-oikein, niin tuskinpa asuisin tässä paskamaassa paskailmastoineen ainakaan sitä talvivuodenaikaa, jolloin pätkimisargumentilla on merkitystä.

Pääasiat kirjoitti:

Ei taida löytyä semmosta säädintä, joka laskee omakeksityllä tai jollain erikoisella hyötysuhteen kaavalla. Hyötysuhde romahtaa pakkasella.

>>> Koneen säätö ei tiedä, mikä on jäteilman lämpötila.

>> Tietäisiköhän koneen säätö tuon lämpötilan aivan anturin avulla, joka mitaa sitä lämpötilaa?

> Ei taida löytyä semmosta säädintä, joka laskee omakeksityllä tai jollain erikoisella hyötysuhteen kaavalla.

Ei kai tuollaisesta säätimestä kukaan ole puhunutkaan, vai ymmärrnkö nyt vain asian eri tavalla?

> Hyötysuhde romahtaa pakkasella.

Näinhän se tekee. Siis kun puhutaan kuutiokoneista.

tuloilma kirjoitti:

kennoh jäädyttää, ei talosta poistuva sisäilma, joka on aina plussalla koneesta riippumatta.

Kosteus on poistuvassa sisäilmassa ja se on se joka jäätyy.

Jos se jäähtyy tehokkaammin, eli hyötysuhde on parempi, niin ongelma korostuu. Eikö vaan?

No tottahan toki regeneratiiviset siirtimet hieman palauttavat poistoilman kosteutta & hajuja tuloilmaan. Näissä pikkukoneissa kun ei ole edes puhtaaksipuhallussektoria, voi hyvinkin olla niin, että 10 % epäpuhtauksista palautuu takaisin sisälle.

Mutta.... onhan joissain kuutiokoneissakin ihan sama toiminto. Sitä vain kutsutaan kiertoilmaksi ja sillä saadaan takan savut levitettyä tasaisesti koko asuntoon ;-D

Mutta mistään hirmuisista määristä ei siis puhuta. Jos poistoilmavirta on vaikka 70 l/s ja 10 % palautuu takaisin.... se ei ole paljoa verrattuna siihen, että avonaisista oviaukoista kulkee kymmeniä, jopa satoja litroja sekunnissa. Eli leviää ne hajut asunnon sisällä muutenkin.

Kaikkein likaisimpia poistoja, esim. keittiön liesikuvun poistoilmaa, ei kuitenkaan kiekkon läpi voi johtaa. Nykyään on tosin kiekkokoneita, joihin voi liittää myös liesikuvun, mutta näissä liesikuvun ilmavirta johdetaan LTO:n ohi.

...tosin siinä sitten kärsii se hyvä LTO-hyötysuhdekin.

vähäisessä määrin kirjoitti:

No tottahan toki regeneratiiviset siirtimet hieman palauttavat poistoilman kosteutta & hajuja tuloilmaan. Näissä pikkukoneissa kun ei ole edes puhtaaksipuhallussektoria, voi hyvinkin olla niin, että 10 % epäpuhtauksista palautuu takaisin sisälle.

Mutta.... onhan joissain kuutiokoneissakin ihan sama toiminto. Sitä vain kutsutaan kiertoilmaksi ja sillä saadaan takan savut levitettyä tasaisesti koko asuntoon ;-D

Mutta mistään hirmuisista määristä ei siis puhuta. Jos poistoilmavirta on vaikka 70 l/s ja 10 % palautuu takaisin.... se ei ole paljoa verrattuna siihen, että avonaisista oviaukoista kulkee kymmeniä, jopa satoja litroja sekunnissa. Eli leviää ne hajut asunnon sisällä muutenkin.

Kaikkein likaisimpia poistoja, esim. keittiön liesikuvun poistoilmaa, ei kuitenkaan kiekkon läpi voi johtaa. Nykyään on tosin kiekkokoneita, joihin voi liittää myös liesikuvun, mutta näissä liesikuvun ilmavirta johdetaan LTO:n ohi.

...tosin siinä sitten kärsii se hyvä LTO-hyötysuhdekin.

Lue lisää

Kiitos valaisusta! Onhan tuo merkityksetön määrä mitä palautuu, mutta onko silloin myös kiekkokonemyyjien puhuma kosteuden palautus merkityksetön?

Eikö tuo liesikuvun poisto ole kuitenkin fiksu, että kun liesituuletin on päällä niin muualta poisto pienenee eikä liiallista ilmanlaatua heikentävää alipainetta pääse muodostumaan? Eihän se liesituuletin kuitenkaan ole kuin max tunnin-pari päivässä päällä.
Pitääkö koko ilmanvaihdon ohjauksen olla silloin liesikuvulta eli saman valmistajan ivk ja liesikupu?

aloittaja kirjoitti:

Kiitos valaisusta! Onhan tuo merkityksetön määrä mitä palautuu, mutta onko silloin myös kiekkokonemyyjien puhuma kosteuden palautus merkityksetön?

Eikö tuo liesikuvun poisto ole kuitenkin fiksu, että kun liesituuletin on päällä niin muualta poisto pienenee eikä liiallista ilmanlaatua heikentävää alipainetta pääse muodostumaan? Eihän se liesituuletin kuitenkaan ole kuin max tunnin-pari päivässä päällä.
Pitääkö koko ilmanvaihdon ohjauksen olla silloin liesikuvulta eli saman valmistajan ivk ja liesikupu?

Lue lisää

Hieman nyt kuulostaa siltä, että olet kuunnellut liikaa mainospuheita myyntimiehiltä.

Pyöriväkennoisessa palautuu ilmaa esim. 10%. Tällä ei ole mitään merkitystä. Kun vessassa on kokenut päivän huippuhetken ja avaa oven, niin huomattavasti enemmän hajua karkaa ympäristöön, kuin mitä tuo kone tuottaa. Itse en ole koskaan havainnut koneen tuovan hajuja sisätiloihin esim. vessasta.

Kosteutta ei palaudu tuota 10%, vaan kosteus tiivistyy kennoon, josta kennon pyörähtäessä toiselle puolelle se taas haihtuu. Tästä seuraa, että kosteutta ei palaudu yli 0 asteisessa ulkoilmassa yhtään, mutta kun mennään pakkasen puolelle, niin mitä kylmempää, sitä enemmän palautuu. Tämä on itse asiasssa aivan toivottu ilmiö, koska talvella ilman tuppaa olemaan liian kuivaa.

Liesituuletinta ei kai kukaan pidä tuntia päällä joka päivä, vaan käytännössä puhutaan joistakin minuuteista. Tällä ei talaon ilmanvaihtoon ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Takasta tosin voit saada savut sisälle. Jos hankit takan, niin suosittelen takkakytkintä, jonka kustannus on olematon.

Liesituulettimen ilmat on järkevintä puhaltaa suoraan ulos.

diipa daa kirjoitti:

Hieman nyt kuulostaa siltä, että olet kuunnellut liikaa mainospuheita myyntimiehiltä.

Pyöriväkennoisessa palautuu ilmaa esim. 10%. Tällä ei ole mitään merkitystä. Kun vessassa on kokenut päivän huippuhetken ja avaa oven, niin huomattavasti enemmän hajua karkaa ympäristöön, kuin mitä tuo kone tuottaa. Itse en ole koskaan havainnut koneen tuovan hajuja sisätiloihin esim. vessasta.

Kosteutta ei palaudu tuota 10%, vaan kosteus tiivistyy kennoon, josta kennon pyörähtäessä toiselle puolelle se taas haihtuu. Tästä seuraa, että kosteutta ei palaudu yli 0 asteisessa ulkoilmassa yhtään, mutta kun mennään pakkasen puolelle, niin mitä kylmempää, sitä enemmän palautuu. Tämä on itse asiasssa aivan toivottu ilmiö, koska talvella ilman tuppaa olemaan liian kuivaa.

Liesituuletinta ei kai kukaan pidä tuntia päällä joka päivä, vaan käytännössä puhutaan joistakin minuuteista. Tällä ei talaon ilmanvaihtoon ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Takasta tosin voit saada savut sisälle. Jos hankit takan, niin suosittelen takkakytkintä, jonka kustannus on olematon.

Liesituulettimen ilmat on järkevintä puhaltaa suoraan ulos.

Lue lisää

Niin, ymmärsin jo edellisestä viestistä että hajujenkierrätys on kuutiokonefanaatikkojen argumentti.
Tuota parempaa kosteuden siirtymistä pakkasella sen sijaan ei edes roottorikoneiden myyjä ole osannut kertoa... Oletko kenties itsekin niiden myyjä vai voitko vääntää rautalangasta miksi kosteus siirtyy pakkasella muttei kesäkelillä?

Kyllähän se liesituuletin saattaa olla sen parikin tuntia putkeen päällä, kun esim. jotain pataa hauduttaa, tosin pienemmällä teholla.
Miten liesituulettimen käyttö eroaa siitä puhaltaako se suoraan ulos vai imetäänkö IVK:n kautta? Eikö se jälkimmäisessäkin tapauksessa mene LTO:n ohitse, mutta muu poisto pienenee eikä liiallista alipainetta pääse muodostumaan?

aloittaja kirjoitti:

Niin, ymmärsin jo edellisestä viestistä että hajujenkierrätys on kuutiokonefanaatikkojen argumentti.
Tuota parempaa kosteuden siirtymistä pakkasella sen sijaan ei edes roottorikoneiden myyjä ole osannut kertoa... Oletko kenties itsekin niiden myyjä vai voitko vääntää rautalangasta miksi kosteus siirtyy pakkasella muttei kesäkelillä?

Kyllähän se liesituuletin saattaa olla sen parikin tuntia putkeen päällä, kun esim. jotain pataa hauduttaa, tosin pienemmällä teholla.
Miten liesituulettimen käyttö eroaa siitä puhaltaako se suoraan ulos vai imetäänkö IVK:n kautta? Eikö se jälkimmäisessäkin tapauksessa mene LTO:n ohitse, mutta muu poisto pienenee eikä liiallista alipainetta pääse muodostumaan?

Lue lisää

niin kai sitä pitää vastata.

Parempi kosteuden siirtyminen siis verrattuna kuutiokoneisiinko? Kuutiokonehan tuuppaa kaiken ilman suoraan ulos, eikä kosteutta palaudu ollenkaan. Tämähän nyt lienee selvä. Siinä on omat erilliset kanavansa sekä tulolle, että poistolle. Tämän seurauksena myös ilmaa ei vuoda takasin tulopuolelle.

