Montako kuutiota uudistuskypsässä kuusitukki-metsässä keskinmäärin on per hehtaari?
Jonkinlaista tilastollista tietoakin siis etsiskelen, vaikkapa etelä-suomen alueesta verrattuna pohjoisen uudistusikäiseen metsään jne.. ihan joitakin keskiarvoja.
Myös omia näkemyksiä noista kuutiomääristä ja kannattavuudesta.
Mikä on mielestänne siedettävän kohtuullinen m3/ha?
Ja tottakai kiinnostaa paljonko omassa metsässänne löytyy m3/ha :) Odotettavissa varmaan isoja numeroita vastauksiin, mutta ihan oikeakin tieto auttaisi hahmottamaan kokonaiskuvaa metsänkasvatuksesta.
Kiitos kun luit.
Jonkinlaista tilastollista tietoakin siis etsiskelen, vaikkapa etelä-suomen alueesta verrattuna pohjoisen uudistusikäiseen metsään jne.. ihan joitakin keskiarvoja.
Myös omia näkemyksiä noista kuutiomääristä ja kannattavuudesta.
Mikä on mielestänne siedettävän kohtuullinen m3/ha?
Ja tottakai kiinnostaa paljonko omassa metsässänne löytyy m3/ha :) Odotettavissa varmaan isoja numeroita vastauksiin, mutta ihan oikeakin tieto auttaisi hahmottamaan kokonaiskuvaa metsänkasvatuksesta.
Kiitos kun luit.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Menepä kyselemään metsäomaisuuden tuottoja sinua lähimmän ev. lut seurakunnan kirkkoherralta,mitähän vastaisi ?
200m3/heht. kohtuullinen
Tavallista vanhoissa, uudistettavissa, kuusivaltaisissa metsissä 300-350 m3. Aivan etelässä vielä enemmän ja pohjoisessa/pohjanmaalla huomattavsti vähemmän. Tiheys, järeys, lahopuun osuus jne. vaikuttavat merkittävästi.
tai oikeastaan arvioimalla. Tarvitaan relaskooppi (voit tehdä itsekin) ja taulukko. Itse homma on nopea ja helppo, ohjeet löytyy netistä.
Etelä-Suomi vs. Pohjois-Suomi -kysymys on absurdi. Jos on samanlainen metsä etelässä ja pohjoisessa, kuutiotkin on samat. Ongelma pohjoisesa on se, että tuon saman pituuden ja järeyden saavuttaakseen puu kasvaa huomattavasti pidemmän ajan.
Ei POhjoisessa puu ikinä kasva sitä määrää, minkä etelässä. Jos Eteläisimmässä Suomessa paras mahdollinen kuusikko olisi kuutiomäärältäänehkä 400 m3, niin pohjoisessa reilusti vähemmän. mutta eihän niitä niin kauan missään kasvateta eivätkä kaikki kuusikot kasva noin tuottaviksi tekipä mitä hyvänsä.
Hieman eteläisemmillä leveysasteilla puuta muuten tulee hehtaariulta huomattavasti enemmän.
Maapohja vaikuttaa eniten puuston määrään.Itä-suomessa ainakin 100 vuotiaita kuusikoita 50-500 kiinnon väliltä.
Etelä-Suomessa kuusikoissa tilavuudet päätehakkuun aikaan vaihtelevat tavallisesti noin 250-350 kiinto-m3 välillä ikäluokassa 60-90 vuotta. Talousmetsissä hakkuut ovat yleensä niin aikaisin ja metsiköiden hoitohistoria sellaista, jotta tämän suurempiin tilavuuksiin ei usein päästä. Viljavilla kasvupaikoilla kuusikko voi yhden puulajin metsikkönä yltää jopa 600-700 m3/ha tilavuuksiin 100-150 vuoden kiertoajalla. Tällöin kuusikon valtapituuden täytyy olla luokkaa 33- 35metriä ja puuston tasarakenteista. Tämänkaltaiset metsiköt ovat nykypäivänä erittäin harvalukuisia, muttei mahdottomia. Pohjois-Suomessa ei yli 400m3 kuusikot ole käytännössä mahdollisia, kasvattaisi niitä vaikka 200 vuotta.
Opiskeluaikoina metsäretkeilyn yhteydessä.
55 v, m3 550m3, sijainti Joensuun pohjoispuolella,n.37 km.
Kivetön, ei soistunut, OMT pohja, l. Parasta metsämaata.
Toimenpiteet istutus, ensiharveennus, runkoluku 1100 r/ha.
Tuotos 10 m3 joka vuodelle taimesta laskettuna.eli kasvu on kovaa 30 v.jälkeen.
