Löysin toimen soman:
humalistoon toimintaan.
Kuinka moni pääsee oman
unilääkkeen poimintaan?
Saalis oli kovin pieni,
mutta silti kaunis niin,
kuten punakärpässieni,
vaan ei saata tainnoksiin.
Tosin auttaa monen vaivaan,
makuun kotikaljankin.
Väsyneen se unen laivaan
saattaa kevyin askelin.
Lempeämmin pillereitä
luonto itse tuudittaa
valvojia, kyöpeleitä
hiljaa unen verhon taa.
humalistoon toimintaan.
Kuinka moni pääsee oman
unilääkkeen poimintaan?
Saalis oli kovin pieni,
mutta silti kaunis niin,
kuten punakärpässieni,
vaan ei saata tainnoksiin.
Tosin auttaa monen vaivaan,
makuun kotikaljankin.
Väsyneen se unen laivaan
saattaa kevyin askelin.
Lempeämmin pillereitä
luonto itse tuudittaa
valvojia, kyöpeleitä
hiljaa unen verhon taa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kadonneen lampaasi. mutta, mutta sinä loppusointujen taitaja, kaksi kohtaa ei rimmaa. 2. säkeistö: tainnoksiin tilalle vaikkapa ikiuniin ja 3. säkeistö. kotikaljankin voisit korvata sanalla olutleilin
rm
Tämä runo on runoksi heikko, mutta kun poimin humalantähkiä, syntyi tällainen ilman suurempia hiomisia. Annoin mennä, vaikka vähän kaduttaa, kun se on kuin ontuva Eerikson.
Olen viehättynyt tuntemattomien ja omasta mielestäni huomionarvoisten kasvien tuomisesta esiin. Joskus niiden kauneuden, joskus muusta syystä. Humala on vähintään yhä kaunis kuin villiviini seinän koristeena ja kelpaa lintujen pesäpaikaksi ja lisäksi rohdoksikin. Maustekäyttöhän on ikivanhaa.
sinullalöysääpäässä..
´ikiuniin´
´olutleilin´
ennen meen tainnoksiin
ennen otan kotikaljaa
Humalankävyistä!
tee.lle Kiitokset!
Sinulle löy..
arvostelu passaa
mutta mutta..
keräähän muutama
humalakäpy..eka!
tämä runosi EI OLE HEIKKO !
Hiivatti soikoon, jos jonkun mielestä riimisi ei
rimmaa, niin se on vain hänen mielipiteensä.
Kyllä tämä minusta toimii varsin hyvin niin
ajatuksiltaan, kuin riimityksiltäänkin.
Katsohan nyt itsekin uudelleen, toimii.
Ja koska olen aina ollut mieltynyt kaikkiin
luontoaiheisiin runohisi, niin tämä sijoittuu
aiempiesi kanssa samaan lokeroon.
Pidän tästä monestakin syystä. Otsikko herättää
heti mielenkiinnon, mistä on kyse. Minä toki arvasin
heti, mistä. Mutta sellainen, joka ei runojasi entuu-
destaan tunne, ajattelee ehkä aivan muuta.
Ja sitten
' Kuinka moni pääsee oman
unilääkkeen poimintaan' niinpä niin, kuinka moni ?
Omalla pihallani sitä on, mutta en ole ottanut sen
käpysiä talteen mitään tarkoitusta varten.
Toinen säe on on veikeä, samoin seuraava kotikaljan
makulisäkeosioineen. Ja kyllä se viimeinenkin omalla
tavallaan on lempeä.
Pidin kokonaisuudesta.
Sinulla riittää ymmärrystä ja anteeksiantavaa mieltä runoilleni - kiitos siitä - mutta en ole kyllä tähän runoon itse yhtään tyytyväinen. Mutta saakoon humala oman runonsa, vaatimattomankin, kuten soisin kaikkien kasvien, pientenkin, saavan. Ruusuilla niitä on jo liian kanssa.
Jokainen kasvi ansaitsisi
oman runonsa,
niin erikoisia lajeja kuin
ns. tavallisia kasveja myöten.
Itse kerään humalan käpyjä
kuten paljon muitakin ýrttejä´
että on niistä hyötyäkin oikein
käytettynä.
Runosi oli ihana ´tuuletus´
humalalle. Kiitos tee..
Mukava kun löytää samanmielisiä jostain asiasta. Luonto on täynnä pieniä suuria asioita, kasveja, hyönteisiä, kaikenlaista tutkimisen ja huomioon ottamisen arvoista. Runo ehkä vähäisimpänä tapana tehdä se. Mukava, jos se joitain miellyttää, vaikka runo ei aina onnistuisi.
mielestäni vähäisin tapa
tuoda julki luontoa
Älä Sinä tee Ystäväni
väheksy tapaasi!
Pidän itse luonnon tarkkailusta
..maan matosista alkain
kasvien ihmemaahan
..lintujen seurannasta
puhumattakaan..
Luen luultavasti kaikki
kirjoituksesi..
en välttämättä aina
ehdi vastata..
Kiitosta tee..
Jatka vain edelleen.
Ihmisen elo, omassa
lokerossaan. Sitä lokeron
sisällä kannustetaan.
Humal’ kaikenlainen,
auttaa avautumaan. Lokerot
katoaa.
Olkoot elämä juovuttavaa.
Viestissäsi oli ajatusta. Siitä saisi pitemmänkin runon, mutta taidan jättää sen kirjoittamisen ajatusten esittäjälle, sinulle!
Aatokseni oli vain lyhyt sykäys tai kiteymä tunteestani. Tunteestani, johon mahtui tavallaan yhden viikon kokonaisuus!
Toki kaiken aikaa yritän kyhätä.