Kun mietit mitenkä pyöriväkennoinen toimii, niin ymmärtänet asian itsekkin fysiikan perusteella. Kun kosteaa sisäilmaa änkee ulospäin, niin se tiivistyy, tai jäätyy kylmän kennon seinämiin. Kun sitten kenno pyörähtää tuloilman puolelle on kenno lämpimämpi kuin ulkoa tuleva ilma, kenno sulaa ja kuivuu. Vesihöyry haihtuu sisään tulevan ilman myötä takaisin sisään. Kun on plusasteita, niin tätä tiivistymistä ei tapahdu, mutta mitä kylmempi ulkona on ja mitä kosteampaa sisällä, sitä enemmän vettä siirtyy takaisin.

Jostakin luin aikoinani seuravat palautusprosentit, en tosin muista mille sisäilman kosteudelle, mutta jotain järkevää kuitenkin.
Jos ulkolämpötila on –30 C, kosteushyötysuhde on noin 85%.
Jos ulkolämpötila on –20 C, kosteushyötysuhde on noin 70%
Jos ulkolämpötila on –10 C, kosteushyötysuhde on noin 40%
Jos ulkolämpötila on 0 C, kosteushyötysuhde on noin 0%

Mitä tuohon liesituulettimeen tulee on sen toiminta niin pientä, että ei sillä ole väliä. Jos talossa hieman liikaa alipainetta on, ei se haittaa mitään pl. takka. Takankin kanssa ongelmia syntyy vain sitä sytyttäessä. Itsellä ei takan kanssa ole ollut mitään ongelmia, vaikka erillinen liesituuletin onkin.

Täytyy kyllä tunnustaa, että vaikka jotain pataruokia on uunissa, niin en pidä liesituuletinta päällä. Meikäläisen uuni (integroitu) tosin puhaltaa höyrynsä eteenpäin, eikä liesituulettimelle, joten tuskinpa tuosta mitään hyötyäkään olisi.

diipa daa kirjoitti:

niin kai sitä pitää vastata.

Parempi kosteuden siirtyminen siis verrattuna kuutiokoneisiinko? Kuutiokonehan tuuppaa kaiken ilman suoraan ulos, eikä kosteutta palaudu ollenkaan. Tämähän nyt lienee selvä. Siinä on omat erilliset kanavansa sekä tulolle, että poistolle. Tämän seurauksena myös ilmaa ei vuoda takasin tulopuolelle.

Kun mietit mitenkä pyöriväkennoinen toimii, niin ymmärtänet asian itsekkin fysiikan perusteella. Kun kosteaa sisäilmaa änkee ulospäin, niin se tiivistyy, tai jäätyy kylmän kennon seinämiin. Kun sitten kenno pyörähtää tuloilman puolelle on kenno lämpimämpi kuin ulkoa tuleva ilma, kenno sulaa ja kuivuu. Vesihöyry haihtuu sisään tulevan ilman myötä takaisin sisään. Kun on plusasteita, niin tätä tiivistymistä ei tapahdu, mutta mitä kylmempi ulkona on ja mitä kosteampaa sisällä, sitä enemmän vettä siirtyy takaisin.

Jostakin luin aikoinani seuravat palautusprosentit, en tosin muista mille sisäilman kosteudelle, mutta jotain järkevää kuitenkin.
Jos ulkolämpötila on –30 C, kosteushyötysuhde on noin 85%.
Jos ulkolämpötila on –20 C, kosteushyötysuhde on noin 70%
Jos ulkolämpötila on –10 C, kosteushyötysuhde on noin 40%
Jos ulkolämpötila on 0 C, kosteushyötysuhde on noin 0%

Mitä tuohon liesituulettimeen tulee on sen toiminta niin pientä, että ei sillä ole väliä. Jos talossa hieman liikaa alipainetta on, ei se haittaa mitään pl. takka. Takankin kanssa ongelmia syntyy vain sitä sytyttäessä. Itsellä ei takan kanssa ole ollut mitään ongelmia, vaikka erillinen liesituuletin onkin.

Täytyy kyllä tunnustaa, että vaikka jotain pataruokia on uunissa, niin en pidä liesituuletinta päällä. Meikäläisen uuni (integroitu) tosin puhaltaa höyrynsä eteenpäin, eikä liesituulettimelle, joten tuskinpa tuosta mitään hyötyäkään olisi.

Lue lisää

Kaipa sitä pitää alkaa sitten katseleen noita pyöriväkennoisia. Minkähän kokoinen koje tarvitaan n. 400 kuution yksikerroksiseen taloon? Onko 80l/s alimitoitettu, entä ¤125mm röörit?
Ja kovilla pakkasillako huurteenpoisto tarkoittaa siis hidastuvaa roottoria? Syntyykö samalla tavalla alipainetta kuin kuutiokoneen tulopuhaltimen hidastuessa?
Syntyykö pakkasilla tarpeeksi kosteutta normaalisti elämällä, että se kompensoisi poistuvan ~15-30% ilmankosteudesta? Vai tarvitseeko kuitenkin olla ilmankostutin, joka varmasti kuutiokonetta käyttäessä tarvitaan...

Onko tuosta keittöpoistosta varsinaisesti sitten haittaakaan verrattuna normi liesituulettimeen? Vai voiko sen tukkia ja jättää käyttämättä kuten turhaksi koetun kiertoilman?

aloittaja kirjoitti:

Kaipa sitä pitää alkaa sitten katseleen noita pyöriväkennoisia. Minkähän kokoinen koje tarvitaan n. 400 kuution yksikerroksiseen taloon? Onko 80l/s alimitoitettu, entä ¤125mm röörit?
Ja kovilla pakkasillako huurteenpoisto tarkoittaa siis hidastuvaa roottoria? Syntyykö samalla tavalla alipainetta kuin kuutiokoneen tulopuhaltimen hidastuessa?
Syntyykö pakkasilla tarpeeksi kosteutta normaalisti elämällä, että se kompensoisi poistuvan ~15-30% ilmankosteudesta? Vai tarvitseeko kuitenkin olla ilmankostutin, joka varmasti kuutiokonetta käyttäessä tarvitaan...

Onko tuosta keittöpoistosta varsinaisesti sitten haittaakaan verrattuna normi liesituulettimeen? Vai voiko sen tukkia ja jättää käyttämättä kuten turhaksi koetun kiertoilman?

Lue lisää

80 ltr/s vaikuttaa aivan sopivan kokoiselta, eli tuo kerran kahdessa tunnissa ja lisäksi 30% tehostusvara. Koneeseen en sinänsä ota kantaa. Tutki eri valmistajien kotisivuja.

Jos putkilla tarkoitat runkoputkia, niin nuo ovat liian pienet (vaatimus 55 ltr/s). Ilmavirran pitäisi olla alle 3m/s, että melua ei syntyisi. Kanavakoolla 125 saadaan 4,5m/s, joka on liikaa. Koneet puhkuvat täysillä, tuottavat melua ja lisäksi kanavisto suhisee ja vinkuu. 160 runkoputkilla päästään 2,7m/s, joka on OK.

Huurteenpoistoa en ymmärtänyt. Jos tarkoitat kennoston jäätymistä, niin pyöriväkennoinen ei tavallisesti jäädy. Kyllä senkin jäätymään saa kun saunan jälkeen kytkee koneen täysille ja samalla takka palaa ja liesituuletin on päällä. En ole tosin kokeillut. Tämän huurtumisen avullahan sitä kosteutta tulee takaisin pakkasilla, mitä yritin selittää tuossa edellisessä viestissä.

Jos kenno jäätyy, niin koska pyörivä kenno on molemmilla puolilla, niin sekä tulo että lähtö pienenevät yhtä paljon.

Itse olen aivan tyytyväinen talvella ilmankosteuteen. Kuivimpana aikana jätän suihkun jälkeen oven auki tuomaan lisäkosteutta (ja sama kodinhoitohuoneen kera), mutta erillisiä ilmankostuttimia en käytä ja kosteus pysyy silti yli 25% ympäri talven.

Itse en tuollaisesta yhditelmälaitteesta niin perustaisi. Lämmönvaihdinkennon kautta rasvat ei saisi mennä missään tapauksessa, koska muuten kenno on nopeasti tukossa. Laite voi olla hieman kalliimpi, koska läpivientien kustannus säästyy jne. Mieti itse etuja ja haittoja ja päätä noiden perusteella.

diipa daa kirjoitti:

Hieman nyt kuulostaa siltä, että olet kuunnellut liikaa mainospuheita myyntimiehiltä.

Pyöriväkennoisessa palautuu ilmaa esim. 10%. Tällä ei ole mitään merkitystä. Kun vessassa on kokenut päivän huippuhetken ja avaa oven, niin huomattavasti enemmän hajua karkaa ympäristöön, kuin mitä tuo kone tuottaa. Itse en ole koskaan havainnut koneen tuovan hajuja sisätiloihin esim. vessasta.

Kosteutta ei palaudu tuota 10%, vaan kosteus tiivistyy kennoon, josta kennon pyörähtäessä toiselle puolelle se taas haihtuu. Tästä seuraa, että kosteutta ei palaudu yli 0 asteisessa ulkoilmassa yhtään, mutta kun mennään pakkasen puolelle, niin mitä kylmempää, sitä enemmän palautuu. Tämä on itse asiasssa aivan toivottu ilmiö, koska talvella ilman tuppaa olemaan liian kuivaa.

Liesituuletinta ei kai kukaan pidä tuntia päällä joka päivä, vaan käytännössä puhutaan joistakin minuuteista. Tällä ei talaon ilmanvaihtoon ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Takasta tosin voit saada savut sisälle. Jos hankit takan, niin suosittelen takkakytkintä, jonka kustannus on olematon.

Liesituulettimen ilmat on järkevintä puhaltaa suoraan ulos.

Lue lisää

Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa.

Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80% takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitoa. Samalla huoneistoon voi palautua veteen liukenevia hajuja, ei WC hajuja vaan esimerkiksi ruuanlaiton hajuja.

Pitää olla jonkinasteinen "kultainen nenä" jotta aistii "ongelmia".

raksaaja kirjoitti:

Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa.

Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80% takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitoa. Samalla huoneistoon voi palautua veteen liukenevia hajuja, ei WC hajuja vaan esimerkiksi ruuanlaiton hajuja.

