Pää on ihan tyhjä.
Minulla alkoi juuri loma ja tarkoitus oli keskittyä täysin romaanin tekoon (jota olen kirjoittanut jo 5 vuotta.) Mitään ei vaan tule aikaiseksi, enkä haluaisi tuhlata nyt tätä varten ottamaani lomaa. Vielä pari päivää sitten tulvi tekstiä.
Onko kokemuksia vastaavata. Miten saitte intonne takaisin?
Vain ajan mittaanko?
Kertokaa jos on pienikin idea avukseni, kiitos.
Tämä alkaa jo olla vähän turhauttavaa. Syynä innottomuudelle voi olla sekin, että pomoni sai minut todella pahalle mielelle. Miten saada se pois mielestä lomaksi? Vaikka hetkeksi se unohtuu niin kohta se jo tulee uudestaan mieleen ja alkaa taas harmittamaan, ääkh.
Itse teksti on vasta alkuvaiheessa, sillä olen tehnyt paljon taustamateriaalia tarinaan. Kyseessä kun on fantasia, eikä muutenkaan pieni teos.
Minulla alkoi juuri loma ja tarkoitus oli keskittyä täysin romaanin tekoon (jota olen kirjoittanut jo 5 vuotta.) Mitään ei vaan tule aikaiseksi, enkä haluaisi tuhlata nyt tätä varten ottamaani lomaa. Vielä pari päivää sitten tulvi tekstiä.
Onko kokemuksia vastaavata. Miten saitte intonne takaisin?
Vain ajan mittaanko?
Kertokaa jos on pienikin idea avukseni, kiitos.
Tämä alkaa jo olla vähän turhauttavaa. Syynä innottomuudelle voi olla sekin, että pomoni sai minut todella pahalle mielelle. Miten saada se pois mielestä lomaksi? Vaikka hetkeksi se unohtuu niin kohta se jo tulee uudestaan mieleen ja alkaa taas harmittamaan, ääkh.
Itse teksti on vasta alkuvaiheessa, sillä olen tehnyt paljon taustamateriaalia tarinaan. Kyseessä kun on fantasia, eikä muutenkaan pieni teos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voimia ja kärsivällisyyttä.. :) Mitä muuta tässä voi sanoa?
Varmaan tuo johtuu siitä, että otit ns. paineet itsellesi nyt kirjoittamisesta, kun varta vasten on loma ja "pakko" kirjoittaa.
Lueskele vanhaa tekstiä (jospa löytyis jotain korjattavaa), selaile suunnitelmia, ala vaan raa'asti kirjoittaa vaikka ei kiinnostais yhtään... Ei siinä muu auta!
Itse kirjoitan myös fantasiaa. Sain juuri kässärin lähetettyä kustantamoihin, ja nyt sitten muhii suunnitelmat seuraavsta.. Ja entistä isommasta, ihan valtavan haasteellisesta projektista.. Miksi pitääkin kiduttaa itseään näin? :D
Kirjoita vaan. Koeta saada jonkinlainen kokonainen versio tekstistä kasaan (jos ei ole jo). Sitten sitä on helpompi tutkailla ja muutella... Ei kannata jäädä LIIAN pitkäksi aikaa väsäämään ja pohtimaan tekstiä, vaikka oliskin iso teos. Kirjoita eteenpäin, vaikka väkisin! Mielestäni ei kannata jäädä odottamaan intoa - se tulee takaisin sitten kirjoittaessa. Mutta jokainen tietysti toimii omalla tavallaan.
Pomoon ja muihin typeriin, mieltä painaviin asioihin voi auttaa se, että kirjoittaa ne pois alta. Oletko lukenut ns. aamusivuista? Joku kirjoituksenopettaja neuvoo kirjoittamaan joka aamu 3 aanelosta ihan mitä tahansa, sillä pyritään purkamaan mielestä pois ahdistavat asiat niin että ne ei häiritse sitten sitä varsinaista kirjoittamista. Tai varmaan menetelmällä oli muitakin tarkoituksia, mutta mulla on toiminut nimenomaan pomon ja työasioiden karkottamiseen mielestä :-)
Kirjoittamisessa tärkeintä on päästä alkuun. Siksi kannattaa aloittaa helpoimmasta - jos on joku juonenkäänne tai dialogi, henkilöhahmon muisto tai pohdiskelu, joka on mielessä suht valmiina ja helposti purettavissa paperille/näytölle niin aloita siitä. Kyllä tekstiä sitten alkaa tulla, kun vaan pääsee alkuun.
Hyviä vinkkejä olette kertoneet. Kokeilen tuota kirjoittamalla eroon juttua.
Voisi toimiakin :)
Noista käänteistä ja muistoista itseasiassa aloitinkin jo kauan sitten.
toiminut kirjan lomalla kirjoittaminen niin, että olen matkustanut täysihoitohotelliin lämpimään maahan ja keskittynyt vain kolmeen asiaan: auringossa kirjoittamiseen, tekstini lukemiseen ja eristäytymiseen. Toimii aina. Omalla kohdallani.
Luulen, että osasyy kirjoittamistukkoisuutesi on liian tuttu arkinen ympäristö, jossa elät myös päivätyösi aikana. Siksi olen itse kirjoittanut kirjoja esim. virkavapauden aikana aina ulkomailla, mikä tietysti on vaatinut tiettyjä erikoisjärjestelyjä perheen kanssa. Olen myös kirjoittanut pitkälle viedyn treatmentin romaanista ennen itse kässärin kirjoittamista, noudattanut tai muuttanut treatmentiä tekemisen aikana.
Jos tämä ulkomaille pakeneminen ei onnistu sinulta, koita kirjoittaa esim. kirjastoissa, kahviloissa, kavereiden kämpissä päivällä, ullakkohuoneessa, arkistoissa tai ano taiteilijaresidenssistipendiä alueellista taidetoimikunnalta tai yksityisiltä tahoilta. Niistä on itselleni ollut apua. Myös vuokrata työtila, jonka voi sitten verotuksessa vähentää myöhemmin, on auttanut minua. En siedä, en ainakaan mielelläni, kotona kirjoittamista.
Tämä voisi toimia oikein hyvin ja tulisi varmasti vähän lisätempoa tarinaankin. Mutta ainakin tässä elämäntilanteessa on minun pakko kirjoittaa kotona. Siksi olenkin luonut makuuhuoneeni kirjan teeman kaltaiseksi. Huoneeseen kun menee ja pistää vaikka kynttilän palamaan niin yleensä rauhoittuu miettimään tarinaa.
Tänään muuten tuli ilmoitus että novellini on julkaistu. Se piristi niin, että tekstiä romaaniin alkoi taas ilmestyä :)
irtoaa juuri pienistä ja itselle erittäin merkittävistä saavutuksista. Onneksi olkoon, tunne on tuttu: jokin julkaisu motivoi toisen kirjoittamista. Makuuhuoneen naamiointi kuulostaa hyvältä. Kynttilä on hyvin tehokas, kummallista kyllä, se on mullakin toiminut teinistä asti.
Tärkeintä on vaivaton, toisteinen tapa päästä omaan maailmaan.