Montako m3 /hehtaari keskinmäärin

Menepä kyselemään metsäomaisuuden tuottoja sinua lähimmän ev. lut seurakunnan kirkkoherralta,mitähän vastaisi ?

200m3/heht. kohtuullinen

Tavallista vanhoissa, uudistettavissa, kuusivaltaisissa metsissä 300-350 m3. Aivan etelässä vielä enemmän ja pohjoisessa/pohjanmaalla huomattavsti vähemmän. Tiheys, järeys, lahopuun osuus jne. vaikuttavat merkittävästi.

tai oikeastaan arvioimalla. Tarvitaan relaskooppi (voit tehdä itsekin) ja taulukko. Itse homma on nopea ja helppo, ohjeet löytyy netistä.

Etelä-Suomi vs. Pohjois-Suomi -kysymys on absurdi. Jos on samanlainen metsä etelässä ja pohjoisessa, kuutiotkin on samat. Ongelma pohjoisesa on se, että tuon saman pituuden ja järeyden saavuttaakseen puu kasvaa huomattavasti pidemmän ajan.

Etelä-Suomessa kuusikoissa tilavuudet päätehakkuun aikaan vaihtelevat tavallisesti noin 250-350 kiinto-m3 välillä ikäluokassa 60-90 vuotta. Talousmetsissä hakkuut ovat yleensä niin aikaisin ja metsiköiden hoitohistoria sellaista, jotta tämän suurempiin tilavuuksiin ei usein päästä. Viljavilla kasvupaikoilla kuusikko voi yhden puulajin metsikkönä yltää jopa 600-700 m3/ha tilavuuksiin 100-150 vuoden kiertoajalla. Tällöin kuusikon valtapituuden täytyy olla luokkaa 33- 35metriä ja puuston tasarakenteista. Tämänkaltaiset metsiköt ovat nykypäivänä erittäin harvalukuisia, muttei mahdottomia. Pohjois-Suomessa ei yli 400m3 kuusikot ole käytännössä mahdollisia, kasvattaisi niitä vaikka 200 vuotta.

Opiskeluaikoina metsäretkeilyn yhteydessä.

55 v, m3 550m3, sijainti Joensuun pohjoispuolella,n.37 km.

Kivetön, ei soistunut, OMT pohja, l. Parasta metsämaata.

Toimenpiteet istutus, ensiharveennus, runkoluku 1100 r/ha.

Tuotos 10 m3 joka vuodelle taimesta laskettuna.eli kasvu on kovaa 30 v.jälkeen.

Arvokasvu sitten kun rungot tukkimitoissa.

Pirkanmaalla olen ollut kuusikossa, jonka kuutiomäärä oli lähes 600 m3/ha. Oli kuulemma ollut ennen lepikko ja lehmihaka. Ilmeisesti lepät olivat hyvin typpilannoittaneet metsän.

Metsähallituksen huonoimmat päätehakkuualat Lapin suojametsäalueella jäävät 50-60 kuutioon/ ha. Tukkiosuus näissä leimikoissa on perin huono. Voi jäädä jopa 20-30 prosenttiin. Voi kysyä onko moisessa touhussa järkeä pitkien välimatkojen Lapissa. Itselläni on kolme tilaa Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla, joissa tilakohtaiset puumäärät vaihtelevat 60-120 kuution/ha välillä eli pienenpuoleista on puu enkä ehdi itse mainituista tiloista juuri "kostumaan". Tällä seudulla päätehakkuiden kuutiomäärät vaihtelevat usein vajaasta 200 kuutiosta aina 300 kuutioon. 400 kuutiota on jo paljon ja niitä leimikoita ei juurikaan enää ole.

Jos puuston arvo metsässä on 100 000€, niin korjuukustannuksiin menee puolet. Jää 50 000€. Siitä uudistamiskustannukset 10 000€. Jää 40 000€. Tästä pois vero jää n. 25 000€ puhtaana käteen.