Pitää olla jonkinasteinen "kultainen nenä" jotta aistii "ongelmia".

Lue lisää

En nyt viitsinyt tuota 3-5% laittaa, kun en halunnut tästä mitään roottori- vs. kuutiokone sotaa.

raksaaja kirjoitti:

Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa.

Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80% takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitoa. Samalla huoneistoon voi palautua veteen liukenevia hajuja, ei WC hajuja vaan esimerkiksi ruuanlaiton hajuja.

Pitää olla jonkinasteinen "kultainen nenä" jotta aistii "ongelmia".

Lue lisää

>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.

Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

kt1978 kirjoitti:

>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.

Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

Lue lisää

COP 7 ja vuosihyötysuhde 90 %.

kt1978 kirjoitti:

>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.

Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

Lue lisää

>>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.
>Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

LTO (LämmönTalteenOtto) ei nosta huoneilman kosteutta kesällä.

Mutta koska ilmanvaihto pitää lain mukaan (ja terveyden vuoksi) olla päällä, ulkona oleva kosteus tai kuivuus pyrkii sisään. (hengittävyyskin sitä siirtää, mutta ei niin paljon että se merkitsisi mitään)

>Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

LTO ei vaikuta. Toki LTO pitää yöllä olla pois päältä ja pelkkä ilmanvaihto päällä. Muutoinhan sitä yöviileää ei saa sisään.
Päivällä puolestaan LTO yrittää ylläpitää sisäilman viileyttä, niin kauan kuin sisällä on ulkoilmaa viileämpää.

>Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

ILP kondensoi sisäilmasta kosteutta pois ja viilentää. Asuinmukavuus paranee mutta sähköä kuluu.

Myös maaviileä auttaisi poistamaan ulkoilmasta sisälle pyrkivää kosteutta, mutta ei sitä jälkikäteen voi asentaa.

Ilmastointilaite auttaa myös (esim Kärkkäisellä KyAir 149€ on ollut hyvä) mutta se on äänekäs.

>Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

IVK aina päällä (edes pienellä), jotta ilma on raikasta ja terveellistä.
LTO päivällä päällä ja yöllä pois päältä, mikäli kuumuus on ongelma.

Kosteutta ei voi vähentää muutoin kuin ilmaa kuivaamalla.

raksaaja kirjoitti:

>>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.
>Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

LTO (LämmönTalteenOtto) ei nosta huoneilman kosteutta kesällä.

Mutta koska ilmanvaihto pitää lain mukaan (ja terveyden vuoksi) olla päällä, ulkona oleva kosteus tai kuivuus pyrkii sisään. (hengittävyyskin sitä siirtää, mutta ei niin paljon että se merkitsisi mitään)

>Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

LTO ei vaikuta. Toki LTO pitää yöllä olla pois päältä ja pelkkä ilmanvaihto päällä. Muutoinhan sitä yöviileää ei saa sisään.
Päivällä puolestaan LTO yrittää ylläpitää sisäilman viileyttä, niin kauan kuin sisällä on ulkoilmaa viileämpää.

>Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

ILP kondensoi sisäilmasta kosteutta pois ja viilentää. Asuinmukavuus paranee mutta sähköä kuluu.

Myös maaviileä auttaisi poistamaan ulkoilmasta sisälle pyrkivää kosteutta, mutta ei sitä jälkikäteen voi asentaa.

Ilmastointilaite auttaa myös (esim Kärkkäisellä KyAir 149€ on ollut hyvä) mutta se on äänekäs.

>Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

IVK aina päällä (edes pienellä), jotta ilma on raikasta ja terveellistä.
LTO päivällä päällä ja yöllä pois päältä, mikäli kuumuus on ongelma.

Kosteutta ei voi vähentää muutoin kuin ilmaa kuivaamalla.

Lue lisää

Kuinka on ymmärrettävä, että kosteuden poisto viilentää, mutta lämmityskin laskee suhteellista kosteutta?

eiummarra kirjoitti:

Kuinka on ymmärrettävä, että kosteuden poisto viilentää, mutta lämmityskin laskee suhteellista kosteutta?

absoluuttinen kosteus kertoo kuinka paljon vettä on ilmassa esim grammaa per kuutio g/m3

Suhteellinen kosteus kertoo kuinka kylläinen ilma on nykyisellä vesimäärällä. esim. 50%RH eli ilmassa on puolet siitä vesimäärästä minkä se voi sitoa.

suhteellinen kosteus riippuu lämpötilasta, lämmin ilma voi sitoa enemmän vettä. Absoluuttinen kosteus ei riipu lämpötilasta lämmittäessä. Viilentäessä kuitenkin käy niin että jossakin vaiheessa ilmankosteus nousee lukemaan 100%RH ja saavutetaan kastepiste. Silloin ilmassa oleva vesi alkaa tiivistyä siis poistua ilmasta.

Jos huoneillma on sopivan lämmin mutta liian kostea ei sitä voi parantaa kuin ilmalämpöpumpulla tms. Ilmalämpöpumpun kosteudenpoistotoiminto (mallista riippuen) ei varsinaisesti jäähdytä mutta lähinnä kuivattaa ilmaa.(ilmeisesti vuorotellen jäähdyttämällä ja lämmittämällä)

vähäisessä määrin kirjoitti:

No tottahan toki regeneratiiviset siirtimet hieman palauttavat poistoilman kosteutta & hajuja tuloilmaan. Näissä pikkukoneissa kun ei ole edes puhtaaksipuhallussektoria, voi hyvinkin olla niin, että 10 % epäpuhtauksista palautuu takaisin sisälle.

Mutta.... onhan joissain kuutiokoneissakin ihan sama toiminto. Sitä vain kutsutaan kiertoilmaksi ja sillä saadaan takan savut levitettyä tasaisesti koko asuntoon ;-D

Mutta mistään hirmuisista määristä ei siis puhuta. Jos poistoilmavirta on vaikka 70 l/s ja 10 % palautuu takaisin.... se ei ole paljoa verrattuna siihen, että avonaisista oviaukoista kulkee kymmeniä, jopa satoja litroja sekunnissa. Eli leviää ne hajut asunnon sisällä muutenkin.

Kaikkein likaisimpia poistoja, esim. keittiön liesikuvun poistoilmaa, ei kuitenkaan kiekkon läpi voi johtaa. Nykyään on tosin kiekkokoneita, joihin voi liittää myös liesikuvun, mutta näissä liesikuvun ilmavirta johdetaan LTO:n ohi.

...tosin siinä sitten kärsii se hyvä LTO-hyötysuhdekin.

Lue lisää

Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

Nyt on 3 vuotta ollut käytössä eikä ole kertaakaan moinen ilmiö tullut vastaan.

Teoriassa ruuanlaiton käryt vesiliukoisina voisivat siirtyä poistosta tuloon. Käytännössä tämäkin on täyttä teoriaa kahdesta syystä:

a) ruuanlaiton käryjä ei kukaan tervejärkinen kisko LTO:n kautta vaan ne vedetään nykyaikana omalla huipparillaan katolle - en muista onko tästä rakennusmääräystä, mutta näin toimiii kaikki tervejärkiset rakentajat

b) jos nyt joku täyspelle nuukailija vetelee sen keittiön liesikuvun poiston LTO:lle, niin tällöinkin poistosta siirtyy tuloon heikosti mitään, koska poisto on rakennusmääräystenkin mukaan alipaineisempi kuin tulo - ilmavirran suunta on siten lähinnä tulosta poistoon

c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimiaalista - siihen kait voidaan vaikuttaa myös kennon materiaalilla, kaikki kennot eivät siirrä kosteutta - jos kosteuden kautta hajujen siirtyminen on lähinnä minimaalista - teoriassa jotain ruoka-aineiden tuoksuja saattaisi saada kovalla yrityksellä siirtymään - harva jaksaa pitää ruuan tuoksua epämiellyttävänä jos tuo epätoivoinen yritys hajujen siirtämiseksi onnistuisikin - Meillä tuo ei ole - kuten sanottua - onnistunut vielä koskaan.... tosin ruuanlaiton käryt lähtevätkin omalla putkellaan suoraan taivaalle kuten moderniiin ratkaisuun kuuluukin.

Paskapuhetta kirjoitti:

Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

Nyt on 3 vuotta ollut käytössä eikä ole kertaakaan moinen ilmiö tullut vastaan.

Teoriassa ruuanlaiton käryt vesiliukoisina voisivat siirtyä poistosta tuloon. Käytännössä tämäkin on täyttä teoriaa kahdesta syystä:

a) ruuanlaiton käryjä ei kukaan tervejärkinen kisko LTO:n kautta vaan ne vedetään nykyaikana omalla huipparillaan katolle - en muista onko tästä rakennusmääräystä, mutta näin toimiii kaikki tervejärkiset rakentajat

b) jos nyt joku täyspelle nuukailija vetelee sen keittiön liesikuvun poiston LTO:lle, niin tällöinkin poistosta siirtyy tuloon heikosti mitään, koska poisto on rakennusmääräystenkin mukaan alipaineisempi kuin tulo - ilmavirran suunta on siten lähinnä tulosta poistoon

c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimiaalista - siihen kait voidaan vaikuttaa myös kennon materiaalilla, kaikki kennot eivät siirrä kosteutta - jos kosteuden kautta hajujen siirtyminen on lähinnä minimaalista - teoriassa jotain ruoka-aineiden tuoksuja saattaisi saada kovalla yrityksellä siirtymään - harva jaksaa pitää ruuan tuoksua epämiellyttävänä jos tuo epätoivoinen yritys hajujen siirtämiseksi onnistuisikin - Meillä tuo ei ole - kuten sanottua - onnistunut vielä koskaan.... tosin ruuanlaiton käryt lähtevätkin omalla putkellaan suoraan taivaalle kuten moderniiin ratkaisuun kuuluukin.

Lue lisää

> Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

Kyllä siirtää ja juuri tämän vuoksi kiekkokoneiden käyttö on rakentamismääräyskokoelmassa kielletty mm. asuntoja palvelevissa ilmanvaihtokoneissa. Tähän on toki annettu yksi poikkeus - kiekkokonetta saa käyttää VAIN YHTÄ asuntoa palvelevassa koneessa ...muttei siis keskitetyissä järjestelmissä.

> Teoriassa ruuanlaiton käryt vesiliukoisina voisivat siirtyä poistosta tuloon.

Jaa, nyt on rasvakin vesiliukoista ... kaikkea sitä oppii!

