Isäni kuoli ja tilanne oli sellainen että hänellä oli avioliitossa yhteisomistuksessa lesken kanssa iso asunto sekä lisäksi niin ikään yhteisomistuksessa pieni yksiö, jossa minä olen heidän poikanaan asustellut. Minulla on lisäksi yksi veli. Nyt minulle tulee perintöveroa ilmeisesti 1/4 tuosta yhteisestä kodista sekä 1/4 sijoitusyksiöstä. Tarvitsisin rahaa perintöveron maksuun sekä muuhun kulutukseen. Leski on muuten vainajaa selvästi varakkaampi eli ei tule saamaan tasinkoa. Yhteistä kotia ei ole hallintaoikeuden nojalla pakko myydä mutta enkö minä voi kuitenkin saada realisoitus rahaksi tuon 1/4 osuuden yksiöstä, joka sekin on kuitenkin kohtuullinen summa. Leski ei haluaisi tuota tällä hetkellä myydä eikä jakaa pesää. Mitä kannattaisi tehdä? Jos pääsemme yhteisymmärrykseen lesken ja veljeni kanssa niin eikö tällöin perunkirjoituksen jälkeen tule teettää jollain lakiasiaintoimistolla ositus ja perinnönjako? Jos saan 1/4 tuosta sijoitusasunnosta kuten olen ymmärtänyt niin tällöin leskellä on vaihtoehtona esimerkiksi lunastaa pesän ulkopuolisella rahoituksella se 1/4 hinnalla perunkirja-arvosta enkä joudu maksamaan myyntivoittoveroa. Todennäköisesti leski ei halua maksaa minulle mitään eikä siis lunastaa tuota. Pystynkö jotenkin hakemaan sen asunnon "pakkomyyntiä" ja rahojen jakamista? Ja jos tämä tehdään käräjien kautta niin jääkö mitään jäljelle ja kuluuko pitkä aika jos näin tehdään ja jääkö tuosta arviolta 30000€-35000€ osuudesta mitään jäljelle kaikki palkkioiden ja kulujen jälkeen? Parempi olisi tietysti jokin sopuratkaisu.
Sitten vielä muutama kysymys:
a) Lakkaako kuolipesän olemassaolo verotuksellisesti ja muuten jos perintö on jaettu vaikka siis jakamatta jää joka tapauksessa lesken asunto eli yhteiden koti johon on hallintaoikeus?
b) Lesken asuntoon eli yhteiseen kotiin on tulossa todella kallis putkiremotti, joudunko sen kustannuksista vastuuseen?
c) Leski on harkinnut myyvänsä asuntonsa putkiremontin jälkeen? Tarvitseeko leski aina asunnon myymiseen kuolinpesän muiden osakkaiden luvan vuosienkin kuluttua? Vaikka kuolinpesä on lakannut olemasta muuhun perinnönjakoon. Voiko leski myydä asuntoa yksipuolisella halussa? Vai täytyykö hänen vaatia käräjiltä yhteisomistuksen purkua ja sitten "pakkomyydä" se ja ilmeisesti jakaa vielä 50% siitä minulle ja veljelleni?
Sitten vielä muutama kysymys:
a) Lakkaako kuolipesän olemassaolo verotuksellisesti ja muuten jos perintö on jaettu vaikka siis jakamatta jää joka tapauksessa lesken asunto eli yhteiden koti johon on hallintaoikeus?
b) Lesken asuntoon eli yhteiseen kotiin on tulossa todella kallis putkiremotti, joudunko sen kustannuksista vastuuseen?
c) Leski on harkinnut myyvänsä asuntonsa putkiremontin jälkeen? Tarvitseeko leski aina asunnon myymiseen kuolinpesän muiden osakkaiden luvan vuosienkin kuluttua? Vaikka kuolinpesä on lakannut olemasta muuhun perinnönjakoon. Voiko leski myydä asuntoa yksipuolisella halussa? Vai täytyykö hänen vaatia käräjiltä yhteisomistuksen purkua ja sitten "pakkomyydä" se ja ilmeisesti jakaa vielä 50% siitä minulle ja veljelleni?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näytät tietävän kuvion varsin hyvin ilman vastauksiani ja kuten totesit, niin rikkaampi leski ei saa tasinkoa, mutta lesken ei myöskään tarvitse antaa tasinkoa puolisonsa perillisille, eli perintösi on puolet (kaksi perijää) isäsi nettovaroista.
Tekstistä kysymyksesi: "Pystynkö jotenkin hakemaan sen asunnon "pakkomyyntiä" ja rahojen jakamista?" Kyllä, hakemalla pesään käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakaja tekemään osituksen ja toimitusjaon, joka voi edetä kysymääsi pakkomyyntiinkin.
Aikaa voi kulua ilman riitojakin yli vuosi ja kulujakin syntyy ja ne otetaan pesästä ennen perinnönjakoa, eli sen kautta myös leskelle koituu ainakin ositukseen saakka maksettavaa. Tämän vaihtoehdon pohdiskelu ehkä lisää teille kaikille sovintohaluja. Leskeä voisi yrittää suostutella selvitysmaksujensa alenemisella ottamaan osituksessa asuinkodista suuremman osuuden ja te perilliset saisitte pienemmän asunnon kokonaan yhteisomistukseenne.
Kysymykset:
a) ei jos koti jää jakamatta, mutta jaettuna murto-osuuksiin arvelen lakkaavan
b) et joudu, vaan hallintaoikeuden haltija maksaa käypään vuokratasoon asti
c) tarvitsee kuolinpesänä kaikkien osakkaiden hyväksynnän, mutta em. osiin jaettuna hän voisi yksin myydä oman osuutensa tai hakea yhteisomistuksen purkua
Oleppa vielä katselulla illan aikana, että tuleeko oleellisia korjauksia.
Mitä tarkoittaa jaettuna murto-osuuksiin? Tarkoittaako se sitä että tuo koti voidaan paperilla jakaa perinnönjakosopimuksessa vaikka sitä ei myytäisi? Siis osuuksiin 50%/25%/25% tässä tapauksessa. Silloinko kuolinpesä lakkaisi myös olemasta?
Miten tuota "käypä vuokrataso" -pykälää sovelletaan? Jos leski asuu nyt asunnossa 2v niin ja sitten tulee putkiremontti niin vastaako hän kustannuksista 24 kertaa oletettu kuukausivuokra? Epäilen kyllä että sekään ei taida aivan riittää ko. remontin kustannuksiin. Mitä sitten? Lapset maksavat erotuksen puoliksi?
Minä tarkoitin, että tehdään jakokirja esim. 1/2, 1/4 ja 1/4 osuuksiin, niin perintö on jaettu kuolinpesä lakkaa. Osuuksien käyttöön ja hallintaan saaminen tai kiinteistöjen lohkominen ovat perinnönjaon jälkeinen asia. Jos toimitusjaossa asuntonne myydään, niin jaossa saatte varmaan rahat tilillenne saakka.
Tämä käypään vuokratasoon saakka vastuun toteutuu asunto-osakeyhtiöissä helposti, koska rahoitusvastikkeita kerätään kuukausittain. Kertamaksua ja asumisvuosia ei tarvitse funtsia.