Tuorein VMI (valtakunnan metsien inventointi) kertoo, että puuston tilavuus metsämaalla on keskimäärin 113 kuutiometriä/ hehtaarilla; enimmillään se on Kanta-Hämeessä 173 kuutiota ja vähimmillään Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 100 kuutiota. Lapissa kannattaa huomioida suojelualueet. Jos ne tiputetaan pois niin jäädään noin 50 kuutioon. Keskikasvun arvioidaan olevan 4,8 kuutiota/ ha/ v. Hämäläiset johtaa tässäkin 8,2 kuution kasvulla ja perää pitää Lappi 2,1 kuution kasvulla.

Päätehakkuupalstani puumäärä on mielestäni arvioitu puunmyyntisopimuksessa alakanttiin. Aikookohan joku vedättää välistä, onko mahdollista motokuskin jättää osa laskematta. Aiemmat arvioijat ovat arvioineet enemmän ja myös yhtiön ilmakuva-arvio on samalla linjalla eli enemmän. Miten estän mahd. vedätysyritykset.

820 m3 jossain Joensuun lähellä viljelykuusikossa.

1100 r/ha, ikä 52 v. Paksuin runko 41 cm. Entistä lepikkoa, risusavotoitu,lannoitettu NPK-lla,tuhkalla ja heinikollakin.

15 m3/ha vuodessa tuotus.

Nykyisin aika paljon vähemmänkin harvaksi harvennetuissa metsissä. 10 ja 20 vuotta tuo aina enemmän kasvuaikalisänä kuutioita. Toisaalta tähän vaiheeseen ei ole jätetty tuhoille alttiiksi liikaa puustoa. Tai olen nähnyt kaatajan jättävän epäkelvot puut tähänkin vaiheeseen, kun määritelty päätehakkuu on tulossa viiden vuoden kuluessa.

1000 r/ha saavuttaa tukkipuun mitat rehevillä mailla e-suomessa.Keskijäreys*runkoluku,oisko se siinä tuotos.

Kivisyys,soistuneisuus ym.tekijät alentaa tuotosta.Lannoitus sitten taas lisää.

Naapuri vetäisi kuusikon sileäksi, 1040 kuutiota hehtaari (Jämsä).
Kyllä niitä kuutioita metsään mahtuu, kun ei aivan taimikkona hakkaa.

Se oli oikea hillotynnyripalsta eli tilinpaikka. Kyllä kelpaa mehtärahoja nostella.

Etelä-pohjanmaalla 70 vuotias männikkö pyörii 200 kuutiota hehtaarille, alle 500 r /ha, tuulenkaadot ja lunen katkomat harventaneet ajan kuluessa, myöhempiä harvennuksia olen jättänyt tiheämmäksi, harvaksi hakattu männikkö myös kasvaa turhan paljon oksistoa, nyt tähtään n.800 runkoon hehtaarille, mitä lähemmäksi rannikkoa mennään sitä lyhemmiksi puut näyttää jäävän, paikallinen sahuri puhuikin joskus kartiomännyistä, pisimmät puut keskimäärin varmaan kasvaakin keskisuomessa.

Tuo lepikosta raivattujen kuusikoiden hyvä kasvu on totta. Minullakin on paras kuusikko lepikon alta pelastettu. Osa kuusista oli jo tuhoutunut lepikossa, jäljellä oli ehkä 1400 runkoa hehtaarilla. lepät kaadoin maahan. Nyt siinä on tukkikuusikko joka kasvaa varmaankin 20 m3/ ha vuodessa. Leppää kannattaisi taimikkovaiheessa varmaankin kasvattaa hoidettuna typpeä sitomassa kuusikon seassa.

On nytkin 1000 m3 kuusikoita Suomessa.

Tulevaisuudessa "unohdetut" kuusikot jotka on istutettu sitten järeytyy ja järeytyy.

Kävin Valamon luostarissa ja siellä on tosi järeä kuusikuja.

Tälläisiä rivi-istutuksia voi tehdä. Taimiväli 1 m, riviväli 2 vai 3 vai joku muu.

Poistumaa tulee tietty, mutta kuutioita tulee kunnolla.

Kiertoaika, 60 v-?

Ruotsissa W-malli. Taimiväli 3 m, riviväli 3 m.

Eli päätehakkuu puusto istutetaan ja täydennetään jos tarvetta.