> a) ruuanlaiton käryjä ei kukaan tervejärkinen kisko LTO:n kautta vaan ne vedetään nykyaikana omalla huipparillaan katolle - en muista onko tästä rakennusmääräystä, mutta näin toimiii kaikki tervejärkiset rakentajat

Tais jäädä "asiantuntijalta" huomioimatta aika iso osa rakennuskannasta... liesituuletin on hyvä ratkaisu omakotitaloon, muttei toimi jossain 50 m² kaksiossa, yksiöstä puhumattakaan ...kun näissä on mitoitetut ilmavirrat luokkaa 30-40 l/s ja liesituuletin taas haluaisi pukata ulos 100 l/s ... eli korvausilmaa ei saada tarpeeksi, ei, vaikka IV-koneen poistopuhallin pysäytettäisiin ja tulo laitettaisiin täysille!

> b) jos nyt joku täyspelle nuukailija vetelee sen keittiön liesikuvun poiston LTO:lle, niin tällöinkin poistosta siirtyy tuloon heikosti mitään, koska poisto on rakennusmääräystenkin mukaan alipaineisempi kuin tulo - ilmavirran suunta on siten lähinnä tulosta poistoon

No tämähän riippuu ihan täysin koneen sisäisten vuotojen sijainnista & painesuhteista. Tulopuolella on yleesä suodattimet ensimmäisinä ja puhallin viimeisenä, joten koneen sisus on reilusti alipaineinen ts. edellytykset ovat kyllä olemassa.

> c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimiaalista

Mutta jäipä fiksuilijalta tajuamatta, ettei pikkukoneissa ole puhtaaksipuhallusta. Jos siinä pyörivässä kiekossa olevien kanavien yhteenlaskettu tilavuus on vaikka 10 l ja kiekko pyörii 10 kierrosta minuutissa, niin se syöttää 10x10 l = 100 l/min poistoilmaaa tuloilman sekaan! Ne virtauskanavathan ovat aina 100 % täynnä poistoilmaa just siinä vaiheessa, kun kiepsahtavat poistopuolelta tulopuolle.

Eikä puhtaaksipuhalluskaan takaa, ettei mitään siirtyisi. Kas kun se virtaus niissä kanavissa on laminaarista ts. pinnalla nopeus on 0 m/s ja haisumolekyylit liikkuvat kiekon pintaan & pois sieltä diffuusion voimin... eli siirtymä riippuu ihan täysin ko. kemiallisen yhdisteen ominaisuuksista ja voi puhtaaksipuhalluksenkin kanssa olla 1-2 % mahdolliset ilmavuodot (väärät painesuhteet, johtuen puhaltimien sijoittelusta eli kiekko tulopuhaltimen imupuolella) puhtaaksipuhalluksen puute -> päästään pahimmillaan 10-12 % tasolle.

kakkendaalille kirjoitti:

> Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

Kyllä siirtää ja juuri tämän vuoksi kiekkokoneiden käyttö on rakentamismääräyskokoelmassa kielletty mm. asuntoja palvelevissa ilmanvaihtokoneissa. Tähän on toki annettu yksi poikkeus - kiekkokonetta saa käyttää VAIN YHTÄ asuntoa palvelevassa koneessa ...muttei siis keskitetyissä järjestelmissä.

> Teoriassa ruuanlaiton käryt vesiliukoisina voisivat siirtyä poistosta tuloon.

Jaa, nyt on rasvakin vesiliukoista ... kaikkea sitä oppii!

> a) ruuanlaiton käryjä ei kukaan tervejärkinen kisko LTO:n kautta vaan ne vedetään nykyaikana omalla huipparillaan katolle - en muista onko tästä rakennusmääräystä, mutta näin toimiii kaikki tervejärkiset rakentajat

Tais jäädä "asiantuntijalta" huomioimatta aika iso osa rakennuskannasta... liesituuletin on hyvä ratkaisu omakotitaloon, muttei toimi jossain 50 m² kaksiossa, yksiöstä puhumattakaan ...kun näissä on mitoitetut ilmavirrat luokkaa 30-40 l/s ja liesituuletin taas haluaisi pukata ulos 100 l/s ... eli korvausilmaa ei saada tarpeeksi, ei, vaikka IV-koneen poistopuhallin pysäytettäisiin ja tulo laitettaisiin täysille!

> b) jos nyt joku täyspelle nuukailija vetelee sen keittiön liesikuvun poiston LTO:lle, niin tällöinkin poistosta siirtyy tuloon heikosti mitään, koska poisto on rakennusmääräystenkin mukaan alipaineisempi kuin tulo - ilmavirran suunta on siten lähinnä tulosta poistoon

No tämähän riippuu ihan täysin koneen sisäisten vuotojen sijainnista & painesuhteista. Tulopuolella on yleesä suodattimet ensimmäisinä ja puhallin viimeisenä, joten koneen sisus on reilusti alipaineinen ts. edellytykset ovat kyllä olemassa.

> c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimiaalista

Mutta jäipä fiksuilijalta tajuamatta, ettei pikkukoneissa ole puhtaaksipuhallusta. Jos siinä pyörivässä kiekossa olevien kanavien yhteenlaskettu tilavuus on vaikka 10 l ja kiekko pyörii 10 kierrosta minuutissa, niin se syöttää 10x10 l = 100 l/min poistoilmaaa tuloilman sekaan! Ne virtauskanavathan ovat aina 100 % täynnä poistoilmaa just siinä vaiheessa, kun kiepsahtavat poistopuolelta tulopuolle.

Eikä puhtaaksipuhalluskaan takaa, ettei mitään siirtyisi. Kas kun se virtaus niissä kanavissa on laminaarista ts. pinnalla nopeus on 0 m/s ja haisumolekyylit liikkuvat kiekon pintaan & pois sieltä diffuusion voimin... eli siirtymä riippuu ihan täysin ko. kemiallisen yhdisteen ominaisuuksista ja voi puhtaaksipuhalluksenkin kanssa olla 1-2 % mahdolliset ilmavuodot (väärät painesuhteet, johtuen puhaltimien sijoittelusta eli kiekko tulopuhaltimen imupuolella) puhtaaksipuhalluksen puute -> päästään pahimmillaan 10-12 % tasolle.

Lue lisää

Mikäköhän on aina siinä, että tämä pyörivä vs. kuutio on jonkinlainen uskonto kun puhutaan ilmanvaihdosta? Siis aivon oikeasti. Ei hyväksytä tosiasioita, vaan jotain aletaan suurentelemaan ja joitain vastaavasti väheksytään.

>> Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

>Kyllä siirtää ja juuri tämän vuoksi kiekkokoneiden käyttö on rakentamismääräyskokoelmassa kielletty mm. asuntoja palvelevissa ilmanvaihtokoneissa. Tähän on toki annettu yksi poikkeus - kiekkokonetta saa käyttää VAIN YHTÄ asuntoa palvelevassa koneessa ...muttei siis keskitetyissä järjestelmissä.

Nythän puhuttiin juurikin siitä yhdestä asunnosta, eli omakotitalosta. Siirtäähän tuo vähän, mutta eri asia onko tuolla merkitystä. Jos istunnon jälkeen astuu ulos nautintotilasta ennen kun vartti on kulunut pöntön pesusta, niin oven aukaisulla tulee aivan varmasti enemmän käryjä kuin mitä ilmanvaihdon kautta. Jos käryt ovat näin tärkeä osa, niin kannattaa huomioida tämä myös WC:n ovien kokoa valittaessa.

> Jaa, nyt on rasvakin vesiliukoista ... kaikkea sitä oppii!

En kyllä lukemallakaan löytänyt tuollaista väitettä kirjoituksessa mihinkä vastasit. Ehkäpä kirjoittaja halusi tällä mainostaa sitä, että kun kosteutta siirtyy takaisin, niin kosteuden mukana ei tule kuin veteen liukenevia hajuja, joita ei juurikaan synny pl. keittiö. Tästähän aikaisemmin kirjoiteltiin. Olen sama mieltä, että liesituuletinta ei ole mitään järkeä liittää LTO- laitteeseen.

> Tais jäädä "asiantuntijalta" huomioimatta aika iso osa rakennuskannasta... liesituuletin on hyvä ratkaisu omakotitaloon, muttei toimi jossain 50 m² kaksiossa, yksiöstä puhumattakaan ...kun näissä on mitoitetut ilmavirrat luokkaa 30-40 l/s ja liesituuletin taas haluaisi pukata ulos 100 l/s ... eli korvausilmaa ei saada tarpeeksi, ei, vaikka IV-koneen poistopuhallin pysäytettäisiin ja tulo laitettaisiin täysille!

Ja kun kyse oli juurikin omakotitaloista. Miksi tähän pitää aina ängetä kaikki uimahallit ja vastaavat mukaan? Ymmärrän hyvin sen, että esim. kerrostaloasunnoissa ei saa kaasuja levitä. Jos yläkerrän asunto syttyy palamaan, niin palokaasuja leviää muualle, jos joku tupakoi sisällä jne. Pykälän ymmärrän, mutta ei siis liittynyt tähän omakotitalojuttuun mielestäni mitenkään.

> > c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimaalista

>Mutta jäipä fiksuilijalta tajuamatta, ettei pikkukoneissa ole puhtaaksipuhallusta. Jos siinä pyörivässä kiekossa olevien kanavien yhteenlaskettu tilavuus on vaikka 10 l ja kiekko pyörii 10 kierrosta minuutissa, niin se syöttää 10x10 l = 100 l/min poistoilmaaa tuloilman sekaan! Ne virtauskanavathan ovat aina 100 % täynnä poistoilmaa just siinä vaiheessa, kun kiepsahtavat poistopuolelta tulopuolle.

> Eikä puhtaaksipuhalluskaan takaa, ettei mitään siirtyisi. Kas kun se virtaus niissä kanavissa on laminaarista ts. pinnalla nopeus on 0 m/s ja haisumolekyylit liikkuvat kiekon pintaan & pois sieltä diffuusion voimin... eli siirtymä riippuu ihan täysin ko. kemiallisen yhdisteen ominaisuuksista ja voi puhtaaksipuhalluksenkin kanssa olla 1-2 % mahdolliset ilmavuodot (väärät painesuhteet, johtuen puhaltimien sijoittelusta eli kiekko tulopuhaltimen imupuolella) puhtaaksipuhalluksen puute -> päästään pahimmillaan 10-12 % tasolle.

