Silloin tällöin tapahtuu, että rikoksella on uhri, muttei vastuullista tekijää. Pari tuoretta esimerkkiä:
Lapsi puukottaa poliisia.
Lapset yrittävät hirttää 7 vuotiaan.
Lapset yrittävät polttaa syöpäsairaan tytön.
Vastuuton tekijä voi toki olla muukin kuin lapsi, mutta tässä nyt oli mielessä nuo.
Niin jo pitempään on mielessä pyörinyt sellainen ajatus, että jospa rikos määrittäisi rangaistuksen suuruuden ja sitten kakun jakajat katsottaisiin toisella kierroksella. Vastuuttomien tekijöiden kyseessä ollen kakkua pääsisi jakamaan hänestä vastuulliset henkilöt. Vanhemmat (kasvattavat sekä biologiset) tulisivat usein kyseeseen lasten rikoksissa, mutta vastuullinen kakun jakaja voisi olla vaikkapa vapauttavan päätöksen antanut vankimielisairaalan lääkäri, joskus ehkä opettajakin. Vähän sama periaate siis kuin eläimen tekemissä vahingoissa: vastuu kaatuu vastuulliselle henkilölle, usein omistajalle.
Ja sanottakoon selvennykseksi, etten ajattele, että esim. vapauttavan päätöksen allekirjoittaja olisi 100% vastuussa "parantuneen" mielisairaan potilaansa tekemistä rikoksista aina hautaan asti. Jotain porrastusta tuohon tietenkin tulisi vuosien mittaan. Sama asia armahduspäätöksien tekijöille.
Tätänykyähän vastuuttomien tekijöiden kakku tulee tasaisesti meille kaikille "kärsittäväksi", paitsi että (uuseiksi) uhriksi joutuvat harvat.
Joku vika tässä periaatteessa saattaa olla, kun sitä ei ole käytössä missään? Mutten itse keksi, mikä tuossa nyt varsinaisesti olisi vikana? Vanhemmat katsoisivat tarkemmin kakaroittensa perään jne? Väärinkäytöksien vaaraakaan en ole keksinyt jne.
Lapsi puukottaa poliisia.
Lapset yrittävät hirttää 7 vuotiaan.
Lapset yrittävät polttaa syöpäsairaan tytön.
Vastuuton tekijä voi toki olla muukin kuin lapsi, mutta tässä nyt oli mielessä nuo.
Niin jo pitempään on mielessä pyörinyt sellainen ajatus, että jospa rikos määrittäisi rangaistuksen suuruuden ja sitten kakun jakajat katsottaisiin toisella kierroksella. Vastuuttomien tekijöiden kyseessä ollen kakkua pääsisi jakamaan hänestä vastuulliset henkilöt. Vanhemmat (kasvattavat sekä biologiset) tulisivat usein kyseeseen lasten rikoksissa, mutta vastuullinen kakun jakaja voisi olla vaikkapa vapauttavan päätöksen antanut vankimielisairaalan lääkäri, joskus ehkä opettajakin. Vähän sama periaate siis kuin eläimen tekemissä vahingoissa: vastuu kaatuu vastuulliselle henkilölle, usein omistajalle.
Ja sanottakoon selvennykseksi, etten ajattele, että esim. vapauttavan päätöksen allekirjoittaja olisi 100% vastuussa "parantuneen" mielisairaan potilaansa tekemistä rikoksista aina hautaan asti. Jotain porrastusta tuohon tietenkin tulisi vuosien mittaan. Sama asia armahduspäätöksien tekijöille.
Tätänykyähän vastuuttomien tekijöiden kakku tulee tasaisesti meille kaikille "kärsittäväksi", paitsi että (uuseiksi) uhriksi joutuvat harvat.
Joku vika tässä periaatteessa saattaa olla, kun sitä ei ole käytössä missään? Mutten itse keksi, mikä tuossa nyt varsinaisesti olisi vikana? Vanhemmat katsoisivat tarkemmin kakaroittensa perään jne? Väärinkäytöksien vaaraakaan en ole keksinyt jne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.