Eli meillä on jo jonkin aikaa ollut mieheni kanssa perheenlisäys suunnitelmissa.
Lähipiirissäni ei ole montaa, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia, joitakin on, joilla on jo lapsia, mutta ei sellaisia, joilla perheenlisäys olisi suunnitelmissa.
Tuntuu jopa, että moni ystävä on jotenkin kaikonnut, kun olen puhunut heille perheenlisäys suunnitelmistamme. He ihmettelevät, minkä takia haluan lapsen, ja se loukkaa minua. He eivät vain siis tässä asiassa ole samalla aaltopituudella kanssani.
Olisi mukava tutustua johonkin samanhenkiseen, jolla on myös perheenlisäys mielessä (mielellään ensimmäistä lasta suunnitteleva).
Lähipiirissäni ei ole montaa, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia, joitakin on, joilla on jo lapsia, mutta ei sellaisia, joilla perheenlisäys olisi suunnitelmissa.
Tuntuu jopa, että moni ystävä on jotenkin kaikonnut, kun olen puhunut heille perheenlisäys suunnitelmistamme. He ihmettelevät, minkä takia haluan lapsen, ja se loukkaa minua. He eivät vain siis tässä asiassa ole samalla aaltopituudella kanssani.
Olisi mukava tutustua johonkin samanhenkiseen, jolla on myös perheenlisäys mielessä (mielellään ensimmäistä lasta suunnitteleva).
Vastaukset 23
Vanhimmat
moi..me olemme kanssa päättäneet mieheni kanssa yrittää ensimmäistä lasta..
ihanaa,mutta jotenki samalla pelottavaa..
olen niin hirveesti kuulu siintä kuinka on yrittännyt lasta ja ei ole saanutkaan..itse olen nyt hirveesti jotenki alkannu pelkäämään että mitä jos me emme voikkaan saada lapsia..senpä takia olen koittannut etsiä netistä tietoa mikä auttaa tulemaan raskaaksi niin ku esim.omenaviinietikka..oletko sinä kokeillut "koti Konsteja"..?
minun kaverit sanovat että ovat iloisia puolestani mutta silti he kauhistelevat..usein kuulen heidän suustaa: " noin nuorena..miksi?Oletko ihan varma?"
Olen 21 vuotias joten en omasta mielestäni enää lapsi.....
Täällä sama, myös vähän pelottaa, ja tottakai tiedän, että ihmehän se olisi jos heti tärppäisi, mutta tosiaan, että jos en voikaan saada ollenkaan lapsia.
Me ei olla tosiaan vielä edes aloitettu yrittämistä, ollaan suunniteltu, että tuossa elokuun jälkeen aloitettaisi yrittäminen. Kovasti odotan sitä, että saa aloittaa. Olen ajatellut, että näin aluksi mennään ihan rennolla meiningillä, eikä oteta mitään apukonsteja vielä mukaan, ettei mene sitten sellaiseksi yrittämällä yrittämiseksi, vaan lapsi saa tulla, jos on tullakseen. Uskon, että raskautuminenkin on helpompaa, kun ei heti stressaa turhia. Sitten myöhemmin, jos lasta ei ala kuulua, niin otetaan myös apukonstit mukaan.
Koska te olette aloittaneet yrittämisen?
Kyllä minunkin kaverit sanovat olevansa iloisia puolestani, mutta silti kauhistelevat ja tosiaan minustakin sanovat, että "miksi näin nuorena" jne. Olen tosiaan itsekin kohta 19-vuotias, mutta myös mielestäni valmis vanhemmaksi.
Kiva kuulla, että täältä planeetalta löytyy sittenkin joku saman henkinen kuin minä ;)
Mistäs päin olet kotoisin? :)
Moikka!
Meilläkin on suunnitelmissa yrittää vauvaa tässä vuoden sisällä. Järki taistelee toki tunteita vastaan hieman, koska lähipiirissäni kukaan ei ole saanut lasta opiskelujen aikana. Kauhea vauvakuume kuitenkin on ja kova halu saada oma lapsi. Ikää minulla on pian 19 vuotta ja kihlattuni on 20.
Sama tilanne on minullakin, ettei kavereiden kanssa voi pahemmin puhua asiasta, koska he ovat joko sitä mieltä, että ensin hyvä ammatti ja ura, sitten perhe tai sitten eivät edes mieti tällaisia. Kaikki omaa tahtiaan tietysti...
Pelko siitä, ettei lasta tulekaan on meillä myös, koska suvussani on paljon lapsettomia ja myös omat vanhempani kävivät tutkimuksissa lapsettomuuden vuoksi ja äitini raskauduttua raskaus meinasi useamman kerran mennä kesken.
Löytyisikös tästä porukasta vaikkapa sähköpostikaveria, jotta voisi vaihdella myös myöhemmin kuulumisia?
no meillä on toinen kuukausi menossa kun yritetään..eli siis ihan alku taipaleella..mutta kun harvoin se tärppää niin nopeesti ni parempi alkaa ajois jo yrittämää...
asustelen iitissä...Kouvolan ja lahen välissä..entä itse?