Eipä noissa ole puhtaaksipuhallussektoria, koska sitä ei ole katsottu tarpeeliseksi. Ei tuo nyt ole kuin yksi piirakka peltiä koneeseen lisää, joten eipä kustanukset nousisi, mutta tuota ei katsota tarpeelliseksi. Puhtaaksipuhallussektori heikentää hyötysuhdetta ja ilmeisesti hyötysuhde katsotaan tällaisessa tärkeämmäksi kuin pieni kaasujen takaisinkierto.

Aivan hyvä on pitää yksiköt samoina. Kiekko pyörii n. 10 kiekkaa minuutissa, jolla saavutetaan ok hyötysuhde. Tuo 10 x 10 l tekee 100 l/min, kuten kirjoitit, mutta se on sama kuin 1,7 l/s, eli niissä yksiköissä missä ilmanvaihtoa yleensä mitataan. Jos kone puhkuu 60 l/s, niin ei tuo tee kuin vasta 2,8%. Aivan näinhän laskut eivät mene kuten myöhemmin asian kirjoitit.

Mittauksien mukaan kiekkokoneet pukkaavat takaisin 3-5% ilmasta, eli saman määrän käryistä ja muusta paskasta mitä tuon ilman mukana kulkeutuu. Onko tämä sitten iso asia, vai ei, niin jääköön jokaisen omaksi päätettäväksi. Hyvä kuitenkin suhteuttaa siihen, että jos makkarissa pieraisee, niin 100% tuosta hajusta kulkeutuu talon lävitse.

Itse en ole ikinä haistanut mitään kiekkokoneen tuomaa käryä muualle taloon. Hajut kyllä muuten leviävät. Kun keittiössä kokkaa, niin käryt leviävät väkisinkin meillä ruokailutilaan, joka on yhteistä tilaa ja osittain myös olohuoneeseen asti. Saunan tuoksu leviää ehkä voimakkaimmin. Saunomisen jälkeen talvella avaan jossain vaiheessa oven, että lisäkosteutta tulee tönöön ja tällöin saunan haistaa. Ilmanvaihdon kautta en kuitenkaan näitä hajua ole haistanut esim. makkareista.

Listataan nyt sitten tähän niitä omasta mielestäni kiekkokoneen aidosti huonojakin puolia, ettei mene paatokseksi.
- Hankintahinta on kallis
- Suodattimet ovat kalliita
- Esim. Enerventtiin ei ole sähkösuodatinta tarjolla
- EU7 suodatinta ei voi imuroida
- Kovempi melu

absoluuttista kosteutta kirjoitti:

absoluuttinen kosteus kertoo kuinka paljon vettä on ilmassa esim grammaa per kuutio g/m3

Suhteellinen kosteus kertoo kuinka kylläinen ilma on nykyisellä vesimäärällä. esim. 50%RH eli ilmassa on puolet siitä vesimäärästä minkä se voi sitoa.

suhteellinen kosteus riippuu lämpötilasta, lämmin ilma voi sitoa enemmän vettä. Absoluuttinen kosteus ei riipu lämpötilasta lämmittäessä. Viilentäessä kuitenkin käy niin että jossakin vaiheessa ilmankosteus nousee lukemaan 100%RH ja saavutetaan kastepiste. Silloin ilmassa oleva vesi alkaa tiivistyä siis poistua ilmasta.

Jos huoneillma on sopivan lämmin mutta liian kostea ei sitä voi parantaa kuin ilmalämpöpumpulla tms. Ilmalämpöpumpun kosteudenpoistotoiminto (mallista riippuen) ei varsinaisesti jäähdytä mutta lähinnä kuivattaa ilmaa.(ilmeisesti vuorotellen jäähdyttämällä ja lämmittämällä)

Lue lisää

"Jos huoneillma on sopivan lämmin mutta liian kostea ei sitä voi parantaa kuin ilmalämpöpumpulla tms. "

Koska talon sisäilma vaihdetaan IV:n avulla kerran kahdessa tunnissa uuteen kosteaan ulkoilmaan joutuu ilmalämpöpumppu tekemään saman homman uusiksi ja taas uusiksi. Ja tietenkin vaikutus etupäässä vain ILP:n kohdalla ja siitä poistoventtiileille päin.

Mikäli ilmanvaihtokoneessa on jäähdytyskenno, se poistaa ulkoilmasta kosteutta ja näin ollen sisäilmassa on loppuviimein vähemmän kosteutta kuin ulkoilmassa.

raksaaja kirjoitti:

"Jos huoneillma on sopivan lämmin mutta liian kostea ei sitä voi parantaa kuin ilmalämpöpumpulla tms. "

Koska talon sisäilma vaihdetaan IV:n avulla kerran kahdessa tunnissa uuteen kosteaan ulkoilmaan joutuu ilmalämpöpumppu tekemään saman homman uusiksi ja taas uusiksi. Ja tietenkin vaikutus etupäässä vain ILP:n kohdalla ja siitä poistoventtiileille päin.

Mikäli ilmanvaihtokoneessa on jäähdytyskenno, se poistaa ulkoilmasta kosteutta ja näin ollen sisäilmassa on loppuviimein vähemmän kosteutta kuin ulkoilmassa.

Lue lisää

Mistä sellaisen kanavaan asennattavan jäähdytyskennon saa?

haluan tietää kirjoitti:

Mistä sellaisen kanavaan asennattavan jäähdytyskennon saa?

Hae hakusanalla KSO-MH

diipa daa. kirjoitti:

Mikäköhän on aina siinä, että tämä pyörivä vs. kuutio on jonkinlainen uskonto kun puhutaan ilmanvaihdosta? Siis aivon oikeasti. Ei hyväksytä tosiasioita, vaan jotain aletaan suurentelemaan ja joitain vastaavasti väheksytään.

>> Paskapuhetta, että kiekkokone mitään hajuja siirtäisi.

>Kyllä siirtää ja juuri tämän vuoksi kiekkokoneiden käyttö on rakentamismääräyskokoelmassa kielletty mm. asuntoja palvelevissa ilmanvaihtokoneissa. Tähän on toki annettu yksi poikkeus - kiekkokonetta saa käyttää VAIN YHTÄ asuntoa palvelevassa koneessa ...muttei siis keskitetyissä järjestelmissä.

Nythän puhuttiin juurikin siitä yhdestä asunnosta, eli omakotitalosta. Siirtäähän tuo vähän, mutta eri asia onko tuolla merkitystä. Jos istunnon jälkeen astuu ulos nautintotilasta ennen kun vartti on kulunut pöntön pesusta, niin oven aukaisulla tulee aivan varmasti enemmän käryjä kuin mitä ilmanvaihdon kautta. Jos käryt ovat näin tärkeä osa, niin kannattaa huomioida tämä myös WC:n ovien kokoa valittaessa.

> Jaa, nyt on rasvakin vesiliukoista ... kaikkea sitä oppii!

En kyllä lukemallakaan löytänyt tuollaista väitettä kirjoituksessa mihinkä vastasit. Ehkäpä kirjoittaja halusi tällä mainostaa sitä, että kun kosteutta siirtyy takaisin, niin kosteuden mukana ei tule kuin veteen liukenevia hajuja, joita ei juurikaan synny pl. keittiö. Tästähän aikaisemmin kirjoiteltiin. Olen sama mieltä, että liesituuletinta ei ole mitään järkeä liittää LTO- laitteeseen.

> Tais jäädä "asiantuntijalta" huomioimatta aika iso osa rakennuskannasta... liesituuletin on hyvä ratkaisu omakotitaloon, muttei toimi jossain 50 m² kaksiossa, yksiöstä puhumattakaan ...kun näissä on mitoitetut ilmavirrat luokkaa 30-40 l/s ja liesituuletin taas haluaisi pukata ulos 100 l/s ... eli korvausilmaa ei saada tarpeeksi, ei, vaikka IV-koneen poistopuhallin pysäytettäisiin ja tulo laitettaisiin täysille!

Ja kun kyse oli juurikin omakotitaloista. Miksi tähän pitää aina ängetä kaikki uimahallit ja vastaavat mukaan? Ymmärrän hyvin sen, että esim. kerrostaloasunnoissa ei saa kaasuja levitä. Jos yläkerrän asunto syttyy palamaan, niin palokaasuja leviää muualle, jos joku tupakoi sisällä jne. Pykälän ymmärrän, mutta ei siis liittynyt tähän omakotitalojuttuun mielestäni mitenkään.

> > c) kennoon sitoututuva kosteus on kyllä aika minimaalista

>Mutta jäipä fiksuilijalta tajuamatta, ettei pikkukoneissa ole puhtaaksipuhallusta. Jos siinä pyörivässä kiekossa olevien kanavien yhteenlaskettu tilavuus on vaikka 10 l ja kiekko pyörii 10 kierrosta minuutissa, niin se syöttää 10x10 l = 100 l/min poistoilmaaa tuloilman sekaan! Ne virtauskanavathan ovat aina 100 % täynnä poistoilmaa just siinä vaiheessa, kun kiepsahtavat poistopuolelta tulopuolle.

> Eikä puhtaaksipuhalluskaan takaa, ettei mitään siirtyisi. Kas kun se virtaus niissä kanavissa on laminaarista ts. pinnalla nopeus on 0 m/s ja haisumolekyylit liikkuvat kiekon pintaan & pois sieltä diffuusion voimin... eli siirtymä riippuu ihan täysin ko. kemiallisen yhdisteen ominaisuuksista ja voi puhtaaksipuhalluksenkin kanssa olla 1-2 % mahdolliset ilmavuodot (väärät painesuhteet, johtuen puhaltimien sijoittelusta eli kiekko tulopuhaltimen imupuolella) puhtaaksipuhalluksen puute -> päästään pahimmillaan 10-12 % tasolle.

Eipä noissa ole puhtaaksipuhallussektoria, koska sitä ei ole katsottu tarpeeliseksi. Ei tuo nyt ole kuin yksi piirakka peltiä koneeseen lisää, joten eipä kustanukset nousisi, mutta tuota ei katsota tarpeelliseksi. Puhtaaksipuhallussektori heikentää hyötysuhdetta ja ilmeisesti hyötysuhde katsotaan tällaisessa tärkeämmäksi kuin pieni kaasujen takaisinkierto.