Arvokasvu sitten kun rungot tukkimitoissa.
Pirkanmaalla olen ollut kuusikossa, jonka kuutiomäärä oli lähes 600 m3/ha. Oli kuulemma ollut ennen lepikko ja lehmihaka. Ilmeisesti lepät olivat hyvin typpilannoittaneet metsän.
Vastaavanlaisen lepikon tilalle muutama vuosi sitten istutettu kuusikko kasvaa kieltämättä lujasti. Tosin taimikko vaatii kyllä heinäämistä ja pusikonharvennustakin lujasti, mutta se kuntoilu kannattaa. Ja usko uudistusinvestoinnin kannattavuuteen on vähintään yhtä luja kuin uudistusalan kasvukin.
Metsähallituksen huonoimmat päätehakkuualat Lapin suojametsäalueella jäävät 50-60 kuutioon/ ha. Tukkiosuus näissä leimikoissa on perin huono. Voi jäädä jopa 20-30 prosenttiin. Voi kysyä onko moisessa touhussa järkeä pitkien välimatkojen Lapissa. Itselläni on kolme tilaa Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla, joissa tilakohtaiset puumäärät vaihtelevat 60-120 kuution/ha välillä eli pienenpuoleista on puu enkä ehdi itse mainituista tiloista juuri "kostumaan". Tällä seudulla päätehakkuiden kuutiomäärät vaihtelevat usein vajaasta 200 kuutiosta aina 300 kuutioon. 400 kuutiota on jo paljon ja niitä leimikoita ei juurikaan enää ole.
Jos puuston arvo metsässä on 100 000€, niin korjuukustannuksiin menee puolet. Jää 50 000€. Siitä uudistamiskustannukset 10 000€. Jää 40 000€. Tästä pois vero jää n. 25 000€ puhtaana käteen.
Sillä 25 k€ saakin sitten ne jälkijättöiset ALVit maksettua.Menovarauksiin joita jos ei saanut kaikkia kulutettua voikin sitten maksella seuraavalla metsäkaupalla.
Jääpähän kokemus
Sinulla on vaan se ajatusvirhe tuossa, ettei vähänkään asioiden kanssa tekemisissä oleva sekoita alv:a tuollaiseen 100ke raakapuun pystyhintaan.
Tuorein VMI (valtakunnan metsien inventointi) kertoo, että puuston tilavuus metsämaalla on keskimäärin 113 kuutiometriä/ hehtaarilla; enimmillään se on Kanta-Hämeessä 173 kuutiota ja vähimmillään Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 100 kuutiota. Lapissa kannattaa huomioida suojelualueet. Jos ne tiputetaan pois niin jäädään noin 50 kuutioon. Keskikasvun arvioidaan olevan 4,8 kuutiota/ ha/ v. Hämäläiset johtaa tässäkin 8,2 kuution kasvulla ja perää pitää Lappi 2,1 kuution kasvulla.
Päätehakkuupalstani puumäärä on mielestäni arvioitu puunmyyntisopimuksessa alakanttiin. Aikookohan joku vedättää välistä, onko mahdollista motokuskin jättää osa laskematta. Aiemmat arvioijat ovat arvioineet enemmän ja myös yhtiön ilmakuva-arvio on samalla linjalla eli enemmän. Miten estän mahd. vedätysyritykset.
´Jos on arvioija aistinut juurikääpää paljon olevan, niin sitten lähtee sieltä tyvestä arvokkainta osaa tukkia alle kuitupuun hinnan. Juurikääpä siis kuusella. Suo siellä ja vetelä täällä. Sitä on niin monenlaista leimikkoo tässäkin maassa.
Jos se motokuski on myös blondi, niin voihan se silloin jättää laskematta... No, vitsi vitsi, motokuski on yleensä koneen haltija ja muutenkin, kun tili maksetaan koneurakoitsijalle korjattujen kuutioden mukaan, niin ei niitä puita jätetä silloin yhtään laskematta.
Ne koneet on kaiken lisäksi NIIN kalliita ja rahoitusyhtiöiden omistamia, joten koneurakoitsijoilla ei ole varaa tehdä yhtään filunkia. Puut voidaan mitata myös tehtaalla, joten jos moton mittauslista ei pidä paikkaansa, niin tulee lähtö niistä hommista.
Siinä ketjussa on muitakin, jotka saavat korvauksen kuutioiden mukaan, että ei mene kusetukset läpi!
820 m3 jossain Joensuun lähellä viljelykuusikossa.