Itse valmistun joulukuussa lähihoitajaksi, eli ammatin ehdin saada, ja hyvän ammatin saankin! ;) Minulla myös kavereita, jotka ajattelevat, että suunnilleen lääkäriksi pitää valmistua, ennenkuin perheen perustamisesta aletaan edes puhua... Mutta tosiaan, oma tahti kullakin. Etkö itse sitten ehdi valmistua ennen lapsen syntymää, jos nyt tulisit raskaaksi? Minä täytän siis itse pian myös 19, kihlattuni on 21-vuotias.
Minulla ei kyllä järkikään pistä yhtään vastaan, sillä esimerkiksi siskoni aloitti myös perheenperustamisen 19-vuotiaana, hänellä on nyt neljä lasta ja oikein hyvin on näyttänyt menevän! :)
Minä olisin innokas vaihtamaan sähköpostia, että jos vaikka ilmoitat sähköpostiosoitteesi, niin laitan sinulle postia? :)
Itse olen Vaasan seudulta kotoisin. :)
Sähköpostiosoitteeni on [email protected]. Mukavaa saada jutella samassa tilanteessa olevien kanssa :)
Teillähän on sitten asiat oikein hyvällä mallilla!
Näillä näkymin pitäisi tulla yo-lakki keväällä, joten ehdin kyllä hyvin saada sen. Tuskin ennen kevättä alamme yrittämään lasta, ettei sitten mahdolliset alkuraskauden jutut häiritsisi kirjoituksia - jos nyt niin onnellisesti kävisi, että tärppäisi nopeasti.
Aion hakea yliopistoonkin keväällä, mutta täytyy sitten siirtää luultavasti opiskelujen alkamisajankohtaa.
Toivon mukaan kukaan ei vielä sähköpostitellut, koska siinä oli jotain vikaa eli en ole saanut tänään viestejä perille, mutta nyt sähköposti toimii ilmeisesti taas :)
Heips vaan kaikille asian tiimoilta :)
Ajattelin tulla itekin tänne juttelemaan, kun en ole vielä uskaltanut "live-kavereille" kertoa mitään tästä meidän yrittämisestä... Miehellekin olen sanonut että (sitten) tuleville isovanhemmille ei puhuta mitään ennenkuin raskauden eka kolmannes on menny ohi. Ja töissä en ole vielä hiiskunut mitään ettei jengi ala kyttäämään, kun siellä on jo NYT esimiehet aina käyny välillä sanomassa että "kerrothan sitten kun olet raskaana ettei kemikaalit yms. vahingoita vauvaa" (tämä johtunee varmaan siitä kun mentiin viime kesänä naimisiin ;P) No tokihan kerron, kyllä varmaan 25-vuotias sen tajuaa :P
Enkä ole kavereille (edes niistä parhaimmalle, kaasolleni) kertonut senkään takia kun pelkään että rupeavat vierastamaan... Ja pelkään heidän luulevan että "no niin, nyt se ajattelee ja puhuu vaan vauvoista päivät pitkät- seuraavat 9 kuukautta! TYLSÄÄ! Mut hei mennään me muut baariin!" Pelkään kyllä että aikanaan niin tulee tapahtumaankin :(
Sen verran "tuoreita" tapauksia tässä ollaan, että vasta nyt heinä/elokuu ollaan yritetty... Ja (jos ei menkat ala ajallaan) niin ekan testin vois tehdä jo ens sunnuntaina... Ei sillä että laskisin päiviä, ehei! ;)
Miehen (ihanasta) innostuksesta kertoo jotain se että hän kävi ostamassa(!) testin jo viikkoa aikaisemmin kaappiin valmiiksi odottamaan... Että saas nähdä :D
itse kyllä kans lasken päiviä..tiedän että ei pitäisi miettiä koko asiaa koska tulee stressiä ja silloin raskaaksi tuleminen vaikenee..koko ajan yritän olla niin etten ajattele asiaa mutta ei pysty olla miettimättä...:)
oma isäntä ei ole niin innostunnut kuin minä,mutta kyllä menkkojen alkaminen oli suuri pettymys:( toivon mukaa seuraavia ei tulisi..
Sama täällä, että vasta sitten ensimmäisen kolmanneksen jälkeen julkistettaisiin asia, jos nyt pystyttäis olemaan hiljaa siihen asti! ;)
Joo, samaa olen ajatellut omista kavereista, mutta toisaalta, siinä sen sitten näkee, kuka oikeasti jää rinnalle ja kuka ei. Kuka on vain "biletys-kaveri" ja kuka aito ystävä.