Aivan hyvä on pitää yksiköt samoina. Kiekko pyörii n. 10 kiekkaa minuutissa, jolla saavutetaan ok hyötysuhde. Tuo 10 x 10 l tekee 100 l/min, kuten kirjoitit, mutta se on sama kuin 1,7 l/s, eli niissä yksiköissä missä ilmanvaihtoa yleensä mitataan. Jos kone puhkuu 60 l/s, niin ei tuo tee kuin vasta 2,8%. Aivan näinhän laskut eivät mene kuten myöhemmin asian kirjoitit.

Mittauksien mukaan kiekkokoneet pukkaavat takaisin 3-5% ilmasta, eli saman määrän käryistä ja muusta paskasta mitä tuon ilman mukana kulkeutuu. Onko tämä sitten iso asia, vai ei, niin jääköön jokaisen omaksi päätettäväksi. Hyvä kuitenkin suhteuttaa siihen, että jos makkarissa pieraisee, niin 100% tuosta hajusta kulkeutuu talon lävitse.

Itse en ole ikinä haistanut mitään kiekkokoneen tuomaa käryä muualle taloon. Hajut kyllä muuten leviävät. Kun keittiössä kokkaa, niin käryt leviävät väkisinkin meillä ruokailutilaan, joka on yhteistä tilaa ja osittain myös olohuoneeseen asti. Saunan tuoksu leviää ehkä voimakkaimmin. Saunomisen jälkeen talvella avaan jossain vaiheessa oven, että lisäkosteutta tulee tönöön ja tällöin saunan haistaa. Ilmanvaihdon kautta en kuitenkaan näitä hajua ole haistanut esim. makkareista.

Listataan nyt sitten tähän niitä omasta mielestäni kiekkokoneen aidosti huonojakin puolia, ettei mene paatokseksi.
- Hankintahinta on kallis
- Suodattimet ovat kalliita
- Esim. Enerventtiin ei ole sähkösuodatinta tarjolla
- EU7 suodatinta ei voi imuroida
- Kovempi melu

Lue lisää

Pitänee postata jatkossa vielä useammin ...



Vanhan faktan toistoa
R_oi Käyttäjän viestit9.11.2005 00:41
Tämä pitää näköjään postata parin kuukaudne välein ....


Faktaa taas siteeksi
Kirjoittanut: R_oi 16.5.2005 klo 16.27


Alkaa mennä mahottomaksi taas nuo jutut ... paremman puutteessa täytyy taas siteerata itseään:

**************************************************************

Taitaa
Kirjoittanut: R_oi 15.2.2005 klo 14.26

hajujen siirtyminen olla varmana tietona vain sellaisilla, joilla ko laitetta ei ole.

Sen verran taas faktaa sekaan, että hajuja on erilaisia, osa liukenee veteen ja osa ei. Veteen liukenemattomia hajuja on esim wc-haju, sen sijaan keittiöhaju on veteen liukeneva joten kun ulkolämpötila menee niin alas, että vettä kondensoituu roottorin pintaan, tähän voi liueta keittiöhajua jota sitten haihtuu takaisin tuloilmaan. Erityisesti kovalla pakkasella kannattaa siis tehdä hyvätuoksuista pöperöä.

Ylläoleva ei liity aikaisemmin käytyyn vuotoa koskevaan keskusteluun vaan on siis roottorin ja muiden massavaraajien tyypillinen ominaisuus.
Vuodon kautta tapahtuva hajujen siirtyminen on painesuhteista johtuen mitätöntä.

********************************************************

R oi kirjoitti:

Pitänee postata jatkossa vielä useammin ...



Vanhan faktan toistoa
R_oi Käyttäjän viestit9.11.2005 00:41
Tämä pitää näköjään postata parin kuukaudne välein ....


Faktaa taas siteeksi
Kirjoittanut: R_oi 16.5.2005 klo 16.27


Alkaa mennä mahottomaksi taas nuo jutut ... paremman puutteessa täytyy taas siteerata itseään:

**************************************************************

Taitaa
Kirjoittanut: R_oi 15.2.2005 klo 14.26

hajujen siirtyminen olla varmana tietona vain sellaisilla, joilla ko laitetta ei ole.

Sen verran taas faktaa sekaan, että hajuja on erilaisia, osa liukenee veteen ja osa ei. Veteen liukenemattomia hajuja on esim wc-haju, sen sijaan keittiöhaju on veteen liukeneva joten kun ulkolämpötila menee niin alas, että vettä kondensoituu roottorin pintaan, tähän voi liueta keittiöhajua jota sitten haihtuu takaisin tuloilmaan. Erityisesti kovalla pakkasella kannattaa siis tehdä hyvätuoksuista pöperöä.

Ylläoleva ei liity aikaisemmin käytyyn vuotoa koskevaan keskusteluun vaan on siis roottorin ja muiden massavaraajien tyypillinen ominaisuus.
Vuodon kautta tapahtuva hajujen siirtyminen on painesuhteista johtuen mitätöntä.

********************************************************

Lue lisää

Olen kyllä tässä erittäin samaa mieltä. En tiedä mistä tämä käryjen kierrätys mielipide oikein tulee. Itse en ole tosiaan ikinä törmännyt kotonani tällaiseen ja hajuaisti on aivan normaali tupakoimattoman ihmisen klyyvari.

KSO-MH kirjoitti:

Hae hakusanalla KSO-MH

Ei tuo KSO-MH ole jäähdytyskennoa nähnytkään. Se on säätyvä venttiili...

PARAS ratkaisu olisi jäähdyttävä ILP sisääntuloilmakanavassa ENNEN LTO kennoa jolloin sisäilman lämmpö nostaa kuivatettua kylmää ilmaa pitäen suhteellisen kosteuden alhaisena.

Tuollainen ILP lauhduttimen voisi sitten laittaa jäteilmakanavaan niin ei tulisi tarpeetonta vehjettä ulkoseinälle.

Tällaisen laitteen teho voisi sitten olla pienikin. Ja talvella kytketään esilämmittämään tuloilmaa jäteilman hukkalämmöllä. kondenssivettä tulee runsaasti kummassakin tapauksessa.

Nyt vain tuotteistamaan 160mm kanavayhteillä. Ostan heti.

(Vähän niinkuin Kair-Cool mutta paljon helpommin integroitavissa omaan LTO:hon)

haluan tietää kirjoitti:

Mistä sellaisen kanavaan asennattavan jäähdytyskennon saa?

Katsoppa tuolta, noin sivulta 57 alkaen.
http://enervent.fi/data/fi/pricelists/Katalog05_Fin.pdf

Viimeksi kun kysyin niin nuita sai esim. K-raudan kautta tilaamalla.

diipa daa kirjoitti:

80 ltr/s vaikuttaa aivan sopivan kokoiselta, eli tuo kerran kahdessa tunnissa ja lisäksi 30% tehostusvara. Koneeseen en sinänsä ota kantaa. Tutki eri valmistajien kotisivuja.

Jos putkilla tarkoitat runkoputkia, niin nuo ovat liian pienet (vaatimus 55 ltr/s). Ilmavirran pitäisi olla alle 3m/s, että melua ei syntyisi. Kanavakoolla 125 saadaan 4,5m/s, joka on liikaa. Koneet puhkuvat täysillä, tuottavat melua ja lisäksi kanavisto suhisee ja vinkuu. 160 runkoputkilla päästään 2,7m/s, joka on OK.

Huurteenpoistoa en ymmärtänyt. Jos tarkoitat kennoston jäätymistä, niin pyöriväkennoinen ei tavallisesti jäädy. Kyllä senkin jäätymään saa kun saunan jälkeen kytkee koneen täysille ja samalla takka palaa ja liesituuletin on päällä. En ole tosin kokeillut. Tämän huurtumisen avullahan sitä kosteutta tulee takaisin pakkasilla, mitä yritin selittää tuossa edellisessä viestissä.

Jos kenno jäätyy, niin koska pyörivä kenno on molemmilla puolilla, niin sekä tulo että lähtö pienenevät yhtä paljon.

Itse olen aivan tyytyväinen talvella ilmankosteuteen. Kuivimpana aikana jätän suihkun jälkeen oven auki tuomaan lisäkosteutta (ja sama kodinhoitohuoneen kera), mutta erillisiä ilmankostuttimia en käytä ja kosteus pysyy silti yli 25% ympäri talven.

Itse en tuollaisesta yhditelmälaitteesta niin perustaisi. Lämmönvaihdinkennon kautta rasvat ei saisi mennä missään tapauksessa, koska muuten kenno on nopeasti tukossa. Laite voi olla hieman kalliimpi, koska läpivientien kustannus säästyy jne. Mieti itse etuja ja haittoja ja päätä noiden perusteella.

Lue lisää

Ottaa päähän kun pätkii aivan liian usein tuloilmaa, porukkaa kylässä joten ilma käy liian tunkkaiseksi.

Sain tuon pyöriväkennoisen jäätymään kun otin tuon automaation pois päältä jäätymisen
osalta (ulkona oli pakkasta 2pv yli -20 astetta).
Jäätä/huurretta ei kennoihin ole kertynyt. Jäätä tosin kertyy poistomoottorin ympäristöön reilusti, lopulta kennon reunat jäätyy kiinni.
Kun kone sitten tilttas, lämminilmapuhaltimella sain lämmittää kennon irti. Samalla piti suodattimia ja moottoria lämmittää jotta kertynyt jää poistuisi.


(1.1.2010) Tällä hetkellä pakkasta ulkona n. -18. IV-kone näyttää raitisilmalle -10? (anturi koneen sisällä), poistoilman RH% 38 ja poistolämpö 23. Miedommalla pakkasella (alle -15) tuo jäteilma laski -6 asteeseen. Nyt kun ulkona lähes -18 astetta, tuloilma pätkii aivan liikaa.
Mistään en löydä sopivia asetusarvoja joilla saisin käyntiajat järkevämmiksi (LTO sulatusasetus ja eroalue säätöön ei arvoja löydy). Eli tekis mieli nostaa LTO sulatusasetusta jotta ei kokoajan aja plussalle poistomittausta.

diipa daa kirjoitti:

Hieman nyt kuulostaa siltä, että olet kuunnellut liikaa mainospuheita myyntimiehiltä.

Pyöriväkennoisessa palautuu ilmaa esim. 10%. Tällä ei ole mitään merkitystä. Kun vessassa on kokenut päivän huippuhetken ja avaa oven, niin huomattavasti enemmän hajua karkaa ympäristöön, kuin mitä tuo kone tuottaa. Itse en ole koskaan havainnut koneen tuovan hajuja sisätiloihin esim. vessasta.

