Jos kuolleella oli yhteisomistuksessa lesken kanssa asunto-osake ja perillisiä ovat leski ja 2 lasta niin voiko kumpi vain näistä lapsista vaatia asunto-osakeyhtiön osakkeita jakoon eli käytännössä myyntiin yksipuolisella ilmoituksella? Ja tällöin lapset saavat kukin 1/8 myyntirahoista ja leski 6/8? Missä ajassa tämä vaatimus pitää esittää vai voiko sen tehdä koska vaan tulevaisuudessa perunkirjoituksen jälkeen?
Entä miten lesken nimissä olleisiin pankkitileihin suhtaudutaan? Eikös nekin ja niiden saldot pidä ilmoittaa perunkirjassa? Koska kuolleella oli niihin avio-oikeus mutta onko ne osa perintöä vai miten katsotaan se mikä oli kuolleen ja mikä lesken omaa omaisuutta ja sitten lesken omaisuutta ei jaeta?
Entä miten lesken nimissä olleisiin pankkitileihin suhtaudutaan? Eikös nekin ja niiden saldot pidä ilmoittaa perunkirjassa? Koska kuolleella oli niihin avio-oikeus mutta onko ne osa perintöä vai miten katsotaan se mikä oli kuolleen ja mikä lesken omaa omaisuutta ja sitten lesken omaisuutta ei jaeta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei ainakaan ilman testamenttia. Eli homma menee niin että katsotaan paljonko omaisuutta leskellä ja vainajalla, sitten jaetaan ne tasan lesken ja kuolinpesän kanssa, poikkeuksena vain jos leskellä enemmän omaisuutta niin silloin hänen ei ole pakko maksaa tasinkoa pesälle. Ja mitä tulee tuohon asunto-osakkeeseen, niin leskellä on oikeus jäädä siihen asumaan jos se on ollut heidän asunto ennen kuolemaa.
Miten niin leski ei peri? Leskellä on kuitenkin avio-oikeus 50%:iin kuolleen puolisonsa omaisuudesta eli ei ehkä teknisesti peri mutta jos asunto-osake jaetaan niin leski saa 3/4 ja kumpikin lapsi 1/8 eikö se näin mene siis kun osakkeet on omistettu leski 50% ja kuollut puoliso 50% eli asunto oli ostettu molempien nimiin.
Ja tuo asunto-osake oli toinen eli siis ei puolisoiden yhteinen koti vaan enemmänkin sijoitusasunto niin eivätkö lapset voi tässä tapauksessa vaatia sen myymistä ja rahojen jakamista vaikka leski ei sitä haluaisi myydä?
Usko pois, leski ei peri. Eli jos muita omaisuuseriä ei oteta huomioon, niin tuosta asunnosta 50% kuuluu leskelle, 50% yhteensä lapsille.
Eli kun äitini sanoo että että saisimme 1/8 tuosta asunnosta veljeni kanssa niin hän on väärässä ja asunto jaetaan 50% leskelle ja 50% lapsille eli minulle 25% ja veljelleni 25%. Avio-oikeus ei siis oikeuta äitiäni tuohon isäni omistamaan 50%:iin asunnosta.
Eli jos oletetaan että leski ja vainaja ovat yhtä varakkaita niin silloin leski ei saa mitään kuolleelta, jos taas vainaja on ollut varakkaampi, niin silloin leski saa tasinkoa sen verran että hänelle jää puolet heidän yhteenlasketusta omaisuudesta.
Kuten edellä jo vastattiin, niin te lapset ette saa osuuttanne irti kuolinpesästä, koska avioparin leskellä on lain mukaan elinikäinen hallintaoikeus (=asumis ym) puolison tai heidän yhdessä omistamaan kotiin ja koti-irtaimistoon. Tämä sillä edellytyksellä, että leski ei omista muuta vastaavaa asuntoa.
Tilanne on varmaan harmittava, koska teille määrätään perintövero osuudestanne. Lohtuna on se, että hallintaoikeus alentaa asunnon osalta osuutenne perintöveroarvoa 5% x lesken iän mukainen ikäkerroin. Esim. alle 59 vuotiaan lesken ikäkerroin on 10, eli asunnon perintöveroarvo puolittuu.
kaveri jo mainitsi ylenpänä että kyseessä sijoitusasunto. Perinnönjaon jälkeen on ilmeisesti haettava yhteisomistuksen purkamista jos leski ei halua asuntoa vapaaehtoisesti myyntiin?
No, ruutini meni hukkaan.
Entä jos leski oli varakkaampi kuin kuollut puoliso niin onko lesken varallisuudella vaikutusta perinnönjakoon vai ei kun kuitenkinhan kuolleella oli avio-oikeus tähän omaisuuteen?
Eli vaikka pesää ei jaettaisi minun ja veljeni tulisi henkilökohtaisesti maksaa perintöverot jakamattoman asunto-osakkeen käyvästä arvosta (välittömästi vai paljonko on maksuaikaa?) plus muusta omaisuudesta? 20 tuhattahan saa verottomana mutta perintöosuus olisi kuitenkin suurempi. Entä jos ei ole varaa maksaa veroja? Eikö tällöin kannata juurikin vaatita pesänjakoa? Ilmeisesti tällöin on tehtävä ositus. Eikö tuo sijoitusasunto-osake ole kuitenkin pakko myydä jos perilliset tai joku heistä vaatii leskestä riippumatta? Tarvitaanko lakimiestä tai pesänjakajaa ja mikä olisi kustannustehokkain vaihtoehto? Oikeusaputoimistoko? Eikö pesänjako ja ositus kestä kauan jos ei ole yksimielisyyttä siitä eli leski ei haluaisi ko. sijoitusasuntoa myydä eikä pesää jakaa?
Jos leski on varakkaampi, hän ilmoittaa ettei anna tasinko vaan pitää omansa, silloin perittäväksi jää vain se mitä vainaja on omistanut. Kuolleella ei siis ole avio-oikeutta samalla tavalla kuin eloon jääneellä, köyhemmällä puoliskolla ;)
Jos sijoitusasunto kuuluu lesken omaisuuteen, ei sen jako tule kyseeseen ihan noin vain. Et anna tarpeeksi tietoja omaisuuden luonteesta, omistajasta ja määrästä, mutta periaate on, että leski voi maksaa lakiosan pois siten kuin haluaa, esim vaikka ottamalla henkilökohtaisen pankkilainan sen maksaakseen.
Jos leski pitkittää perinnönjakoa, lakiosavaateen maksamisvaateen jälkeen, on ainoa tapa hankkia käräjäoikeudelta päätös. Oikeusaputoimistosta saa vain oikeasti vähävarainen apua, ja odotusaika on pitkä. Suosittelen neuvotteluyritystä sopuratkaisuun, se tulee kaikille halvimmaksi!
>>Jos sijoitusasunto kuuluu lesken omaisuuteen, ei sen jako tule kyseeseen ihan noin vain. Et anna tarpeeksi tietoja omaisuuden luonteesta, omistajasta ja määrästä, mutta periaate on, että leski voi maksaa lakiosan pois siten kuin haluaa, esim vaikka ottamalla henkilökohtaisen pankkilainan sen maksaakseen.
>>Entä miten lesken nimissä olleisiin pankkitileihin suhtaudutaan? Eikös nekin ja niiden saldot pidä ilmoittaa perunkirjassa?