Hih, voi että, kunpa näyttäis jo plussaa!! ;)
Täällä vasta lasketaan päiviä siihen, että saa aloittaa itse yrittämisen! Ollaan ajateltu kihlatun kanssa, että vietetään vielä viimeiset venetsialaiset, ja sitten saa juhliminen jäädä kokonaan pois. Ei me kyllä mitään hirveitä juhlijoita olla tähänkään asti oltu, että... :)
Meillä mies on ollut tähän asti se, joka on sitä lasta enemmän toivonut, mutta nyt jotenkín kummasti kääntynyt toisinpäin. ;) Pakko päästä purkamaan tätä jollekin, ettei se raukka joudu tätä jatkuvaa hössötystä kuuntelemaan. :)
Luulen että paras kaverini tulee vauva-uutisten myötä olemaan ihan yber-innoissaan, hän nimittäin rakastaa lapsia ja haluaa niitä kovasti itsekin
Tosiaan, jos joku on innokas vaihtamaan sähköpostia, niin laittakaa osoitteita tänne, niin minä ainakin pistän postia! :)
Mä jätin pillerit pois huhtikuussa ja ei vieläkään mitään. :(
No eihän tässä vielä mitään paniikkia ole, mutta jotenkin olen vaan malttamaton.
Nyt on menkat myöhässä 34/28-32, mutta lauantaina tein testin ja äsken ja negaa se vaan näyttää. :( Joten varmaan ne menkat taas alkaa.
Mä oon kertonu vaan parille kaverille asiasta että yritetään ja ainakin sille toiselle kertominen oli virhe kun nyt se sitten koko ajan kysyy että joko oot raskaana, joko on tärpänny? Enkä enää oikeesti jaksa vastata, että ei en ole raskaana!!!
Tervetuloa meidän kuumeilijoiden joukkoon vaan! ;) Minkäs ikäinen yrittäjä sinä olet? :)
Voin ymmärtää tuon malttamattomuuden tunteen. Vaikka tiedän, että on todella epätodennäköistä tulla raskaaksi ensiyrittämällä, niin jotenkin sitä salaa kuitenkin toivoo, että tärppäisi nopeasti.
Menkathan saattavat olla viikonkin myöhässä, ennenkuin testissä näkyy positiivinen tulos, että eihän sitä koskaan tiedä, toivotaan parasta sinulle! ;)
Joo, voin ymmärtää, että on todella rasittavaa, jos joku on koko ajan kyselemässä, että "no joko on tärpännyt?". Itsekin olen itseasiassa parille hyvälle kaverille kertonut suunnitelmistani, ja nyt jotenkin alkoi mietittymään, että olisiko sittenkään kannattanut, että jos hekin alkavat nyt koko ajan odottaa, että joko olen raskaana.. No ainakin he vaikuttavat sen verran järkeviltä, etteivät oleta, että heti ensi yrittämällä tulee välttämättä raskaaksi. :)
Moi!
Täällä myös yks nuori nainen länsi-suomesta, itse vm 86 ja mies vm 85. Yritys aloitettu nyt elokuussa tai nyt oikeastaan odotellaan ensimmäisiä luomumenkkoja...nuvaring jäetty pois n. 3 viikkoa sitten, ja tyhjennysvuoto tullut. Kirjoitin jo tuonne syyskuun kuumeilijoihin, että sieltä voi käydä lukee lisää....innoissani, kun olen niin ei millään malttais olla pois täältä. Täällä purkautuminen helpottaa myös tätä innostusta, koska ei olla kerrottu kellekään, ja ajateltiin muutenkin kertoa ystäville vasta sitten esimmäisen kolmanneksen jälkeen...tuleville isovanhemmille varmaan aikaisemmin. Tosiaan mies poissa viikot niin ei sitten viitsis koko ajan puhelimessakaan puhua ja hehkuttaa....tulee halvemmaksi, ku täällä purkaa intoaan...=)
Viime viikolla tuli 25 vuotta täyteen, joten johan tuo olis jo aikakin saada pienokainen. ;) Vaikka eihän se tietenkään ikää katso!!
Mulla tuli sitten tänään vähän tosi tummaa vuotoa tai ei sitä vuodoksi voi edes sanoa siis paperiin jäi nyt on siis menossa 35/28-32, mutta nyt sekin sitten loppui. Mitähän sekin tarkoittaa? Kaveri kyllä tänään sanoi että silläkin on ollut vähän vuotoa molempien raskauksien alussa, mutta jotenkin mä jo tiedän että en oo raskaana. :(
Kiinnittymisvuotoa kenties tai jotain muuta vastaavaa? Kuukautisethan saattavat olla viikonkin myöhässä ennenkuin testissä näkyy positiivinen tulos. Koita tehdä raskaustesti! Toivotaan, että on tärpännyt!! :)
Olinkin jo sanonut sinulle tuosta raskaustestistä. :D Soriii:)
Kyllä nämä taitaa ihan menkat olla, valitettavasti. On kyllä aika lyhyet, tuntuu että nyt jo on lopuillaan.
No ei kai se auta kun yrittää ja yrittää ja yrittää.
Niin ja saattaahaan joillakin ne menkat (ensimmäiset varsinkin) tulla raskaudesta huolimatta ;)