1100 r/ha, ikä 52 v. Paksuin runko 41 cm. Entistä lepikkoa, risusavotoitu,lannoitettu NPK-lla,tuhkalla ja heinikollakin.
15 m3/ha vuodessa tuotus.
Nykyisin aika paljon vähemmänkin harvaksi harvennetuissa metsissä. 10 ja 20 vuotta tuo aina enemmän kasvuaikalisänä kuutioita. Toisaalta tähän vaiheeseen ei ole jätetty tuhoille alttiiksi liikaa puustoa. Tai olen nähnyt kaatajan jättävän epäkelvot puut tähänkin vaiheeseen, kun määritelty päätehakkuu on tulossa viiden vuoden kuluessa.
Tuohonkin viimeiseen pitää lisätä, että motokuski oli teknikko ja että samalla tavalla ja enemmänkin myös ranta-alue ja suoja-alue harvennetaan. Ne kun pitää olla teknikon leimaamia.
Siementuotantokin saattaa olla reilumpaa ja monipuolisempaa, jos epäkelpoa puustoa on enemmän. Taimettumisen voi sitten tutkia.
1000 r/ha saavuttaa tukkipuun mitat rehevillä mailla e-suomessa.Keskijäreys*runkoluku,oisko se siinä tuotos.
Kivisyys,soistuneisuus ym.tekijät alentaa tuotosta.Lannoitus sitten taas lisää.
Naapuri vetäisi kuusikon sileäksi, 1040 kuutiota hehtaari (Jämsä).
Kyllä niitä kuutioita metsään mahtuu, kun ei aivan taimikkona hakkaa.
Jotain tuollaista itsekkin laskin että reilun 1000 kuutiota voi oikeasti olla toteuma ha kun katselin tuota vanhaa kuusikkoa niin 3-5 kuution järkäleitähän ne on mutta tehtaat tietenkin haluaa hakata palstat kun niissä on se 300 mottia ha ,tälläistä metsää löytyy Iitissä Etelä-Suomessa, mutta kun katsotaan noin 150 vuotiaasta kuusikkoa Tervolassa oisko tuo sitten keskisuomea maantieteellisesti ehkä etelä Lappia kuutiot jää kyllä tuohon reiluun 300 mottiin
Se oli oikea hillotynnyripalsta eli tilinpaikka. Kyllä kelpaa mehtärahoja nostella.
Etelä-pohjanmaalla 70 vuotias männikkö pyörii 200 kuutiota hehtaarille, alle 500 r /ha, tuulenkaadot ja lunen katkomat harventaneet ajan kuluessa, myöhempiä harvennuksia olen jättänyt tiheämmäksi, harvaksi hakattu männikkö myös kasvaa turhan paljon oksistoa, nyt tähtään n.800 runkoon hehtaarille, mitä lähemmäksi rannikkoa mennään sitä lyhemmiksi puut näyttää jäävän, paikallinen sahuri puhuikin joskus kartiomännyistä, pisimmät puut keskimäärin varmaan kasvaakin keskisuomessa.
Tuo lepikosta raivattujen kuusikoiden hyvä kasvu on totta. Minullakin on paras kuusikko lepikon alta pelastettu. Osa kuusista oli jo tuhoutunut lepikossa, jäljellä oli ehkä 1400 runkoa hehtaarilla. lepät kaadoin maahan. Nyt siinä on tukkikuusikko joka kasvaa varmaankin 20 m3/ ha vuodessa. Leppää kannattaisi taimikkovaiheessa varmaankin kasvattaa hoidettuna typpeä sitomassa kuusikon seassa.
Kyllä sitä typpeä, fosforia ja booria kannattaa laitaa säkistä jos ravinteita puutuu, eikä puu kasva. Hyvällä lannoituksella alkaa metsä kasvamaan ja saa lannoitteiden hinnan korkojen kanssa takaisin. Esimerkiksi 200€/ha saa semmoiset lannoitteet metsään että puu alkaa kasvamaan. Lisäksi lannoitus verovähennyksiin.
On nytkin 1000 m3 kuusikoita Suomessa.
Tulevaisuudessa "unohdetut" kuusikot jotka on istutettu sitten järeytyy ja järeytyy.
Kävin Valamon luostarissa ja siellä on tosi järeä kuusikuja.
Tälläisiä rivi-istutuksia voi tehdä. Taimiväli 1 m, riviväli 2 vai 3 vai joku muu.
Poistumaa tulee tietty, mutta kuutioita tulee kunnolla.
Kiertoaika, 60 v-?
Ruotsissa W-malli. Taimiväli 3 m, riviväli 3 m.
Eli päätehakkuu puusto istutetaan ja täydennetään jos tarvetta.