niin monta kertaa lienevät astuneet
näitä polkuja isäni askeleet
ehkä rivassa oven taas uudestaan
meidän kätemme koskevat toisiaan
mies, josta muistan vain arkussa lepäävän hahmon
herää mielessä eloon, hänen rinnallaan astun
mies, jonka sanoista muista en yhtäkään
täällä alati puhuttaa tytärtään
niin harvoin saan kokea tällaisen
jostain sisältä nousevan kosketuksen
kun kuljen polkuja isäni nuoruuden
kuljen polkuja omien juurien
vuosikymmenet tuulissa irrallaan
nyt tänne juureni syvälle istuttaa saan
on hyvin tyyntä ja sisimmän hyvä olla
kuin joku hellästi koskisi rakkaudella
näitä polkuja isäni askeleet
ehkä rivassa oven taas uudestaan
meidän kätemme koskevat toisiaan
mies, josta muistan vain arkussa lepäävän hahmon
herää mielessä eloon, hänen rinnallaan astun
mies, jonka sanoista muista en yhtäkään
täällä alati puhuttaa tytärtään
niin harvoin saan kokea tällaisen
jostain sisältä nousevan kosketuksen
kun kuljen polkuja isäni nuoruuden
kuljen polkuja omien juurien
vuosikymmenet tuulissa irrallaan
nyt tänne juureni syvälle istuttaa saan
on hyvin tyyntä ja sisimmän hyvä olla
kuin joku hellästi koskisi rakkaudella
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja tervetuloa joukkoomme.
Kaunista, seesteistä muisteloa ja erittäin
tasapainoista riimittelyä.
Kerrassaan nautinnollista luettavaa.
Kiitos, että toit tämän silmiemme iloksi.
Kiitos huomiosta ja
kiitos palautteesta, tuntuipa kivalta saada näin positiivinen arvio!