Kosteutta ei palaudu tuota 10%, vaan kosteus tiivistyy kennoon, josta kennon pyörähtäessä toiselle puolelle se taas haihtuu. Tästä seuraa, että kosteutta ei palaudu yli 0 asteisessa ulkoilmassa yhtään, mutta kun mennään pakkasen puolelle, niin mitä kylmempää, sitä enemmän palautuu. Tämä on itse asiasssa aivan toivottu ilmiö, koska talvella ilman tuppaa olemaan liian kuivaa.

Liesituuletinta ei kai kukaan pidä tuntia päällä joka päivä, vaan käytännössä puhutaan joistakin minuuteista. Tällä ei talaon ilmanvaihtoon ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Takasta tosin voit saada savut sisälle. Jos hankit takan, niin suosittelen takkakytkintä, jonka kustannus on olematon.

Liesituulettimen ilmat on järkevintä puhaltaa suoraan ulos.

Lue lisää

Kaveri laittoi pyöriväkennoisen ja totesi saman että ei vessan hajuja voi havaita palautuvan muihin huoneisiin, mutta kun vaimo laittaa saunassa kiukaalle jonkin ihmeen tuoksupesän, jossa on jotain eteeristä öljyä, niin sen haju alkaa kyllä tunuta tuloilmalla varustetuissa huoneissa.

Kyse lienee kosteudesta, saunan ilman on kosteaa ja palautuvan kosteuden mukana tulee myös haju. Vessan ilma taas on yhtä kuivaa kuin muissakin huoneissa.

Eli kyllä sen kosteuden (ja paluuilman) mukana palautuu myös epäpuhtauksia, mutta onko sillä johonkin jotain merkitustä, niin siitä voidaan varmaan spekuloida loputtomiin.

raksaaja kirjoitti:

>>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.
>Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

LTO (LämmönTalteenOtto) ei nosta huoneilman kosteutta kesällä.

Mutta koska ilmanvaihto pitää lain mukaan (ja terveyden vuoksi) olla päällä, ulkona oleva kosteus tai kuivuus pyrkii sisään. (hengittävyyskin sitä siirtää, mutta ei niin paljon että se merkitsisi mitään)

>Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

LTO ei vaikuta. Toki LTO pitää yöllä olla pois päältä ja pelkkä ilmanvaihto päällä. Muutoinhan sitä yöviileää ei saa sisään.
Päivällä puolestaan LTO yrittää ylläpitää sisäilman viileyttä, niin kauan kuin sisällä on ulkoilmaa viileämpää.

>Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

ILP kondensoi sisäilmasta kosteutta pois ja viilentää. Asuinmukavuus paranee mutta sähköä kuluu.

Myös maaviileä auttaisi poistamaan ulkoilmasta sisälle pyrkivää kosteutta, mutta ei sitä jälkikäteen voi asentaa.

Ilmastointilaite auttaa myös (esim Kärkkäisellä KyAir 149€ on ollut hyvä) mutta se on äänekäs.

>Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

IVK aina päällä (edes pienellä), jotta ilma on raikasta ja terveellistä.
LTO päivällä päällä ja yöllä pois päältä, mikäli kuumuus on ongelma.

Kosteutta ei voi vähentää muutoin kuin ilmaa kuivaamalla.

Lue lisää

Jos sisällä ei ole jäähdytystä, niin on erittäin harvinaista että sisällä olisi kylmempää kuin ulkona, jos on koskaan.

LTO kennon voi kyllä laittaa ohitukselle koko kesäksi, tai mielummin tietysti hankkia sellainen kone joka osaa tehdä sen automaattisesti.

Jos on ilp jäähdyttämässä, niin sitten asiaa voi pähkäillä enemmän.

kt1978 kirjoitti:

Ei tuo KSO-MH ole jäähdytyskennoa nähnytkään. Se on säätyvä venttiili...

PARAS ratkaisu olisi jäähdyttävä ILP sisääntuloilmakanavassa ENNEN LTO kennoa jolloin sisäilman lämmpö nostaa kuivatettua kylmää ilmaa pitäen suhteellisen kosteuden alhaisena.

Tuollainen ILP lauhduttimen voisi sitten laittaa jäteilmakanavaan niin ei tulisi tarpeetonta vehjettä ulkoseinälle.

Tällaisen laitteen teho voisi sitten olla pienikin. Ja talvella kytketään esilämmittämään tuloilmaa jäteilman hukkalämmöllä. kondenssivettä tulee runsaasti kummassakin tapauksessa.

Nyt vain tuotteistamaan 160mm kanavayhteillä. Ostan heti.

(Vähän niinkuin Kair-Cool mutta paljon helpommin integroitavissa omaan LTO:hon)

Lue lisää

"Tuollainen ILP lauhduttimen voisi sitten laittaa jäteilmakanavaan niin ei tulisi tarpeetonta vehjettä ulkoseinälle."

No tuohan on PILP eli poistoilmalämpöpumppu

jotain palautuu kirjoitti:

Kaveri laittoi pyöriväkennoisen ja totesi saman että ei vessan hajuja voi havaita palautuvan muihin huoneisiin, mutta kun vaimo laittaa saunassa kiukaalle jonkin ihmeen tuoksupesän, jossa on jotain eteeristä öljyä, niin sen haju alkaa kyllä tunuta tuloilmalla varustetuissa huoneissa.

Kyse lienee kosteudesta, saunan ilman on kosteaa ja palautuvan kosteuden mukana tulee myös haju. Vessan ilma taas on yhtä kuivaa kuin muissakin huoneissa.

Eli kyllä sen kosteuden (ja paluuilman) mukana palautuu myös epäpuhtauksia, mutta onko sillä johonkin jotain merkitustä, niin siitä voidaan varmaan spekuloida loputtomiin.

Lue lisää

Alempana ja jo vuosia on selitetty, miten asia on, laitetaas taas ja jällleen kerran ...:


R oi8.9.2009 09:26
Pitänee postata jatkossa vielä useammin ...



Vanhan faktan toistoa
R_oi Käyttäjän viestit9.11.2005 00:41
Tämä pitää näköjään postata parin kuukaudne välein ....


Faktaa taas siteeksi
Kirjoittanut: R_oi 16.5.2005 klo 16.27


Alkaa mennä mahottomaksi taas nuo jutut ... paremman puutteessa täytyy taas siteerata itseään:

**************************************************************

Taitaa
Kirjoittanut: R_oi 15.2.2005 klo 14.26

hajujen siirtyminen olla varmana tietona vain sellaisilla, joilla ko laitetta ei ole.

Sen verran taas faktaa sekaan, että hajuja on erilaisia, osa liukenee veteen ja osa ei. Veteen liukenemattomia hajuja on esim wc-haju, sen sijaan keittiöhaju on veteen liukeneva joten kun ulkolämpötila menee niin alas, että vettä kondensoituu roottorin pintaan, tähän voi liueta keittiöhajua jota sitten haihtuu takaisin tuloilmaan. Erityisesti kovalla pakkasella kannattaa siis tehdä hyvätuoksuista pöperöä.

Ylläoleva ei liity aikaisemmin käytyyn vuotoa koskevaan keskusteluun vaan on siis roottorin ja muiden massavaraajien tyypillinen ominaisuus.
Vuodon kautta tapahtuva hajujen siirtyminen on painesuhteista johtuen mitätöntä.

********************************************************

raksaaja kirjoitti:

Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa.

Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80% takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitoa. Samalla huoneistoon voi palautua veteen liukenevia hajuja, ei WC hajuja vaan esimerkiksi ruuanlaiton hajuja.

Pitää olla jonkinasteinen "kultainen nenä" jotta aistii "ongelmia".

Lue lisää

"Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa."



Voi olla haitallisia vaikutuksia. Poistoputket täyttyy pölyllä aikaa myöden. Sieltä pöly kulkeutuu märälle kennolle ja puhalletaan takaisin sisäilmaan. Allergikot alkaa saada oireita. Millään suodattimella ei noita pölyjä saa täysin pois.

kokemusta on kirjoitti:

"Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa."



Voi olla haitallisia vaikutuksia. Poistoputket täyttyy pölyllä aikaa myöden. Sieltä pöly kulkeutuu märälle kennolle ja puhalletaan takaisin sisäilmaan. Allergikot alkaa saada oireita. Millään suodattimella ei noita pölyjä saa täysin pois.

Lue lisää

"Poistoputket täyttyy pölyllä aikaa myöden."

Tämä ei ole kennotyypistä johtuva asia, vaan siitä että ilmanvaihtoa ei huolleta. Tulo ja poistoputket tulee puhdistaa, aivan sama mikä kennotyyppi on, vai peräti ei kennoa ollenkaan.

"Sieltä pöly kulkeutuu märälle kennolle ja puhalletaan takaisin sisäilmaan."

Jos et tiennyt, niin ennen kennoa on suodattimet. Suodattimet keräävät tuota putkistosa olevaa pölyä. Kuvaamallasi tavalla tapahtuu, jos putkistoja ei puhdisteta, eikä suodattimia vaihdeta.

"Allergikot alkaa saada oireita. Millään suodattimella ei noita pölyjä saa täysin pois."

Eiköhän nuo suodattimet kuitenkin suodata huomattavasti paremmin ilmaa kuin jos suodattimia ei ole ollenkaan. Suodattimien jälkeen ilma on huomattavasti puhtaampaa kuin ennen, saati ilman suodattimia. Itselläni on vekaralla paha allergia ja oireilee esim. ulkona pahasti, mutta kotona sisällä ei käytännössä ollenkaan, jahka EU7 suodattimet suodattavat siitepölyt pois. Suosittelen lämpimästi allergiaperheisiin.

Ehkäpä kannattaisi ensin tutustua asioihin ja vasta tämän jälkeen kirjoittella niistä.

diipa daa. kirjoitti:

"Poistoputket täyttyy pölyllä aikaa myöden."

Tämä ei ole kennotyypistä johtuva asia, vaan siitä että ilmanvaihtoa ei huolleta. Tulo ja poistoputket tulee puhdistaa, aivan sama mikä kennotyyppi on, vai peräti ei kennoa ollenkaan.

"Sieltä pöly kulkeutuu märälle kennolle ja puhalletaan takaisin sisäilmaan."

Jos et tiennyt, niin ennen kennoa on suodattimet. Suodattimet keräävät tuota putkistosa olevaa pölyä. Kuvaamallasi tavalla tapahtuu, jos putkistoja ei puhdisteta, eikä suodattimia vaihdeta.

"Allergikot alkaa saada oireita. Millään suodattimella ei noita pölyjä saa täysin pois."

Eiköhän nuo suodattimet kuitenkin suodata huomattavasti paremmin ilmaa kuin jos suodattimia ei ole ollenkaan. Suodattimien jälkeen ilma on huomattavasti puhtaampaa kuin ennen, saati ilman suodattimia. Itselläni on vekaralla paha allergia ja oireilee esim. ulkona pahasti, mutta kotona sisällä ei käytännössä ollenkaan, jahka EU7 suodattimet suodattavat siitepölyt pois. Suosittelen lämpimästi allergiaperheisiin.

Ehkäpä kannattaisi ensin tutustua asioihin ja vasta tämän jälkeen kirjoittella niistä.

Lue lisää

Kuutiokoneessa raitis ja likainen ilma ei milloinkaan kulje samaa reittiä, kuten käy pyörivän kennossa.

R oi kirjoitti:

Alempana ja jo vuosia on selitetty, miten asia on, laitetaas taas ja jällleen kerran ...:


R oi8.9.2009 09:26
Pitänee postata jatkossa vielä useammin ...



Vanhan faktan toistoa
R_oi Käyttäjän viestit9.11.2005 00:41
Tämä pitää näköjään postata parin kuukaudne välein ....


Faktaa taas siteeksi
Kirjoittanut: R_oi 16.5.2005 klo 16.27


Alkaa mennä mahottomaksi taas nuo jutut ... paremman puutteessa täytyy taas siteerata itseään:

**************************************************************

Taitaa
Kirjoittanut: R_oi 15.2.2005 klo 14.26

hajujen siirtyminen olla varmana tietona vain sellaisilla, joilla ko laitetta ei ole.

Sen verran taas faktaa sekaan, että hajuja on erilaisia, osa liukenee veteen ja osa ei. Veteen liukenemattomia hajuja on esim wc-haju, sen sijaan keittiöhaju on veteen liukeneva joten kun ulkolämpötila menee niin alas, että vettä kondensoituu roottorin pintaan, tähän voi liueta keittiöhajua jota sitten haihtuu takaisin tuloilmaan. Erityisesti kovalla pakkasella kannattaa siis tehdä hyvätuoksuista pöperöä.

Ylläoleva ei liity aikaisemmin käytyyn vuotoa koskevaan keskusteluun vaan on siis roottorin ja muiden massavaraajien tyypillinen ominaisuus.
Vuodon kautta tapahtuva hajujen siirtyminen on painesuhteista johtuen mitätöntä.

********************************************************

Lue lisää

Oliko edellisessä nyt sitten muka jotain ristiriitaa tuohon?

älä selitä kirjoitti:

Kuutiokoneessa raitis ja likainen ilma ei milloinkaan kulje samaa reittiä, kuten käy pyörivän kennossa.

Näinhän en väittänyt missään kohtaa. Jos ei aukea, niin yritä tavuviivojen kera.

Jos väität, että kuutikoneessa ei tarvitse putkia putsailla, niin voit aivan hyvin pitää mielipiteesi.

raksaaja kirjoitti:

Pyöriväkennoinen ei sotke tulo ja poistoilmoja sekaisin 10%. Vaan jotain 3...5%.
Sillä ei ole mitään haitallista vaikutusta OKT:ssa.

Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80% takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden ylläpitoa. Samalla huoneistoon voi palautua veteen liukenevia hajuja, ei WC hajuja vaan esimerkiksi ruuanlaiton hajuja.

Pitää olla jonkinasteinen "kultainen nenä" jotta aistii "ongelmia".

Lue lisää

tosi terveellistä kun joka perskatin ikkuna hikoilee ja valuessaan aiheuttaa hometta. Mahtavaa!

kt1978 kirjoitti:

>Pyöriväkennoinen palauttaa pakkasella poistoilman kosteudesta about 80%
>takaisin tuloilmaan ja sehän edesauttaa terveellisen huoneilman kosteuden >ylläpitoa.

Kokemukseni (tosin lyhyen sellaisen) LTO nostaa sitten kesällä ilmankosteuden todella nopeasti ulkoilman kosteuden mukaan.

Ainakin nyt alkukesästä meillä oli epämukavan kosteata sisällä kun LTO on asennettu. Yöviilennystä käytettiin mutta se ei auta iltapäivällä.

Lääkkeeksi tarjottiin ILP:ä mutta en nyt tosiaankaan sellaista hanki.

Varmaan kesäkostealla säällä LTO pienelle tai pois?

Lue lisää

Ilppi nimenomaan on ratkaisu tuohon kosteuteen. Ei ole mikään pakko isosti jäähdyttää. Pyytämällä kesällä 25 astetta tippuu jo helteellä kosteus ja aste pari, mikä riittää. Iso osa tuhahduttavasta tunteesta tulee ilmankosteudesta. Ilpin voi jopa alimitoittaa, jos tarve ei ole tuon suurempi. Itselläni reilu 200 m2 talossa yksi ihan normi ilppi portaikossa ja se riittää. Mutta jos haluaa "nauttia" 21-asteisesta sisäilmasta, sitten pitää olla iso kone.

Ja mitä tähän kennokeskusteluun tulee, niin ristikennoisen ongelma on tosiaan kuivuus talvella. Se pitää myöntää. Ehkä, jos nyt valitsisin, kokeilisin pyörivää. Valloxille on tullut kosteutta palauttava ristikenno, joka sopii suoraan alumiinikennoisiin laitteisiin, mutta suomalaisten hintatietoisuudesta johtuen ei ainakaan vielä myydä Suomessa. Ja vinkki: ristikennoinenkin voi olla energiatehoton, jos pyytä tuloilman 21:een. 17 tuntuu olevan vielä sekä miellyttävä, että kulutus putosi alle puoleen.

Etkö oikeasti tiedä? Olis varmaan sunkin kannattanu kuunnella myyjiä.

Lueppa ketju läpi, niin selviää miten se haju kiertää. Jokainen arvioikoon onko siillä sitten merkitystä vai ei., mutta kyllä se hajujen paluatumien on fakta.

Noi DC puhaltimet on hyvä juttu mutta niitä ei ohjata ilman arvokasta automatiikkaa. DC ohjaus on aina vähän vaikeaa.

Toisaalta AC koneen saa halvalla muuntajasäätimellä - puoleen hintaan. Näin ainakin enerventin koneissa.

Saahan AC koneisiikin samanlaista automatiikkaa mutta se nyt on ihan turhaa.

Laske kuinka kauan noita DC puhaltimia maksat takaisin omalla käyntinopeudella.

Meillä pyörii nyt AC moottorit 80V piikistä - ja se ei paljoa ole.

Onko muilla kuin Enerventillä ja nyt Iltolla? Mitä kokemuksia?

Kyllähän tuon kennon jäähän saa kun oikein yrittää. Paras tapa on kovalla pakkasella ensin saunoa kunnolla niin, että sauna on kosteaa ilmaa täynnä, tämän jälkeen sytyttää takan ja painaa takkakytkintä.

Poistopuhallin ei kokonaan pysähdy, mutta menee minimille. Vedontuntua pienentää jälkilämmitys, jonka tietenkin voi kytkeä pois päältä, jos palella haluaa.

Kuutiokoneet toimivat samoin, eli lisäävät sisälle tulevan ilman määrää ja vähentävät ulos puhallettavaa ilmaa. Myös ne saa tällä tavalla halutessaan jäähän.

Tämä nyt lienee aika teoreettista keskustelua, mutta halutessaan näin. Kovalla pakkasella ei ainakaan oma takkani tarvitse takkakytkimen painallusta, vaan vetää muutenkin hyvin. Takkakytkin on lähinnä tilanteita varten kun lämpötilaero ulko vs. sisä ei ole iso ja takka, sekä hormi ovat kylmiä.

Kyllä kaikissa LTO:n jäätymissuoja pysäyttää tulopuhaltimen ja poisto jää pyörimään.Poistoilma on huonelämpöistä niin kenno lämpenee/sulaa nopeasti kun tuloilma ei jäähdytä.Tosin tässä tilanteessa LTO ei tavallaan toimi kun kaikki lämpö puhalletaan ulos

Jäätyminen kirjoitti:

Kyllä kaikissa LTO:n jäätymissuoja pysäyttää tulopuhaltimen ja poisto jää pyörimään.Poistoilma on huonelämpöistä niin kenno lämpenee/sulaa nopeasti kun tuloilma ei jäähdytä.Tosin tässä tilanteessa LTO ei tavallaan toimi kun kaikki lämpö puhalletaan ulos

Lue lisää

Elikkä kaipaisin käyrää josta voi arvioida jäätymiseneston toimintaa.
>> LTO kiekon jäätymistä pyritään estämään seuraavasti. Mitataan ulkoilman, poistoilman kosteutta ja lämpötilaa ja tästä jollain ihme kaavalla ilmastointia käynnistetään ja sammutetaan.

Jäätyminen kirjoitti:

Kyllä kaikissa LTO:n jäätymissuoja pysäyttää tulopuhaltimen ja poisto jää pyörimään.Poistoilma on huonelämpöistä niin kenno lämpenee/sulaa nopeasti kun tuloilma ei jäähdytä.Tosin tässä tilanteessa LTO ei tavallaan toimi kun kaikki lämpö puhalletaan ulos

Lue lisää

Mielestäni omassani tulopuhalline ei poistu huurteen poistossa, vaan kennon ohituspelti aukeaa.

asukas_21 kirjoitti:

Elikkä kaipaisin käyrää josta voi arvioida jäätymiseneston toimintaa.
>> LTO kiekon jäätymistä pyritään estämään seuraavasti. Mitataan ulkoilman, poistoilman kosteutta ja lämpötilaa ja tästä jollain ihme kaavalla ilmastointia käynnistetään ja sammutetaan.

Lue lisää

>> LTO kiekon jäätymistä pyritään estämään seuraavasti. Mitataan ulkoilman, poistoilman kosteutta ja lämpötilaa ja tästä jollain ihme kaavalla ilmastointia käynnistetään ja sammutetaan.

No on kyllä jo aika hieno kone jos mittaa kosteuden.... "ihme kaava" lienee kastepisteen laskenta?

No tavallisesti siellä on kyllä ihan vain termostaatti, joka tekee temppunsa kun lämpötila menee riittävän alas.